SKAL Kuljetusbarometri kertoo huolesta

SKAL Kuljetusbarometrin syyskauden ennuste on synkkää luettavaa. Palvelualojen ja teollisuuden kysynnän hiipuminen painaa kuljetusalan näkymiä alaspäin. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL esittää ammattibiodieseliä ja tiestön parantamista tuomaan kilpailukykyä Suomelle kestävällä tavalla. Tienparannustöillä voitaisiin estää myös raskaan liikenteen tieltä suistumisia ja parantaa liikenneturvallisuutta. Kesän tietyöt saavat kuljetusyrittäjiltä kiitosta. 

SKAL Kuljetusbarometrin syyskauden ennuste sukelsi pohjalukemiin. Jopa 38 prosenttia kuljetusyrityksistä ennustaa kuljetusmäärien laskevan loppuvuonna, ja liikevaihdon laskua ennustaa 40 prosenttia. Viisarit ovat pakkasen puolella myös alueellisessa tarkastelussa.

Selityksenä on koronatilanne, jonka vaikutukset ovat iskemässä teollisuuteen viiveellä. Vaikka Suomen bruttokansantuote on laskenut vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin (-6,4 % vrt. -14,1 % ref: Tilastokeskus), palvelutoimialat ja vienti ovat vaikeuksissa. Teollisuusyritysten uusien tilausten ja rakennuslupien määrät ovat laskussa. Kuljetusyrityksissä ennakoidaan vaikeaa syksyä.

Päättynyt kesä kohteli suopeammin ympäristöalan kuljetusyrityksiä, joista yli puolet (52 %) oli kasvattanut sekä kuljetusmääriään että liikevaihtoaan. Kysyntään vaikuttivat lisääntynyt toimeliaisuus mökkikunnissa ja kierrätyksen kasvu. Kesän kotimainen kulutus ei laajemmin näkynyt elintarvikekuljetuksissa ja kappaletavarakuljetuksissa, joita ajetaan paljon kaupan tarpeisiin.

Teollisuuden tilanne huolestuttaa

Kuljetusala otti Kaipolan uutiset raskaasti. Metsäalan kuljetukset ovat jo pitkään kärsineet puutavaran ylitarjonnasta Euroopassa. Yhden tuotantolaitoksen sulkemisella on laajat kerrannaisvaikutukset alihankinta-, jatkojalostus- ja jakeluketjun kuljetuksiin.  Suomen viennin kilpailukyky tarvitsee nyt kaiken mahdollisen tuen. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen lausuma korkeista polttoainekustannuksista Kaipola-päätöksen taustalla on saanut liikkeelle vastaväitteiden vyöryn, vaikka kyseessä on tosiasia. Kymmenessä vuodessa dieselin veronkorotuksilla on lisätty Suomen logistiikkakustannuksia lähes 200 miljoonalla eurolla vuodessa, joista 50 miljoonaa euroa on kohdistunut metsäteollisuuden kuljetuksiin.

SKAL vetoaa hallitukseen, että se käynnistää hallitusohjelmassa olevan, ammattibiodieseliin liittyvän selvitystyön välittömästi. Ammattidieselin avulla kuljetusyritykset saavat palautusta polttoaineverosta, kuten muun muassa Ranskassa tehdään. Näin kuljetuskustannukset alenevat. Ammattibiodiesel mahdollistaa myös kulutuksen siirtymisen uusiutuviin, vähäpäästöisiin polttoainelaatuihin. Toinen SKAL:n suosittelema elvytysmekanismi on tiestön parantaminen, sillä se luo työtä sekä alentaa kuljetuskustannuksia ja päästöjä.

”Koronatilanne ei saa estää järkevien ja toimivien veromallien selvittämistä ja käyttöönottoa. Ammattibiodiesel ja tiestön parantaminen luovat yhdessä kilpailukykyä kestävällä tavalla”, tiivistää toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Onnettomuudet ja tapaturmat myös tarkastelussa

Lastin käsittely on riskialttein vaihe kuljetustehtävässä. Pohjola Vakuutuksen kanssa yhteistyössä laadittu ajankohtaisosio paljastaa, että lähes joka neljäs (23 %) työtapaturma sattuu kuorman purun tai lastauksen yhteydessä. Työtapaturmia sattuu myös ajoneuvoon noustessa tai sieltä laskeutuessa. Joka kymmenes kuljettaja on satuttanut itsensä kavutessaan ohjaamoon tai sieltä pois.

”Oikeilla ja turvallisilla työtavoilla sekä lastaus- ja purkupaikkojen siisteydellä ja kunnossapidolla on suuri merkitys työtapaturmien ennaltaehkäisemisessä”, toteaa Sami Raappana Pohjola Vakuutuksen ammattiliikenteen palveluista.

Useampaa kuin joka viidettä (22 %) kuljetusyritystä on kohdannut liikenneonnettomuus viimeisten kahden vuoden aikana. Enemmistö onnettomuuksista (54 %) on johtanut ajoneuvon vähäisiin ja vajaa kolmannes (30 %) merkittäviin vauriokorjauksiin. Joka kymmenennestä liikenneonnettomuudesta on seurauksena kuljettajan pitkä tai pysyvä työkyvyttömyys.

Tienpinnan liukkaus merkittävin yksittäinen suistumisonnettomuuden syy 

Kuorma-autojen tieltä suistumiset aiheuttavat pahimmillaan vakavia henkilövahinkoja. Lisäksi ne aiheuttavat vuosittain merkittävät aineelliset vahingot kuljetusyrityksille. SKAL kysyi kuljetusyrittäjiltä suistumisonnettomuuksiin liittyvistä olosuhteista ja taustatekijöistä. Joka kuudennessa vastaajayrityksessä oli sattunut suistumisonnettomuus kahden vuoden sisällä. Noin puolet tapauksista (49 %) on vastaajien mukaan johtunut tienpinnan liukkaudesta. Toiseksi yleisimpänä (37 %) tekijänä pidettiin tien huonoa kuntoa. Liukkaus oli merkittävin lisätekijä (62 % mainitsi) myös silloin, kun vastaaja ilmoitti huonokuntoisen tien suistumisen syyksi.

Joka neljäs (24 %) vastanneista pitää kuljettajan ajovirhettä yhtenä suistumisonnettomuuden taustatekijöistä. Lähes puolessa (47 %) ajovirhetapauksista tienpinnan liukkaus nähtiin yhtenä taustatekijänä. Kuljettajan huomion herpaantuminen nähtiin suistumisen syynä lähes joka viidennessä (18 %) onnettomuudessa. Näistäkin joka kolmas yhdisti suistumiseen myös liukkauden. Pohjola Vakuutus osallistui myös näiden kysymysten laadintaan.

Kuljetusyrittäjät arvostavat tienparannustöitä ja lisääntyvää turvallisuutta

Lisärahoituspaketti väylien parannukseen tuli kreivin aikaan viime keväänä. Öljyn alhaisen maailmanmarkkinahinnan ansiosta asfaltointi on nyt halvempaa kuin vuosiin. Kuluvana vuonna teitä päällystetään yli 4 000 kilometriä. Määrä on huomattava, sillä viime vuonna maanteitä päällystettiin vain 2 000 kilometriä vuodessa. SKAL kysyi barometrissaan kuljetusyrittäjien kokemuksia tienparannustöistä omilla alueillaan sekä näkemyksiä töiden vaikuttavuudesta. Tulokset ilahduttavat. Kuljetusyrityksissä päällystyshankkeiden tärkeimpinä vaikutuksina pidetään liikenneturvallisuuden paranemista (97 %), kalustovaurioiden vähenemistä (97 %) ja polttoaineen kulutuksen alenemista (96 %). Myös kuljettajan työn kuormittavuuden väheneminen koetaan tärkeänä (94 %).

Väyläviraston mukaan korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvittaisiin 3 500−4 000 kilometriä uutta päällystettä vuodessa. Koska korjausvelkaa on vähennettävä, asfaltointimääriä on välttämätöntä kasvattaa. Päällystäminen vaatii lisärahoitusta, sillä muuten kuljetusten kannalta tärkeää alempiasteista tiestöä palautetaan sorateiksi. SKAL Kuljetusbarometrin perusteella Väylä ja ELY-keskukset saavat kiitosta tietöiden hyvästä toteutuksesta. Kaksi kolmesta (67 %) on sitä mieltä, että työmaiden liikennejärjestelyt on toteutettu pääsääntöisesti hyvin.

SKAL:n mielestä asfaltointi on kestävä elvytystoimi, jota kannattaa jatkaa:

”Mitä sileämpi tienpinta, sitä matalampi polttoaineen kulutus ja ympäristöpäästöt. Asfaltti on toistaiseksi halpaa ja nyt kannattaakin tarkistaa päällystysmääriä 2021 ylöspäin”, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.

SKAL Kuljetusbarometri 3/2020 9.9.2020

SKAL ry:n kolmanteen Kuljetusbarometrikyselyyn vastasi yhteensä 532 jäsenyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely toteutettiin noin 4 200 jäsenyrittäjälle 21.8.2020–31.8.2020. 

SKAL:n kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 200 jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä.

Kuljetusbarometrin suhdannetarkastelu perustuu saldolukuun, joka saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus.

Mascotilta kevyet turvakengät hiilikuituisella kärkisuojalla

Mascot Footwearin Carbon-mallistossa on kolme erilaista turvajalkine‑ ja ‑sandaalimallia. Mallisto erottuu monesta muusta kengästä metallittomien, hiilikuituisten varvassuojien ansiosta. Kevyt mutta äärimmäisen vahva hiilikuitu ei johda lämpöä eikä kylmyyttä ja kestää kovaakin painetta ja iskuja.

Kengissä on myös kevyt, taipuisa ja innovatiivinen XL Extralight EVA -pohja. Se lisää kenkien käyttömukavuutta ja iskunkestävyyttä sekä keventää niiden kokonaispainoa. Koska jalkineiden iskunkesto on erityisen hyvä, jalat ja selkä saavat suojaa koko työpäivän ajan eivätkä tunnu illalla niin väsyneiltä.

Carbon-malliston suunnittelutyössä on Mascotin mukaan keskitytty auttamaan kiireisiä ammattilaisia kätevillä innovaatioilla ja pitämään kenkien kokonaispaino alhaisena. Kaikissa malliston jalkineissa on erittäin kevyt ja taipuisa Mascolayer-tekstiilinaulasuoja. Pehmeä naulasuoja mukailee jalan luonnollisia liikkeitä sekä seisoessa että polviseisonnassa ja takaa jaloille hyvät oltavat.

Carbon-jalkineisiin on saatavana kaksi vaihtoehtoista kiinnitysmekanismia: nauhat tai Boa Fit System. Nauhakengissä ei ole ollenkaan metallia. Boa Fit System -kengissä on metallia, mutta koska niitä on helppo säätää, kengät istuvat hyvin koko työpäivän ajan. Näppärä Boa-kiinnitys sopii erityisesti töihin, joissa kengät pitää riisua ja pukea monta kertaa päivän aikana.

Raskas Kalusto 6/2020

Raskas Kalusto 6/2020 ilmestyy 10.9. Uudessa numerossa tutustutaan Hämeenlinnan Hinauspalvelun uuteen DAF-raskashinausautoon, käydään MAN-kiertueella ja myös koeajolla, Nikusten uuden Scania-puuauton äärellä ja kysellään Heinosten kokemuksia Hybrid-Sisusta. Kuljetusliike Hartikasella nähdään olevan uusi thermoyhdistelmä, ja kun heittäydytään showmeininkeihin, vieraillaan Karjaalla ja Härmässä. Nostalgiajuttuna nähdään huikean hienosti entisöity Kasipari-Volvo, joka on ollut samassa perheessä koko ikänsä. Nämä ja monet muut jutut löytyvät siis aivan lähipäivinä luettavaksi.

Kalusto ja ihmiset

08 Uusi merkki, tutut tehtävät

Hämeenlinnan Hinauspalvelu Oy hankki DAF-raskashinausauton.

22 Ei mikään heräteostos

Jari Nikunen valitsi uudeksi puuautokseen 2+2-tyyppisen Scanian. 

34 Leijonat liikkeellä

MAN-syyskiertue toi uutuudet kansan pariin. 

50 Laatutarjontaa

Power Truck Meeting oli kompakti mutta laadukas rekkatapahtuma. 

58 Voimaa ja vääntöä tilanteen mukaan

Heinosilla kiviaines liikkuu Hybrid-Sisulla. 

64 Tasokas thermoyhdistelmä

Kuljetusliike Hartikaisen yhdistelmä tarjoaa 42 lavametriä meijerituotteille.

74 Perheenjäsen

Kalervo Haukipuron Kasipari sai uuden ja huippuhienon eläke-elämän.

84 Paluu juurille

Karjaa Truckers Weekend Meet toi rekkanäyttelyn Karjaalle 25 vuoden jälkeen.

Koeajot ja esittelyt

28 Kuljettajaa kuunnellen

Koeajossa uuden sukupolven MAN TGX 28.510 6X2 -rekkaveturi. 

38 Yhteistyössä alusta alkaen

Scania Suomi Oy:n ja KOME:n konseptikasettiauto. 

44 Uuteen aikaan 

Volvon uutuusmallisto on saapunut Suomen kamaralle.

70 Uusi tuote uusille mitoille

Meusburger-perävaunu esittelyssä.

80 Laatikoita laatu edellä

TransComponent Finland tekee BT-laatikoita. 

82 Sopivaa sammutustehoa

Maus Xtin Klein -sammutin. 

88 Hollannin spesiaali

Historiakatsaus FTF-merkkiin. 

Vakiopalstat

14 Uutiskuljetus

42 Keräilykuva – Scania S650 

90 Seuraavassa numerossa

Kesäkoukulle nimet kylkeen

Kuvat: Scania Suomi

Tämän kesän kuuma puheenaihe, Scanian Kesäkoukku-esittelyauto, on saanut omistajan. Jatkossa tätä näyttävää Scania G540 -yksilöä työllistää Pirkanmaalla toimiva Kuljetus Mattila. Auton päätehtävänä tulevat olemaan metalliteollisuuden jakelu- ja tehdaspalvelukuljetukset Etelä-Suomen alueella, ja lisähommina tehdään yleisiä vaihtolavakuljetuksia.

Kesäkoukku-projektista päävastuussa ollut Scania-myyjä Daniel Ljungqvist vei hankkeen loppuun saakka tekemällä autosta kaupat Harri Mattilan kanssa jokin aika sitten.

”Kun olin viemässä Kesäkoukkua Hämeenlinnan Varustelukeskuksesta teipparille, soitin Harille ja juttelin ensin niitä näitä. Sitten sanoin ihan leikilläni: ’Ai niin, olen juuri nyt ajamassa sinun uutta koukkuautoasi teipparille’”, Daniel kertoo. ”Olin jutellut vuosi sitten kesällä Harrin kanssa, ja hän oli kertonut, että joskus tulevaisuudessa hän haluaa vaihtaa nykyisen autonsa koukkuautoksi. Ajattelin tarkistaa olisiko nyt oikea hetki”, Ljungqvist jatkaa.  ”Harri vastasi ’öö, että mitä’, jolloin kerroin hieman Kesäkoukku-projektista ja itse autosta.”

Tästä kului noin viikko, ja asia kypsyi Harrin ja hänen puolisonsa Anne Kaukorannan taholla. He myös näkivät tuona aikana auton ensimäistä kertaa. Daniel Ljungqvistin mukaan jo silloin huomasi, että se oli rakkautta ensi tapaamisella. Tuolloin Kesäkoukku ei ollut vielä täysin valmis, mutta sävelet olivat selvät ja lähes kaikki mitä autoon tultiin vielä varustelemaan, oli tiedossa. 

Harri Mattila (vas.) vastaanottaa Kesäkoukun avaimet Scania-myyjä Daniel Ljungqvistiltä Hämeenlinnassa 3.9.2020.

Kauppaa ja kokonaisuutta hierottiin seuraavat päivät melko tiiviisti yhdessä auton valmistuessa, ja pian ensimmäisen valmiin auton kuvan julkaisemisen jälkeen asia lyötiin lopullisesti lukkoon.
Varsinainen kauppa julkistettiin asiakkaan toivomuksesta kuitenkin vasta nyt syyskuun alussa, ja tässä kohdin kääntyykin uusi sivu Kesäkoukun tarinassa.

Bridgestone toimittaa renkaat Volta Trucksin lanseeraus- ja pilottiajoneuvoihin

Pohjoismainen täyssähkökuorma-autoja valmistava startup-yritys Volta Trucks ja maailman suurin rengas- ja kumiyhtiö Bridgestone ovat sopineet rengasyhteistyöstä. Sopimuksen mukaan Bridgestone toimittaa renkaat ensimmäiseen, 3. syyskuuta julkistettavaan lanseerausajoneuvoon sekä pilottiajoneuvoihin, jotka toimitetaan kuljetusyrityksille arvioitavaksi vuoden 2021 alkupuolella. 

Volta Zeron pilottiin on ilmoittautunut mukaan suuria logistiikkayrityksiä, kuten brittiläinen DPD Group sekä pohjoismaiset Bring ja Posten. Ajoneuvotilauksiakin otetaan jo vastaan molemmilla markkinoilla.

Bridgestone on toimittanut Volta Zero -ajoneuvoihin 285/70R19.5 146/144M R-Steer 002 -renkaat sekä etu- että taka-akseleille. Ohjaavalle akselille suunniteltu pintakuvio tarjoaa vahvasti vääntäville täyssähköautoille optimaalisen suorituskyvyn, ja lisäksi R-Steer-renkaan ripamallinen pintakuvio vähentää merkittävästi rengasmelua. Tämä on tärkeä näkökohta, sillä Volta Zero on suunniteltu pääasiassa kaupunkikäyttöön. Hiljaisen täyssähköisen voimalinjan ansiosta sitä voidaan käyttää ympäri vuorokauden tiukoistakin melumääräyksistä huolimatta.

Bridgestone Central Europen toimitusjohtaja Christian Mühlhäuser kommentoi: ”Kuljetusteollisuudessa on käynnissä nopea muutos, ja yhä useammat ajoneuvot ovat verkottuneita, autonomisia, jaettuja ja sähköisiä [CASE – connected, autonomous, shared and electric]. Olemme ylpeitä kumppanuudesta Volta Trucksin kanssa ja odotamme innolla, että yrityksen pilottiajoneuvot pääsevät tien päälle. Bridgestone on yrityksenä sitoutunut yhdessä avainkumppaneidensa kanssa edistämään tulevaisuuden liikkuvuutta ja luomaan uutta arvoa yhteiskunnalle. Yhteistyö Volta Trucksin kanssa on erinomainen esimerkki juuri tästä.”

Volta Trucksin toimitusjohtaja Rob Fowler toteaa lopuksi: ”Olen iloinen Volta Trucksin ja Bridgestonen lanseeraus- ja pilottiajoneuvojen rengastoimituksia koskevasta yhteistyöstä. Maailman ensimmäisen täysin sähköisen raskaan hyötyajoneuvon valmistajana olemme alan pioneeri, joten olen tyytyväinen, että voimme tehdä yhteistyötä Bridgestonen kanssa, joka on innovatiivinen ja maailmanlaajuisesti tunnettu yritys.” 

Volta Zero

Volta Zero on maailman ensimmäinen täysin sähköiseksi suunniteltu 16 tonnin kuorma-auto kaupunkikuljetuksiin. Se vähentää kaupunkien keskustoissa tehtävien tavaratoimitusten ympäristövaikutuksia. Puhtaasti sähköllä toimivien Volta Zero -ajoneuvojen toimintamatka on 150–200 km, ja niiden arvioidaan eliminoivan CO2-päästöjä noin 180 000 tonnia vuoteen 2025 mennessä.

Turvallisuus on myös Volta Trucksin painopistealue, ja yrityksen tavoitteena on valmistaa markkinoiden turvallisimpia raskaita hyötyajoneuvoja. Alusta lähtien täysin sähköiseksi suunniteltu Volta Zero parantaa merkittävästi ajoneuvo- ja jalankulkijoiden turvallisuutta. Koska Volta Zerossa ei ole polttomoottoria, kuljettaja voi istua keskellä ajoneuvoa ja paljon tavallista kuorma-autoa matalammalla. Tämä yhdistettynä ohjaamon erittäin laajoihin lasipintoihin antaa kuljettajalle 220 asteen näkökentän ja minimoi kuolleet kulmat.

Volta Zeron ensimmäinen prototyyppi on rakenteilla, ja se lanseerataan myöhemmin vuonna 2020. Pilottivaiheen ensimmäisten testiajoneuvojen asiakasarvioinnit alkavat vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

Volta Trucks

Volta Trucks on täysin sähköisiä tavarankuljetusajoneuvoja valmistava ja niihin liittyviin palveluihin keskittyvä startup-yritys. Yritys on kehittänyt Zeroa yhteistyössä useiden johtavien suunnittelu- ja insinööritoimistojen kanssa, mukaan lukien Prodrive, Astheimer ja Magtec. Yrityksellä on toimipisteet Iso-Britanniassa ja Ruotsissa.

Antti Heinonen on Volvo Trucksin uusi tuotepäällikkö

Antti Heinonen on valittu Volvo Trucksin uudeksi tuotepäälliköksi 31.8.2020 alkaen. Antti vastaa jatkossa Volvo Trucks -tuoteportfoliosta ja varmistaa, että Suomessa myytävät mallit vastaavat markkinatarpeisiin ja asiakasvaatimuksiin.

”Antilla on laaja reilu 9 vuoden kokemus kuorma-auto-alalta jälkimarkkina- ja maahantuonnin eri tehtävistä. On hienoa saada Antti mukaan vahvistamaan Volvo joukkuettamme”, Volvo Finland Ab maahantuonnin Volvo Trucks myyntijohtaja Reino Manninen sanoo.

Antti Heinosen työpiste löytyy Vantaan Volvo Trucks -päämajasta, ja uuteen tehtävään hän siirtyi K Auto Oy:n MAN-kuorma-autojen tuotepäällikön vakanssista.

Mikkelissä 16 kilometriä uutta viitostietä käyttöön

Kuva: Juha Pokki

Maanantaina 31. elokuuta noin klo 12 avataan Mikkelin Tuppuralan ja Särkämäisen välillä 16 kilometriä uutta viitostietä. Tieosuus valmistuu kaikilta osin syyskuun alkupuolella, jolloin kaikki siihen liittyvät kulkuyhteydet tulevat käyttöön.

Tuppuralan ja Visulahden välillä on 31. elokuuta alkaen edelleen työnaikaisia liikennejärjestelyjä ja alennettuja nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitus Mikkelin ja Visulahden välillä vaihtelee 50 km/h ja 80km/h välillä, työkohteesta riippuen.
Huuhanahon ja Särkämäisen alueella on työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi alennettu nopeusrajoitus.

Liikennejärjestelyjä Kinnarin ja Visulahden eritasoliittymissä

Kinnarin eritasoliittymästä ei pääse kulkemaan nykyisen viitostien suuntaan Visulahteen päin. Myös pohjoiseen johtava ramppi on suljettu liikenteeltä rakennustöiden vuoksi.
    Maanantaina 31. elokuuta alkaa Kinnarin uuden eritasoliittymän pohjoiseen johtavan rampin ja Visulahden suuntaan ohjaavan katuyhteyden sekä pyöräilyn ja jalankulun väylän rakentaminen. Ne valmistuvat syyskuun alussa. Rakentamisen aikana edellä mainitut väylät eivät ole käytössä. 
    Liikenne Visulahteen ja nykyisen viitostien suuntaan ohjataan kulkemaan Visulahden uuden eritasoliittymän kautta. Liikennejärjestelyt poistuvat töiden valmistuttua syyskuun alkupäivinä. Myös pyöräilyn ja jalankulun väylät avataan niiden valmistuttua syyskuun alkupuolella.

Muutoksia linja-autoliikenteeseen

Kaukoliikenteen linja-autot ja pikavuorot pääsevät käyttämään uutta nelikaistaista viitostietä 31. elokuuta lähtien. Linja-autopysäkit ovat kaikkien eritasoliittymien rampeilla.

Mikkelin ja Juvan väliset vakiovuorot sekä paikallisliikenne Mikkelin ja Visulahden välillä kulkevat 31. elokuuta alkaen Visulahden eritasoliittymän kautta ja siirtyvät käyttämään Kinnarin eritasoliittymää heti sen valmistuttua. Visulahden nykyisen eritasoliittymän alueen pysäkit ovat rakentamisen aikana pois käytöstä. Korvaavat pysäkit sijaitsevat Katajaharjuntiellä. 

Mikkelistä Nuutilanmäelle pääsee uutta tietä lokakuussa

Osuus Särkämäinen–Nuutilanmäki avataan liikenteelle lokakuussa 2020, jolloin koko Mikkeli-Nuutilanmäki osuus saadaan käyttöön.
     ”Tie on rakennettu nelikaistaisena ja keskikaiteellisena, joten vilkkaasti liikennöidyn tien turvallisuus ja sujuvuus paranevat uuden tien myötä. Uusi tie parantaa myös maankäytön mahdollisuuksia ja onhan se visuaalisestikin hieno kokemus ajaa uutta, maisemoitua valtatietä”, kertoo projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta.

Pääosin uuteen maastokäytävään rakennettu Mikkeli–Nuutilamäki-osuus on 21 kilometriä pitkä. Matkalle on rakennettu 24 uutta siltaa ja asfalttia menee tälle matkalle 150 000 tonnia eli reilusti yli miljoona neliömetriä.
    ”Hanke on sujunut osaltamme hyvin. Olemme tavoitteessamme aikataulun osalta, kun valmista tietä voidaan ottaa liikenteelle nyt 16 kilometrin matkalta Mikkelin ja Särkämäisen välillä. Loppuosuuden urakastamme Nuutilanmäelle saamme valmiiksi ja avattua liikenteelle lokakuussa”, kertoo työmaapäällikkö Aki Loikkanen.

 Vuoden päästä, kesällä 2021, tehdään vielä kyseisellä osuudella vihertöitä sekä viimeinen asvalttikerros.

Kaasuautoille kaavaillaan hankintatukea

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on pyytänyt lausuntoja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuesta. Tukea ehdotetaan myönnettäväksi uusien, yli 18-tonnisten kuorma-autojen ostoon tai leasingiin.  Tuella LVM pyrkisi ilmoituksensa mukaan vauhdittamaan raskaan kaluston vähäpäästöistymistä ja edistämään kaasun käyttöä liikenteessä. Tuen suuruus porrastettaisiin auton hankintahinnan mukaan, ja se osoitettaisiin nesteytettyä kaasua (LNG) tai paineistettua kaasua (CNG) käyttäville ajoneuvolle. LNG-ajoneuvolle myönnettäisiin hankintatukena 12 000 euroa ja CNG-käyttöiselle ajoneuvolle 5 000 euroa. Tuen myöntämisestä ja valvonnasta vastaisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. 

Autoalan Tiedotuskeskuksen (AuT) mukaan ehdotetut hankintatuet ovat suuruudeltaan samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi Saksan ja Espanjan hankintatuet. AuT kertoo Saksassa heinäkuussa 2018 voimaan tulleen sähkö- ja kaasukuorma-autojen hankintatuen ylittäneen sille asetetut odotukset, sillä siihen varattu 10 miljoonan euron vuosibudjetti on jo käytetty loppuun. Hankintatuesta ehdittiin ennen budjetin loppumista heinäkuussa jättää AuT:n tietojen mukaan yhteensä 2 932 rahoitushakemusta, joista 2 861 oli koski kaasukäyttöisiä kuorma-autoja ja 71 sähkökuorma-autoja.

Suurimman osan tuella hankituista kaasuautoista kerrotaan olleen oli LNG-autoja; niiden määrä kasvoi 2 363 hakemukseen. CNG-autoista jätettiin yhteensä 498 hakemusta. LNG-autojen toimintamatka yhdellä tankkauksella on selvästi pidempi kuin CNG-autojen, joita käytetään pääosin jakelukuljetuksissa sekä esimerkiksi jäteautoina. LNG-autojen kysynnän kasvua on Saksassa lisännyt myös LNG-jakeluasemaverkoston laajeneminen. Saksassa on tällä hetkellä yli 300 LNG-jakeluasemaa.

Tuella hankittujen sähkökuorma-autojen määrä oli sen sijaan verrattain pieni, vaikka niihin oli mahdollista saada enimmillään jopa 40 000 euron tuki. Erääksi syyksi mainitaan, että yli 7,5 tonnin kokoluokassa ei juurikaan ole vielä tarjolla sähkökuorma-autoja ja niiden hinta on vielä noin kaksinkertainen muihin käyttövoimavaihtoehtoihin nähden.

Saksassa käytössä ollut hankintatuki oli tarkoitettu uusien kaasu- ja sähkökäyttöisten kokonaispainoltaan yli 7,5 tonnin kuorma-autojen ja työkoneiden hankintaan. Tuen oli määrä olla voimassa vuoden 2020 loppuun, ja sitä saattoi saada paineistettua maakaasua käyttävän CNG-kuorma-auton hankintaan 8 000 euroa ja nesteytettyä maakaasua käyttävän LNG-kuorma-auton hankintaan 12 000 euroa. Kokonaispainoltaan 7,5–12 tonnin painoluokan sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintaan tuki oli 12 000 euroa ja yli 12 tonnin painoluokan sähkökuorma-auton hankintaan 40 000 euroa. Tukisumma oli kuitenkin rajattu siten, että se saattoi olla enintään 40 prosenttia vaihtoehtoisen käyttövoiman lisäkustannuksesta perinteiseen dieselkalustoon nähden. Lisäksi tuen määrä oli rajoitettu 500 000 euroon yritystä kohden. Tuen saamisen edellytyksenä on myös, että auto on vähintään neljän vuoden ajan Saksan rekisterissä. Näin on haluttu estää tuella hankittujen autojen maasta vientiä.

Liikkuvuuspaketti muovaa ajo- ja lepoaikasäädöksiä

Euroopan parlamentin heinäkuussa hyväksymä maantieliikennealan uudistus tuo tullessaan sääntöuudistuksia, joiden tarkoituksena on poistaa tieliikennealan kilpailun vääristymiä ja parantaa kuljettajien lepo-olosuhteita. Kuten aiemmin olemme uutisoineet, säännöt koskevat niin kuljettajien lähettämistä, lepoaikoja kuin kabotaasisääntöjen noudattamisen valvonnan parantamista. Uudistuksien sisältöön omalla lobbaustoiminnallaankin vaikuttanut Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on koonnut tästä EU:n niin sanotusta liikkuvuuspaketista listauksen, joka käsittää useita kuljettajien työnkuvaan liittyviä yksityiskohtia liikkuvuuspaketin sisällöstä ja voimaanastumisen aikataulusta.

Ajo- ja lepoaikasäädösten osalta ensimmäisiä muutoksia astui voimaan jo 20. elokuuta. Muutokset koskettavat niin viikkolepoa kuin viikkolevon edeltävää työvuoroa. Jatkossa kansainvälisessä liikenteessä on mahdollisuus kahteen peräkkäiseen lyhennettyyn viikkolepoon, jos neljän viikon aikana pitää vähintään neljä viikkolepoa, joista kaksi on vähintään 45 tunnin lepoja. Nämä kaksi viikkolevon lyhennystä on kuitenkin korvattava ennen seuraavaa viikkolepoa. Vastedes myös vähintään 45 tunnin viikkolevon viettäminen ajoneuvossa on kiellettyä koskien sekä kansallista että kansainvälistä liikennettä. Tämän myötä pitkä viikkolepo on suoritettava nukkumis- ja saniteettitilat käsittävässä majoituspaikassa. Euroopan Komission tulisi puolestaan varmistaa kuljettajille sujuva tiedotus turvallisista levähdysalueista. SKAL:n mukaan pysäköintialueista tulee lisäksi standardiluokitus, joka ei kuitenkaan olisi jäsenmaita velvoittava.

Viikkolepoa edeltävän työvuoron ajoaikaa voi jatkossa pidentää useammastakin syystä, millä haetaan ennen kaikkea kuljettajille sujuvampaa kulkua kotiin viikonlopunviettoon. Uusien säädösten perusteella voisi poikkeuksellisissa olosuhteissa, liikenneturvallisuutta vaarantamatta, jatkaa viikkolepoa edeltävän työvuoron ajoaikaa. Mainituilla poikkeuksellisilla olosuhteilla tarkoitettaisiin ”äkillisiä ja väistämättömiä olosuhteita, joita ei voida ennakoida” kuten esimerkiksi liikenneonnettomuuden tai vastaavan liikennehäiriön vuoksi pidemmälle kiertotielle joutumista. Toisena syynä kuljettaja voisi ylittää vuorokautisen ja viikoittaisen ajoajan myös päästäkseen työnantajan toimipisteeseen tai asuinpaikkaansa – kuitenkin enintään yhdellä tunnilla, tai siinä tapauksessa kahdella, jos ennen lisäajoa on pidetty 30 minuutin tauko. 

Viikkolepoa edeltävän ajoajan pidentämiseen liittyen on otettava huomioon myös seuraavaa: 1) Poikkeaman syy on kirjattava piirturilevyyn tai -tulosteeseen. 2) Pidennykset on korvattava samanpituisella yhtäjaksoisella levolla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. 3) Ajoajan pidentämisellä voidaan rikkoa kyseisen työvuoron 13/15 tunnin työhönsidonnaisuusaikaa. 

SKAL muistuttaa, että poikkeamamahdollisuus sopivaan pysähdyspaikkaan pääsemiseksi myös muina kuin viikkolepoa edeltävinä työvuoroina säilyy entisellään.

Niin ikään 20.8. voimaantulleisiin ajo- ja lepoaikojen sääntömuutoksiin lukeutuvat juna- ja lauttasääntöä koskevat tarkennukset. Niiden mukaan junassa tai lautalla ajoneuvonsa mukana matkustavan kuljettajan on mahdollista viettää jatkossa viikkolepo siten, että se katkaistaan enintään kaksi kertaa ja kerrallaan enintään yhdeksi tunniksi muun toiminnan vuoksi. Tätä viikkolevon katkaisua voi hyödyntää sekä lyhennettyyn että vähintään 45 tunnin viikkolepoon. Tarkennuksena mainitaan, että mikäli säännöllinen vuorokausilepo (vähintään 11 h) tai lyhennetty viikkolepo (vähintään 24 h, mutta alle 45 h) halutaan katkaista uuden säädöksen mukaisesti, kuljettajalla on oltava junassa tai lautalla käytettävissään lepohytti, vuode tai muu makuusija. Vähintään 45 tunnin viikkolevon keskeyttämisen edellytys on, että lautta- tai junamatka kestää minimissään kahdeksan tuntia ja kuljettajalla on lautalla tai junassa käytössään lepohytti. Kestoltaan 11 tunnin vuorokausilevon saa katkaista junassa ja lautassa kuten ennenkin. Alle 11 tunnin vuorokausilepoa ei kuitenkaan voi katkaista.

Myös kuljettajan paluuvelvollisuuteen liittyvät sääntöuudistukset ovat jo voimassa. Sen mukaan kuljetusyrityksen on järjestettävä työ siten, että kuljettaja voi palata joko työnantajan toimipaikkaan tai kuljettajan asuinpaikkaan ainakin kerran neljän peräkkäisen viikon jaksolla, jotta kuljettaja voi pitää yli 45 tunnin viikoittaisen lepoajan tässä paikassa. Yrityksellä on myös velvollisuus dokumentoida, että näin tapahtuu. On myös otettava huomioon, että jos on hyödynnetty ”kaksi lyhennettyä viikkolepoa peräkkäin” -säännöstä, niin kuljettajan on palattava edellä mainittuun paikkaan ennen korvauksena pidettävän lepoajan alkua. (lähde: skal.fi)

Veho-hyötyajoneuvot Vantaan Vehkalaan

Veho rakennuttaa Vantaan Vehkalaan 12 000 neliön kiinteistön, joka keskittyy Mercedes-Benz-hyötyajoneuvoihin. Keskuksen rakentaminen on jo käynnissä Veho Oy Ab:n ja Varte Oy:n elokuussa allekirjoittaman urakkasopimuksen perustalta. Rakennuksen on määrä valmistua 2021 loppuun mennessä.

Vehon toimitusjohtaja Juha Ruotsalaisen mukaan Vehkalan Veho-keskuksen rakentaminen nivoutuu ajoneuvokannan myönteiseen kehittymiseen ja asiakastarpeiden muuttumiseen. ”Haluamme hyötyajoneuvoliiketoiminnassa panostaa asiakkaidemme ajoneuvojen elinkaaren hallintaan ja olemme investoineet määrätietoisesti uusiin toimitiloihin, nykyaikaisiin ja turvallisiin työvälineisiin sekä henkilöstön koulutukseen.”

Vallitsevasta haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta Veholla nähdään tärkeäksi katsoa myönteisesti tulevaisuutta kohden.

”Investoinnilla turvaamme pääkaupunkiseudun kasvavan Mercedes-Benz-ajoneuvokannan huoltotarpeet. Suunnittelun keskiössä on ollut alusta pitäen positiivisen asiakaskokemuksen varmistaminen”, Vehon kuorma- ja linja-autoliiketoiminnan johtaja Rami Keinänen linjaa.

Vehon mukaan kyseessä on hyötyajoneuvohanke, jossa on huomioitu digitalisoituminen sekä autoalan sähköistyminen muun muassa latauspisteiden määrällä sisä- ja ulkotiloissa.  Keskuksen yhteyteen rakennetaan myös ympäri vuorokauden auki oleva hyötyajoneuvojen autopesula sekä hyötyajoneuvojen katsastustoiminnot.

”Strategiamme mukaisesti kehitämme koko maan kattavaa hyötyajoneuvoverkostoamme, ja vuonna 2021 kun kiinteistö on valmis, olemme valmiina täyttämään asiakkaiden, henkilökuntamme ja päämiehen odotukset pitkäksi aikaa pääkaupunkiseudulla. Vehkalan valmistuttua toiminta Lommilassa päättyy”, Keinänen kertoo.

Vehkalaan nouseva hyötyajoneuvokeskus sijoittuu Kehä III:n ja valtatie 3:n kupeeseen, Vehkalan aseman viereen.

Uusimmat julkaisut

Teos suomalaisen autotuonnin historiasta 

Autotuojat ja -teollisuus ry on julkaissut ensimmäisen sadan vuoden taipaleestaan historiikkiteoksen Sata lasissa – Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Teos luotaa autotuonnin vaiheita vuodesta 1925,...