Facebook Instagram
Tilaa Raskas Kalusto-lehti

Kotimaista polttoainetta Joutsenosta?

LUT-yliopiston ja laajan yrityskonsortion laatima toteutettavuustutkimus synteettisten polttoaineiden pilottilaitoksesta Joutsenoon on valmistunut. Tutkimus toteaa polttoaineen tuotantoon tarvittavan teknologian olevan kypsä teolliseen kokoluokkaan. 

LUTin johdolla vuoden 2019 lopussa käynnistynyt tutkimus Joutsenoon sijoittuvasta teollisen mittakaavan synteettisten polttoaineiden pilottilaitoksesta päättyi huhtikuussa 2021. Laitos tuottaisi teollisista päästölähteistä talteen otetusta hiilidioksidista ja vedystä synteettistä metanolia, josta voidaan valmistaa edelleen hiilineutraaleja liikennepolttoaineita.

Tutkimukseen osallistuneet tutkijat ja yritysten edustajat näkevät laitoksen toteuttamiselle hyvät edellytykset. LUTin energiajärjestelmien yksikön dekaani Olli Pyrhönen kertoo, että synteettinen metanoli nähdään mahdollisuutena Suomen liikenteen ja koko teollisen tuotannon dekarbonisointiin eli vapautumiseen fossiilisien energialähteiden käytöstä.

”Metanolin energiasisältö on lähtöisin vedystä, jota voisi kuvailla moderniksi, päästöttömäksi raakaöljyksi. Se taipuu korvaamaan monia fossiilisia raaka-aineita. Mikään ei estä dekarbonisoimasta liikenteen lisäksi koko teollista sektoria, sillä tekniset edellytykset ovat olemassa”, sanoo tutkimuksen johtajana toiminut Pyrhönen.

Toteutuessaan laitos olisi merkittävä askel paitsi Suomen ilmastotavoitteille myös kansantaloudelle.

”Tarvitsemme ehdottomasti pilotlaitoksen poistaaksemme riskit ison kokoluokan tuotannolta, joka voisi hyödyntää kaiken hiilidioksidin suomalaisista teollisuuden päästölähteistä. Samalla rakentaisimme edelleen korkean teknologian osaamista, jolla on valtava vientipotentiaali”, jatkaa Pyrhönen.

Mukana olleista yrityksistä monien mielenkiinto suuntautui nimenomaan metanolin valmistusprosessiin ja jatkojalostukseen.

”Meillä on jo paljon tietämystä muista hiilivetyjen tuotannon prosesseista, mutta tässä tutkimuksessa saimme lisää ymmärrystä metanolin mahdollisuuksista”, sanoo Alexander van der Made, energiayhtiö Shellin johtava tutkija (Chief Scientist, Chemistry).

Liikennepolttoaineiden tuotanto oli tarkastelun keskiössä, mutta tutkimus valotti muutakin metanolin potentiaalia. ”Tämän tutkimuksen myötä moni yritys voi arvioida entistä selvemmin, mitä muita mahdollisuuksia niin kutsuttu metanolireitti aukaisee kemianteollisuudessa”, toteaa Olli Pyrhönen.

Energiayhtiö St1 korostaa tarvittavien investointien kannattavuuden edellyttävän myös lainsäädännön vastaantuloa.

”Laitokselle on kaikki teknologiset edellytykset olemassa. Ongelma on siinä, etteivät EU:n ja Suomen lainsäädännöt tunnista ylijäämävedystä valmistettua polttoainetta uusiutuvana. Jos me rakentaisimme laitoksen, tuote pitäisi myydä fossiilisen hinnalla”, sanoo energiayhtiö St1:n Sustainability & Future Business -yksikön johtaja Timo Huhtisaari.

Keskeinen haaste synteettisten polttoaineiden laajalle tuotannolle on prosessissa tarvittavan vedyn valmistus, joka kuluttaa paljon sähköä.

”Vedyn valmistus on lopputuotteen hinnassa merkittävin kustannustekijä, ja sitä on tutkimuksen avulla painettava edelleen alaspäin. Uusiutuvan sähkön kilpailukykyinen hinta määrittää pitkälti koko vetytalouden etenemisvauhtia”, päättää Pyrhönen.

Muutoksia ajo- ja lepoaikasäädöksiin

Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jonka mukaan valmisbetonin kuljettamiseen tarkoitetun yli 3,5 tonnisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan ei jatkossa tarvitse noudattaa ajo- ja lepoaikasäännöksiä eikä käyttää ajopiirturia.

Muutos on osa EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansallista täytäntöönpanoa. Asetus tulee voimaan 31. toukokuuta 2021.

Samassa yhteydessä korjattiin valtioneuvoston asetuksen sallimia poikkeuksia vastaamaan EU:n ajo- ja lepoaika-asetusta.

Korjaukset muuttavat säännöksiä näin:

1. Elävien eläinten kuljettamiseen suoraan maatilalta teurastamolle käytettävässä ajoneuvossa on jatkossa käytettävä ajopiirturia, ja on noudatettava ajo- ja lepoaikasäännöksiä.
2. Rahan ja/tai arvoesineiden ammattimaisissa kuljetuksissa vapautus ajopiirturin käytöstä ja ajo- ja lepoaikasääntelyn soveltamisesta koskee vain niitä yli 3,5-tonnisia ajoneuvoja, joita käytetään yksinomaan tähän tarkoitukseen.
3. Maanviljelyä, puutarhaviljelyä, metsätaloutta, kotieläintaloutta tai kalastusta harjoittavan yrityksen tavaraliikenteessä ajopiirturin käyttöä eikä ajo- ja lepoaikasäännöksien soveltamista vaadita silloin, kun kuljetukset liittyvät ainoastaan yrityksen omaan toimintaan ja tapahtuvat enintään 100 kilometrin etäisyydellä yrityksen sijaintipaikasta.

Volvo lisää äänihälytykset sähkökuorma-autoihinsa

Volvo Trucks on kehittänyt sähkökuorma-autoihinsa ääneen perustuvan hälytysjärjestelmän varoittamaan jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja muita tienkäyttäjiä lähestyvästä kuorma-autosta. Turvallisuuteen on päätetty panostaa, sillä sähkökuorma-autot ovat lähes äänettömiä. Niinpä tarvitaan erikseen lisätty varoitusääni kertomaan lähestyvästä autosta. Äänet on suunniteltu miellyttäviksi ja häiritsemättömiksi sekä kuljettajalle että muille lähellä oleville.

Heinäkuun 2021 alusta alkaen kaikkien EU:n alueen uusien sähköajoneuvojen vaaditaan täyttävän tietty äänitaso niiden kulkiessa alle 20 km/h nopeudella. Äänen taso on riippuvainen ajoneuvon ajonopeudesta: esimerkiksi ajettaessa 20 km/h äänen tulee olla vähintään 56 desibeliä.

Vastatakseen lainsäädännön vaatimuksiin ja säilyttäen samalla sähköajoneuvojen alhaisemman melutason edut, Volvo Trucks on kehittänyt oman äänimaailman sähköautomalleilleen. ”Olemme todella tyytyväisiä tähän uuteen lainsäädäntöön. Lapsuudestamme asti olemme oppineet luottamaan paitsi näkemäämme myös liikenteen kuuntelemiseen – joskus niin paljon, että emme edes katso tielle ennen kadun ylitystä! Uuden hälytysjärjestelmän avulla haluamme auttaa varmistamaan, että jalankulkijat ja pyöräilijät huomaavat, kun he ovat lähellä sähkökuorma-autojamme”, kertoo Anna Trige Berling, Volvo Trucksin liikenne- ja tuoteturvallisuusjohtaja.

Äänihälytysjärjestelmän äänialue on tulosta Volvo-konsernin omien akustiikan asiantuntijoiden tekemästä perusteellisesta tutkimuksesta ja testauksesta.

”Olemme erityisen ylpeitä siitä, että olemme kehittäneet korkealaatuisia, ensiluokkaisia ääniä, jotka ovat riittävän havaittavia varoittamaan kuorma-auton lähellä olevia ihmisiä, mutta silti miellyttäviä sekä kuljettajalle että muille tienkäyttäjille”, sanoo Anna Wrige Berling.

On tärkeää huomata, että sähkökuorma-autot ovat varoitusäänistä huolimatta paljon hiljaisempia kuin perinteiset dieselkuorma-autot. ”Sähkökuorma-autojen varoitusääni on suunniteltu olemaan tunkeutumatta seinien läpi. Sähköautomme mahdollistavat hiljaiset yötoimitukset ja parantavat kuljettajien työoloja sekä hiljaisempaa ja puhtaampaa ympäristöä”, Anna Wrige Berling sanoo.

Neljä erilaista ääntä

Volvon sähköajoneuvoille kehittämä akustinen hälytysjärjestelmä ei perustu vain yhteen ääneen. Yhteensä ääniä on neljä. Ne ilmoittavat lähellä oleville ihmisille kuorma-auton toiminnoista: eteenpäin liikkumisesta, joutokäynnistä, peruutuksesta jne. Äänet vaihtelevat voimakkuudeltaan kuorma-auton nopeuden mukaan ja taajuus muuttuu kiihdytyksen ja hidastumisen aikana.

”Sähkökuorma-autot ovat koko ajan yleistymässä liikenteessä. Lisäämällä äänihälytysjärjestelmän sähköajoneuvoihimme olemme ylpeitä siitä, että voimme liittää yhteen tavoitteemme päästöttömästä liikenteestä toiseen pitkäaikaiseen tavoitteeseemme, tavoitteeseen nollasta tapaturmasta”, toteaa Anna Wrige Berling.

Käyttötestit GenH2:lla alkavat

Vuonna 2020 esitellyn vetykäyttöisen Mercedes-Benz GenH2 -kuorma-auton ensimmäiset, Immendingenin uudessa testikeskuksessa ajettavat testit käynnistyivät huhtikuussa, ja suunnitelmien mukaan ohjelma laajenee maantietesteihin jo loppuvuoden aikana. Asiakastestit käynnistyvät vuonna 2023, ja asiakastoimitukset on määrä aloittaa vuonna 2027.

Daimler Trucks aikoo hyödyntää vetypolttokennoja pitkän matkan raskaiden kuljetusten puhtaana polttoaineena. Tavoitteena on jopa 1000 kilometrin yhtämittainen toimintamatka ilman välitankkauksia.

”Haluamme tarjota asiakkaillemme parhaat paikallisesti CO2-neutraalit kuorma-automallit. Käyttökohteesta ja tehtävästä riippuen niiden sähköistäminen perustuu joko ladattavaan akku- tai polttokennoteknologiaan. Juuri nyt etenemme tuotekehityksessämme täysin aikataulussa. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että GenH2 -kuorma-automme kaiken kattava ja tiukka testiohjelma on saatu menestyksekkäästi käyntiin”, Daimler Truckin toimitusjohtaja Martin Daum sanoo.

”Vetypolttokennot ovat välttämätön osa tulevaisuuden hiilineutraaleja pitkiä kuljetusketjuja. Tämän ovat vahvistaneet myös monet yhteistyökumppanimme, joiden kanssa teemme hartiavoimin työtä kaupallistaaksemme vetyteknologian sarjatuotantoon. Oikea hetki on juuri nyt, sillä sekä kansallisesti että Euroopan laajuisesti vallitsee vahva poliittinen tuki niin sanotun vihreän vedyn infrastruktuurin rakentamiselle”, Daum lisää.

Voimanlähteenä on cellcentric-kaksoispolttokenno

Mercedes-Benz GenH2 -kuorma-auton ja sen komponenttien kestävyys- ja toimintavaatimukset ovat yhtä tiukat kuin nykyisellä Mercedes-Benz Actrosilla. Vetykuorma-auton on kestettävä 1,2 miljoonan kilometrin ajomäärä, joka vastaa noin 25 000 käyttötuntia kymmenen vuoden aikana. Vetykuorma-autossa käytetään lisäksi kokonaan uusia komponentteja, joiden tuotekehityksessä on huomioitava vaativien ajoreittien ja raskaiden hyötykuormien asettamat vaatimukset muun muassa tiestöstä aiheutuvan tärinän suhteen. Tällaisia komponentteja ovat esimerkiksi itse polttokennot, koko sähköinen voimansiirtojärjestelmä sekä tukijärjestelmät kuten jäähdytysyksikkö. Siksi jo testien alkuvaiheessa hyödynnetään autoa, jossa on 25 tonnin kuorma. Kokonaispaino on noin 40 tonnia, joka vastaa GenH2:n sarjatuotantoversion suunniteltuja luokitusarvoja.

Daimler Truck suosii polttoaineen nestemäistä vetyä, jonka energiatiheys on merkittävästi korkeampi kuin kaasumaisella vedyllä. Tämän seurauksena polttoainetankit ovat huomattavasti pienemmät ja kevyemmät kuin siinä tapauksessa, että autoon tankattaisiin korkeapaineista vetykaasua. Pienemmät tankit myös lisäävät hyötykuormatilaa ja auton kuljetuskapasiteettia, ja nestemäinen vety takaa autolle pitkän toimintamatkan. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta GenH2-kuorma-auto sopii yhtä helposti kuin perinteinen dieselkuorma-auto myös monipäiväisiin ja ennalta vaikeasti suunniteltaviin kuljetustehtäviin.

Daimler aikoo esitellä ennen vuoden loppua uuden sukupolven polttoainesäiliöt, joita käytetään jatkossa GenH2:n käyttötesteissä. Tuotekehitys perustuu nestemäisen vedyn hyödyntämiseen, mutta väliaikaisena ratkaisuna GenH2:ssa käytetään polttoaineena myös vetykaasua. Tällä tavalla Daimler Truck haluaa osoittaa, että kumpikin vaihtoehto on teknisesti täysin hyödynnettävissä raskaan liikenteen polttoaineeksi.

Viime talven tienhoito toi positiivisempaa palautetta

Talvi 2020-21 oli väylänpitäjän näkökulmasta perinteinen pakkastalvi ja kunnossapitoa pystyttiin tekemään normaalein toimenpitein. Tienkäyttäjille talvihoito näyttäytyi parempana talvella 2021. Tienkäyttäjien tyytyväisyyden perusteella moni urakka onnistui erityisen hyvin teiden talvihoidossa talvella 2020-2021. Väylävirasto poimi palautetutkimuksen perusteella asiakaspalvelussa parhaiten onnistuneet ja asiakastyytyväisyydessä eniten parantaneet hoitourakat.

Yksityishenkilöiden tyytyväisyys pääteiden talvihoitoon on pysynyt suunnilleen samalla, melko hyvällä tasolla kuin aiempina vuosina. Raskaan liikenteen tyytyväisyys hivenen laski pääteiden liukkaudentorjunnassa ja lumenaurauksessa. Tyytyväisyyden lasku kohdistunee erityisesti pääväylien ulkopuolisiin pääteihin, sillä tyytyväisyys pääväylien talvihoitoon on edelleen samalla hyvällä tasolla.

Tyytyväisyys muiden teiden talvihoitoon on parantunut verrattuna edellisiin vuosiin sekä yksityishenkilöiden että raskaan liikenteen vastauksissa. Erityisesti muiden teiden liukkaudentorjunnassa on onnistuttu aiempia vuosia paremmin. Vaikka liukkaudentorjunnan tyytyväisyys on parantunut muilla teillä, niin yksityishenkilöistä 45 % ja raskaan liikenteen kuljettajista 78 % mielestä hiekkaa käytetään edelleen liian vähän.

Väylävirasto on vuonna 2018 uudistanut talvihoidon toimintalinjoja, millä näyttäisi olevan positiivista vaikutusta tienkäyttäjien tyytyväisyyteen. Lisäksi tuloksia voivat osaltaan parantaa vuoden 2020 suuret päällystysmäärät, koska esimerkiksi tasainen päällyste mahdollistaa paremman auraustuloksen. 

Maanteiden hoitourakat jaetaan sisältönsä puolesta erittäin vaativiin, vaativiin ja perusurakoihin.

Tienkäyttäjät olivat tyytyväisimpiä talvihoitoon seuraavien urakoiden alueella: 

Erittäin vaativassa hoitourakassa Lahdessa (YIT Suomi Oy), vaativissa hoitourakoissa Hyvinkäällä (Destia Oy) ja Heinolassa (YIT Suomi Oy) sekä perusurakoissa Huittisissa (Destia Oy), Kangasalla (Destia Oy) ja Iissä (Destia Oy).

Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoitoon oli parantunut eniten seuraavissa urakoissa: 

Erittäin vaativassa hoitourakassa Lahdessa (YIT Suomi Oy), vaativissa hoitourakoissa Rovaniemellä (Terranor Oy) ja Heinolassa (YIT Suomi Oy) sekä perusurakoissa Vetelissä (Tapio Pahkakangas Oy), Kristiinankaupungissa (YIT Suomi Oy) ja Huittisissa (Destia Oy).

Väylävirasto määrittelee maanteille talvihoidon tavoitetason. Teiden talvihoitoon kuuluvia tehtäviä ovat mm. lumen poisto, liukkauden torjunta ja polanteiden tasaaminen.

Väylävirastosta muistutetaan, että hoitourakat eivät ole veljiä keskenään vaan alueissa ja sääolosuhteissa on eroja. Urakoitsijoilla on kuitenkin suuri mahdollisuus vaikuttaa työllään asiakastyytyväisyyteen. Esimerkiksi urakan henkilöstön, työkoneiden ja –laitteiden valinta, työskentelytavat sekä sääolosuhteiden ennakointi, toimenpiteiden ajoitus ja aluetuntemuksen hyödyntäminen ovat tärkeä osa urakoitsijoiden työntulosta.

Tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksessa tutkitaan vuosittain urakoiden onnistumista työssään. Tuloksia hyödynnetään kannustimissa ja toiminnan kehittämisessä.

Renaultin Optifuel Lab 3 -konseptiauto saavutti 12,5%:n polttoainesäästön

Renault Trucks on jo pitkään jatkanut tutkimuksia, jotta dieselkuorma-autojen energiatehokkuutta voitaisiin parantaa. Projektissa kehitetyn Optifuel Lab 3 ‑konseptiauton avulla Renault Trucks pyrkii vähentämään koko vetoauto-perävaunuyhdistelmän kulutusta. Pitkäaikaisen tutkimuksen ja kehitystyön tulokset on nyt julkistettu. Tulosten mukaan polttoaineenkulutus on laskenut 12,5% verrattuna perinteiseen yhdistelmään. 

”Renault Trucks Optifuel Lab 3 on konsepti, jossa kehitetään tuotteita ja prototyyppejä jatkuvasti, jotta kuljetusyritysten polttoaineen kulutukset sekä -kulut pienenisivät. Vaikka Optifuel LAB 3:sta ei ole tarkoitettu myytäväksi tässä muodossa, käytetään näitä tuloksia apuna tulevaisuuden tuotteiden kehitystyössä”, maahantuontiyhtiö Volvo Finland Ab:n Renault Trucks myyntijohtaja Pasi Gerpe kertoo.

Vuonna 2017 käynnistetty ns. FALCON-projektin (Flexible & Aerodynamic truck for Low CONsumption), tavoitteena on vähentää kulutusta 13% raskaan liikenteen vetoauto-perävaunuyhdistelmässä. 

Optifuel Lab 3:sta johti Renault Trucks yhteistyökumppaneidensa kanssa, mukaan lukien Faurecia, Michelin, Total, Fruehauf, Wezzoo, BeNomad, Styl’Monde, Polyrim, Enogia, IFPEN, École Centrale de Lyon (LMFA) ja IFSTTAR / Gustave Eiffel Yliopisto.

Yhteistyöprojekti tuotti Optifuel Lab 3 -konseptiajoneuvon. Renault Trucks on pystynyt vahvistamaan oletuksensa 18 kuukauden kehitystyön sekä pitkien ajotestien jälkeen.

Renault Trucks on mitannut polttoaineenkulutuksen 12,5 prosentin vähennyksen verrattuna vakioperävaunuun yhdistettyyn Renault Trucks T -sarjaan. Tämä säästää 3,75 litraa polttoainetta ja 9,8 kg CO2:ta 100 kilometriä kohti.

Renault Trucksin insinöörit käyttivät testisykliä, joka edustaa tilastollisesti kaukokäyttöä ja joka koostuu 68 kilometristä alueellisissa olosuhteissa ja 136 kilometristä moottoriteillä. 

Optifuel Lab 3:n testit koostuivat suljettujen alueiden ja avointen tietestien lisäksi simulaatioista, jotka mahdollistivat mittausten analysoinnin ja korreloimisen. Samanaikaisesti testit suoritettiin vertailuajoneuvolla, jolla on samanlaiset geometriset ja voimansiirto-ominaisuudet kuin laboratorioajoneuvolla (Renault Trucks T 480, yhdistettynä Fruehaufin kattamaan puoliperävaunuun). Hankkeen aikana kehitettyjä teknologioita arvioitiin ensin itsenäisesti ja sitten kokonaisuutena.

DAF-päämaja muuttaa Vantaalla

DAF-kuorma-autojen jälleenmyynti, varaosatoimitukset ja huolto tehostuvat, kun Nordic Truckcenter Oy avaa syksyllä uuden päätoimipisteen Tammiston kauppatielle Vantaalle. Investoinnin myötä palvelukyky nousee yrityksen mukaan Suomessa korkeammaksi kuin koskaan aiemmin.

DAF-kuorma-autoja maahantuova Nordic Truckcenter Oy muuttaa syksyllä lähelle Helsinki-Vantaan lentokenttää. Luvassa on aiempaa suurempi ja monipuolisempi automyynti-, huolto- ja varaosakeskus, joka merkitsee monia parannuksia ammattiautoilijoille. 
”Esimerkiksi korjaamotila yli kaksinkertaistuu. Investointi parantaa oleellisesti palvelukykyämme, ja olen iloinen voidessamme näin satsata tulevaisuuteen. Tämä on samalla osoitus siitä, että uskomme vahvasti edustamaamme merkkiin ja markkinaosuutemme kasvuun”, Nordic Truckcenterin maajohtaja Sampsa Rouhiainen sanoo.
Kun korjaamokapasiteetti kasvaa, autot saadaan nopeammin huoltoon. Myös palveluita on tulossa lisää, kuten asiakkaiden toivomat jarrudynamometrit. Neljä työntekijää tarkistaa ja huoltaa digipiirtureita.  
DAF-kuorma-autojen myynnin osalta kyseessä on iso muutos. Palvelukyky nousee Rouhiaisen mukaan Suomessa paremmaksi kuin koskaan.

Investoinnin myötä Nordic Truckcenter Oy aikoo kasvattaa markkinaosuuttaan. 
”Suomessa on kasvupotentiaalia. Uskomme kasvuun koko Pohjoismaissa ja olemme valmiit panostamaan kasvuun Suomessa”, Nordic Truckcenter Groupin CEO Pieter Frings toteaa. 
Nordic Truckcenter Oy:n uusista tiloista on hyötyä DAF-autoilijoille ympäri maata, sillä Vantaan perusvarasto palvelee DAFin sopimuskorjaamoita. Muuton myötä päätoimipisteen aukioloajat pitenevät sekä korjaamolla että varaosapuolella. Varaosatilauksia voidaan ottaa vastaan pidempään. 
Uuteen päätoimipisteeseen on tulossa myös kokous- ja koulutustilat. Kuorma-autojen tekniikan jatkuvasti kehittyessä ja sähköistyessä on tärkeää pitää osaamista yllä. 
Muuton myötä Nordic Truckcenter Oy palkkaa lisää raskaan kaluston asentajia. Korjaamopäällikkö Jari ”JP” Penttilä kannustaa nuoria hakemaan alalle töihin – sukupuoleen katsomatta.
”Meillä on mukava porukka. Kuljetusalalla riittää töitä, koska tavaran pitää liikkua. Suomessa välimatkat ovat pitkiä, eikä junalla jatkossakaan pääse joka paikkaan”, Penttilä sanoo.
DAFin vieressä olevassa rakennuksessa toimii rengashuolto, joten Tammiston kauppatie 33:een on tulossa kompakti raskaan liikenteen palvelukeskus pesuhalleineen.

Uudet tilat kasvattavat myös DAFin varaosapuolen hyllytilaa. 
”Kapasiteettimme tulee olemaan noin 35 prosenttia suurempi nykyiseen verrattuna”, Nordic Truckcenterin varaosapäällikkö Kari Junttila kiteyttää.
Vaikka muuttoon on vielä puolisen vuotta aikaa, varaosapäällikkö oli jo suunnitellut, miten monen tuhannen tuotteen siirto onnistuu ilman, että yksikään kuorma-autoilija joutuu odottamaan merkittävästi pidempään varaosia. 
”Muutto tehdään ryhmäkohtaisesti. Saman päivän aikana siirrettävät varaosat ovat kerättävissä ja lähetettävissä autoilijoille, vaikka olisivatkin muuttamassa uuteen paikkaan.”
Junttila on kehittänyt muutenkin varastointia viime vuosina. Jopa 94-96 prosenttia myydyistä varaosista on löytynyt suoraan hyllystä.  

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä 24 tunnin ajan

Valvonta alkaa tiistaina 11.5. kello 6.00 ja päättyy keskiviikkona 12.5. kello 6.00. Valvontaa suoritetaan tehostetusti läpi vuorokauden. Valvontajakso on samalla osa ROADPOL Operation Truck & Bus -valvontateemaa ja siihen osallistuvat kaikki poliisilaitokset.

Liikenneturvallisuuden edistämisen lisäksi valvonnassa kiinnitetään huomiota harmaan talouden ja kuljetusrikollisuuden torjuntaan. Valvontaa kohdennetaan erityisesti ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen, ajoneuvojen kuntoon sekä kuorman varmistamiseen, joissa puutteita todetaan edelleen eniten.

”Poliisi tekee vuodessa noin 21 000 ajo- ja lepoaikatarkastusta, joiden yhteydessä määrätään huomautusten lisäksi sakkoja noin 1800 – 2000 tapauksessa”, poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta sanoo.

Edellisessä vastaavassa teemassa (2019) tarkastettiin 981 raskasta ajoneuvoa, joista 125:ssa oli merkittäviä ongelmia joko ajo- ja lepoaikojen noudattamisen tai digipiirturin käytössä.

Valvontavuorokauden aikana on tavoitteena tarkastaa yhteensä noin 800 – 900 raskasta ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää.

Vt 5 Mikkeli-Juva: Vehmaan ETL:n liikennejärjestelyt voimaan yöllä 11.–12.5.

Vt5 Nuutilanmäki-Juva urakkaan liittyen tehdään Juvalla Vehmaan eritasoliittymän alueella työnaikaisia liikennejärjestelyjä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 11.–12.5.2021. Nyt voimaan tulevat järjestelyt ovat käytössä arviolta 08/2021 saakka.
 
Järjestelyt vaikuttavat liikenteeseen Mikkeli / Kuopio ja Pieksämäki / Savonlinna -suunnissa. Vehmaan ABC-aseman kohdalla sijaitseva viitostien ylittävä silta suljetaan liikenteeltä. Sillan ylittävä ja ali kulkeva liikenne ohjataan kulkemaan ramppien kautta. Sekä Viitostien liikenne että risteävä Savonlinna-Pieksämäki -suuntainen liikenne kiertävät siltatyökohteen Vehmaan eritasoliittymässä ramppien kautta oheisen kartan mukaisesti. 

Joukkoliikenteen pysäkki siirtyy

Viitostien bussipysäkki Vehmaan eritasoliittymässä siirtyy väliaikaiseen sijaintiin. Suljetulle osuudelle jäävä bussipysäkki St1:n kohdalla Mikkelin suuntaan siirretään Kylmäpurontien ja valtatien 14 / tien 459 liittymän välittömään läheisyyteen oheisen kartan mukaisesti.

Pitkän tauon jälkeen Kuljetus 2022 -messut Jyväskylään

Kuljetusalan yksi tunnetuimmista suomalaistapahtumista, Kuljetus-messut, järjestetään jälleen messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa Jyväskylässä 19.-21.5.2022. Kuljetus 2022 -messut on kattava koko kuljetusalan läpileikkaus, jossa on laajasti esillä sekä raskas että kevyt kuljetuskalusto.

Kuljetus 2022 -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Autotuojat ja -teollisuus ry, Teknologiateollisuuden Perävaunut ja päällirakenteet -toimialaryhmä sekä Jyväskylän Messut Oy. Tapahtuma on suunnattu maantiekuljetusten yrittäjille ja kuljettajille, logistiikasta, huolinnasta, varastoinnista, varaosapalveluista vastaaville sekä myös julkiselle sektorille ja alan koulutuksesta vastaaville. Messujen näytteilleasettajina ovat mm. kuorma- ja pakettiautojen maahantuojat, perävaunujen ja päällirakenteiden valmistajat sekä muut alan tärkeimmät tuotteiden ja palveluiden tarjoajat niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Kuljetusmessut oli alun perin tarkoitus olla toukokuussa 2021, mutta koronan takia tapahtumaa siirrettiin vuodella eteenpäin. Edellisen kerran tapahtuma järjestettiin toukokuussa 2017.

”Viime kesänä tehty päätös Kuljetus-tapahtuman siirrosta koronapandemian jaloista ensi vuodelle oli oikea ratkaisu, sillä viime vuosi oli kaikilla mittareilla poikkeuksellinen ja tapahtuman järjestäminen turvallisesti ei tänä keväänä olisi onnistunut. Vientiteollisuuden näkymät ovat talven aikana selvästi parantuneet ja rakennusalankin taantuma on jäämässä ennakoitua maltillisemmaksi. Kuljetusalan investoinnit osoittavat jo vahvoja elpymisen merkkejä viime vuoden taantumasta. Kuorma-autojen kysynnän ennakoidaan palautuvan tänä vuonna jo normaaleihin lukemiin. Ensi vuoden tapahtumalle ajoneuvovalmistajien odotukset ovat korkealla”, toteaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

”Lukuisat suuret tapahtumat jouduttiin siirtämään sekä Suomessa että ulkomailla ja nyt perävaunujen ja päällirakenteiden toimialalla odotetaan innokkaana jo vuoden 2022 Kuljetusmessuja. Uskomme, että tapahtumasta tuleekin entistäkin laadukkaampi ja mittavampi”, kommentoi Teknologiateollisuuden Perävaunut ja päällirakenteet -toimialaryhmän puheenjohtaja Aki Sirén.

”Kuljetus 2022 -messujen suunnitelmat ovat hyvässä vauhdissa. Näytteilleasettajat odottavat jo tapahtumia pitkän tauon jälkeen ja myynnissä on nähtävissä positiivinen vire tulevaisuutta kohtaan. Vuoden 2022 Kuljetusmessuista odotetaan aiempaakin näyttävämpää tapahtumaa, sillä edellisestä suuresta alan näyttelystä on ehtinyt tuolloin kulua jo kolme vuotta”, kertoo Jyväskylän Messujen myyntipäällikkö Hannu Mennala. 

Kuljetus-messut järjestetään vuonna 2022 jo neljättä kertaa Jyväskylässä. Paviljongin viisi tapahtumahallia ja laajat ulkoalueet, yhteensä yli 40 000 neliömetriä, ovat tapahtuman käytössä. Vuonna 2017 tapahtuma keräsi yli 220 näytteilleasettajaa ja yli 15 000 vierasta.

1...707172...111Sivu 71 / 111

Uusimmat julkaisut

Uutinen

Teos suomalaisen autotuonnin historiasta 

Autotuojat ja -teollisuus ry on julkaissut ensimmäisen sadan vuoden taipaleestaan historiikkiteoksen Sata lasissa – Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Teos luotaa autotuonnin vaiheita vuodesta 1925,...

Muutoksia ajoneuvolakiin – riskiyritysluokitus tarkentuu

Volvo Trucks myynyt jo yli 5000 sähkökuorma-autoa

Rahdin määrä kasvoi loppuvuodesta

Shellit siirtyvät muistoihin

Raskas Kalusto
Viipalemediat Oy
PL 350, 65101 Vaasa
Finland
Facebook Instagram
© Viipalemediat Oy 2021