Juhannuksen alla ilmestyvä Raskas Kalusto 4/2021 tuo pöytään esimerkiksi raumalaisen JJY-Truckin katseitakääntävän Volvo-yhdistelmän ja Holmbergin uusimman värivalinnan, keltaisen Sisun. Puuautopuolella käydään myös katsomassa, miten Actros on saanut ilmajouset. Tutustumme astetta järeämpään Scania-koukkuautoon, ja koeajettavana on uutta DAF XF:ää ennen vielä nykyisen mallin parhaat palat keräävä HCT-valmis rekkaveturi, kuten myös Scania R590 uudella G33CM-vaihteistolla. Rekkabongari Lauri Piispa otetaan myös haastatteluun, ja tekniikkaosastolla vierailemme seuraamassa DPF-suodattimen pesuoperaatiota. Hieman erikoisempi kulkija tien päällä on V8-Scania-hevosauto, ja custom-laitaa edustaa myös Leikkarin R540-Scania. Tässä muutamia pääaiheita, koko lista löytyy alta:
KALUSTO JA IHMISET
06 Kotimaista väriä
Br. Holmerg Transport Ab tunnetaan Sisuistaan, ja nyt auton väriksi valikoitui keltainen.
20 Raidoitettu raumalainen
JJY-Truck Oy:n näyttävä Volvo-yhdistelmä ajaa paperiteollisuuden kokokuormia.
26 Leikkarin Ässä
Pohjanmaalla rakennettiin ammattilaisvoimin tyylikäs rekkaveturi.
Scanian R- ja S-mallien ohjaamot voidaan nyt tilata 270 mm pidempinä. Uusi ohjaamomalli tarjoaa premiumtason mukavuutta, ja uusi ohjaamo antaa myös mahdollisuuksia esimerkiksi useamman henkilön ohjaamoille, kuten kuljettajakoulutukseen tai huolto- ja hinausautoihin, joissa tarvitaan useampia istumapaikkoja ohjaamoon. Pitkät ohjaamot valmistaa Scanian luotettu tuotantokumppani Laxå Special Vehicles.
“Nyt esiteltävien CR23- ja CS23-ohjaamoiden myötä Scanian ohjaamo kuljettajan premiumtyöpaikkana edelleen vahvistuu”, kertoo Scanian kuorma-autotuotannon johtaja Stefan Dorski. “Yhdistämme Scanian miehistöohjaamoiden osaamistamme premium-luokan R- ja S-ohjaamoihin. Uuden ratkaisun avulla tuomme aivan uudenlaista lisätilaa ja mukavuutta ohjaamoihin ja tämä myös mahdollistaa aivan uudenlaiset sovellukset ohjaamoiden sisällä.”
Scanian päätös valmistaa pidennettyjä ohjaamoita pieninä tuotantosarjoina perustuu useiden markkina-alueiden vaatimuksiin pidennetylle ja tilavammalle ohjaamolle. Premium-tason S-ohjaamo on jo saanut Scanian mukaan kiitosta tilankäytöstään ja tasaisesta lattiastaan. Pidennettynä S-ohjaamosta tulee entistäkin juhlavampi tila pitkän matkan kuljetuksiin, joissa kuljettaja saattaa viettää useita öitä ohjaamossa työvuoronsa aikana. Uuteen ohjaamoon voidaan asentaa Scanian 100 cm:n levyinen sänky kiinteänä, eikä sitä tarvitse erikseen levittää.
Scania valmistaa pidemmät CR23- ja CS23-ohjaamot (sekä N- että H-kattokorkeus ovat valittavissa) lisäämällä valmistuksessa tarvittavat osat Scanian modulaarisesta tuotannosta. Mikäli ohjaamoon tarvitaan lisäistuimia, nekin löytyvät jo valmiina Scanian miehistöohjaamoiden tuotannosta.
27 senttimetrin lisätila pidentää ohjaamon pituuden 200 senttiin mitattuna polkimista takaseinään. Lisätila saattaa äkkiseltään kuulostaa pieneltä, mutta ohjaamon pituus kasvaa 13% ja se mahdollistaa useanlaiset uudet sovellukset ohjaamon sisälle.
“Selkein hyöty tulee tietysti pitkän matkan kuljettajille. Heille ohjaamon lisätila ja premiumtason olosuhteet ovat tärkeitä”, kertoo Stefan Dorski. ”Se, halutaanko ohjaamoon pelkästään lisää tilaa, vai hyödynnetäänkö se leveämmän sängyn muodossa, jää nähtäväksi. Muita soveltuvia käyttökohteita uudelle ohjaamolle ovat esimerkiksi ajokoulutus, puolustusvoimien tarpeet ja huolto- ja hinausautojen tarpeet. Hinausautoissa ohjaamo esimerkiksi antaa mahdollisuuden kuljettaa henkilöitä rikkoontuneen auton luota”.
Lisätila on toteutettu lisäämällä normaaliohjaamoon olemassa olevia ohjaamo-osia Scanian tunnetusta modulaarisesta tuotannosta. Ensimmäiset asiakastoimitukset ovat suunniteltu vuoden 2021 kolmannelle vuosineljännekselle.
“Scanian suunnitelma on saada ohjaamolle WVTA-hyväksyntä vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä”, kertoo Dorski. “Joillain markkina-alueilla maakohtaiset hyväksynnät tehdään erikseen”.
Suomessa pidennettyjen ohjaamoiden hankita vaatii vielä tyyppihyväksynnät, jotka tultaneen saamaan vuoden 2021 aikana.
Joka toinen vuosi Hyvinkään lentokentällä järjestettävät Maxpo-messut siirretään syyskuulta 2021 ensi kevääseen. Maxpo 2022 -messut järjestetään 5.-7.5.2022 Hyvinkään lentokentällä.
Maxpo 2021 Maarakennus- ja ympäristöhoitokoneiden ammattimessut piti järjestää 2.–4.9.2021 Hyvinkään lentokentällä. Nyt ajankohtaa on siirretty kevääseen ja Maxpo-messut järjestetään 5.-7.5.2022. Silloin on odotettavissa laaja kattaus maarakennus-, ympäristönhoito-, tie- ja talonrakennuskoneita sekä teollisuuden materiaalinkäsittelykoneita ja kuljetuskalustoa kaikissa kokoluokissa.
Päätöksen tapahtuman siirrosta teki Maxpo-messujen toimeksiantaja Rakennuskonealan Näyttely-yhdistys ry. Samalla Messukeskus ja Rakennuskonealan Näyttely-yhdistys tiivistivät yhteistyötä entisestään ja sopivat Maxpon järjestämisestä kevään 2022 lisäksi syksyllä 2023 ja 2025. Tavoitteena on tehdä myös syksylle 2021 ja välivuosille uudenlainen toimialan kaupallisuutta lisäävä kokonaisuus.
”Maxpon myynti on mennyt erittäin hyvin, jatkamme myyntiä ja keväällä on odotettavissa upea tapahtuma”, kertoo liiketoimintapäällikkö Juha Kuusla Messukeskuksesta. ”Hyvä, ettei työ mene hukkaan ja tapahtuma siirtyy keväälle 2022. Sinne siirtyvät myös kaikki varaukset ja yhteistyökuviot.”
Tapahtuman toimeksiantaja Rakennuskonealan Näyttely-yhdistys ry:n puheenjohtaja Marakon-konsernin hallituksen puheenjohtaja Tomi Veijalainen uskoo päätöksen olevan oikea. ”Siirto antaa yrityksille aikaa valmistautua tapahtumaan entistä paremmin. Kohtaamisten kaipuu ja uutuuden jano yltyvät ja saavat varmasti entistä enemmän porukkaa liikenteeseen. Tapahtuma on aina ollut erittäin kaupallinen ja tarve kohdata vain kasvaa. Olemme myös iloisia siitä, että yhteistyö Messukeskuksen kanssa jatkuu tiiviinä.”
Viime kerralla vuonna 2019 Maxpoon osallistui yli 250 yritystä ja käytössä oli yli 61 000 neliömetriä. Ammattikävijöitä messuilla oli kolmen päivän aikana lähes 15 000.
Renault Trucksin uudella verkkosivustolla voi nyt tutustua kuorma-autojen valmistuksen virtuaalisesti. Virtuaalisella tehdasvierailulla Renault Trucksin Bourg-en-Bressen kokoonpanotehtaalle pääsee seuraamaan 360 asteen näkymällä tuotantolinjan toimintaa.
Renault Trucksin pääkonttori ja kaikkien keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen tehtaat ovat jo vuodesta 1894 sijainneet Ranskassa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Lyonissa, Blainville-sur-Ornessa, Limogesissa ja Bourg-en-Bressessä. Bourg-en-Bressen kokoonpanotehdas tunnetaan ranskalaisen teollisuuden lippulaivana, jossa valmistuvat Renault Trucksin raskaat kuorma-autot, T-, C- ja K-sarjat.
Virtuaalisella tehdasvierailulla pääsee kokemaan kuorma-auton kokoamisen eri vaiheet interaktiivisesti vaikkapa kotisohvaan nojaten. Verkkosivustolla pääsee seuraamaan 360 asteen näkymää liikkuvasta linjasta, jossa operaattorit työskentelevät.
Virtuaalisella tehdaskierroksella on äänikommentteja kuorma-auton valmistuksen kaikista 13 keskeisestä vaiheesta englanniksi. Sivustolla on myös esim. haastatteluita linjalla työskentelevien operaattoreiden ja teknikoiden kanssa.
Renault Trucksin Bourg-en-Bressen -tehdas numeroina
Kuorma-auton kokoaminen kestää 4,5 tuntia.
Kuorma-autoja valmistuu linjalta joka 8. minuutti
Yhden kuorma-auton kokoamisessa käytetään 3 kilometriä erilaisia letkuja ja sähköjohtoja sekä 6500 pulttia.
Bourg-en-Bressen tehtaan kokoonpanolinja on 500 metriä pitkä.
Bourg-en-Bressen tehdas on pinta-alaltaan 117 hehtaaria ja työllistää 1350 henkilöä.
DAF järjesti lehdistötilaisuuden, jonka sisältö oli odotettu: hollantilaisvalmistaja esitteli uuden XF-malliston. Tai oikeastaan enemmänkin, sillä jatkossa XF:n yläpuolelle asettuvat XG ja XG+. Lisäkirjaimet tarkoittavat DAFin raskaan kuorma-automalliston lippulaivatuotteita ohjaamon koon ja osin varustelunkin näkökulmasta.
Ulkonäkönsä osalta uusi iso DAF on näyttävä ja moderni, joka samalla jatkaa edeltävän mallin yleislinjaa: olemusta hallitsee seesteinen tyylikkyys räväköiden yksityiskohtien sijaan. Vaikka tyyli on luonnollisesti yksi muotoilun lähtökohdista, on XF/XG/XG+-malliston ulkonäöllä toinen, vähintään yhtä tärkeä tehtävä – ilman halkaisu mahdollisimman vähäisellä vastuksella. Polttoainetalouden osalta DAF puhuukin parhaimmillaan 10 prosentin säästöpotentiaalista, josta jopa kaksi kolmasosaa olisi aerodynamiikan ansiota. Suunnittelussa on ennakoitu EU-komission massa- ja mittauudistuksia, vaikka mustaa valkoisella ei niiden osalta vielä olekaan. Uusien pykälien myötä yhdistelmien pituudet ovat näillä näkymin kasvamassa, mikä antaisi pelivaraa myös aerodynaamisemmille toteutuksille, kun kuormakapasiteetin maksimointi ei olisi niin kuorma-autojen muotoilua ”pystysuoristavaa” kuin tähän asti. Uuden DAFin ohjaamossa tämä seikka heijastuu ohjaamon etuosan 160 millin pidennyksenä aiempaan nähden, minkä myötä keulaan on saatu tärkeä ripaus aerodynaamista viistoutta.
DAF XF:n muotoilu on uudistunut, mutta tuttuja DAF-elementtejä löytyy paitsi muotokielestä myös maskista. Nyt vänkärin puolelle on saatavana myös näkyvyyttä parantava alaikkuna.
Ohjaamon lattiataso on XF:ssä edeltäjää 75 milliä alempana, ja XG/XG+:ssa 125 milliä korkeammalla. Hytteihin kivutaan kolmen askelman kautta. Ohjaamojen hartialinja on matala, joten ikkunapinta-ala on suuri ja näkyvyyden voi olettaa olevan hyvällä tolalla ennen kaikkea kevyen liikenteen havainnoinnin osalta. Kokonaisuutta voi vielä parantaa valitsemalla apukuljettajan oveen alaikkunan, jollainen on aiemmin tuttu lähinnä jakelupuolen kalustosta. Uuden DAF-hytin yksityiskohtien osalta esiin nousevat lisäksi reunoiltaan kaartuva tuulilasi, lähes saumattomat a-pilarien paneelit, integroidulla ilmanohjaimella varustettu pohjalevy, pyöränkoteloiden suojukset sekä aerodynaamiset peilikoteloinnit tai vaihtoehtoisesti peilikamerat.
Säilytystilaakin löytyy, mutta ehkä huomionarvoisin asia tässä ovat DAF-valikoimaan lisätyt peilikamerat tai kamerapeilit – miten päin sen nyt haluaa sanoakaan.
XF-ohjaamon yläpuolelle saapuvat XG ja XG+ pistävät tiloissa vielä perushyttiä paremmaksi – vaikka ei perusversiossakaan tule ennakkotietojen perusteella ahtaudesta kärsimään. XF:ssä seisomakorkeuden kerrotaan olevan lattian kohdasta riippuen 190–207,5 senttiä, kun taasen osin tasalattiaisessa XG:ssä se on vähintään 198–210,5 senttiä ja XG+-lippulaivassa hujoppimaiset 214,5–222 senttiä.
XG- ja XG+-versioiden tilavuus rakentuu korkeuden ohella myös pituudella. XF:ään nähden lisämittaa on vähintään 330 milliä, ja perusakseliväli asettuu tasan 4 000 milliin. Kasvun myötä XG+-ohjaamon tilavuudeksi kerrotaan tomerat 12,5 kuutiometriä. Vuoteelle luvataan mittaa 222 senttiä ja leveyttä 80 senttiä.
Kasvaneista mitoista huolimatta painot on pidetty kurissa. Valmistaja kertoo XF-veturin omapainoksi ”yleisimmässä kokoonpanossa” 6 912 kiloa. Lanseeraustilaisuudessa puolestaan kerrottiin uutuuksien painosta suhteessa aiempaan XF Super Space Cabiin. Siihen verrattuna uusi XF olisi noin 150–200 kiloa kevyempi, XG kutakuinkin samanpainoinen ja XG+ puolestaan hieman painavampi. Kevennystä on saatu aikaan muun muassa alumiinisella alleajosuojalla. Keveyttä mutta samalla jäykkyyttä tarjoaa myös uusittu taka-akseliston jousitus.
Lediajovalot ovat vakiotavaraa XF:ssäkin, kun taasen XG-sarjoissa ledivaloja löytyy vakiona ohjaamon ylänurkistakin. Reunoistaan kaartuvan tuulilasin pinta-alaksi kerrotaan 2,3 neliömetriä. KuvassaDAF XG.
Pahimman varalta turvallisuutta tuo DAFin patentoima Programmed Cab Displacement -järjestelmä, jonka ansiosta hytti voi onnettomuustilanteessa siirtyä rungolla hallitusti 400 millä, minkä tarkoituksena on sitoa energiaa ja estää ohjaamoa irtoamasta.
Voimalinjan peruselementit ovat siltä osin ennallaan, että voimanlähteinä jatkavat Paccarin 10,8-litrainen MX-11 ja 12,9-litrainen MX-13. Paccarin dieselit ovat kuitenkin entistä pihimpiä, mihin päästään muun muassa uusituilla polttoainesuuttimilla, sylinterikannella, männillä, sylinteriputkilla ja uuden sukupolven HE400-turboahtimella. Niiden ohella taloustöissä ovat mukana uudet ilmakompressori, öljypumppu sekä laturi. Päästöteknologiaa on parannettu tuomalla pakokaasujen jälkikäsittely lähemmäs pakopuolta ja siten kuumempia pakokaasuja.
Malliston huipulta löytyy XG+.
Mutta on tarjolla kuitenkin aiempaa enemmän voimaakin, nimittäin vääntövoimaa 50–100 Nm suurimman pykälän ollessa silmässä. Tehokkain eli 530-hevosvoimainen tuottaa vastedes suurimmalla vaihteella 2 700 Nm:n väännön jo 900 r/min kohdalla ja 2 550 Nm:ä pienemmillä vaihteilla. Parannuslistan jatkoksi valmistaja lisää myös entistä 20 prosenttia tehokkaamman moottorijarrun.
Vaihteistona jatkaa ZF:n valmistama automatisoitu TraXon-vaihteisto, jonka ominaisuuksia on parannettu muun muassa liikkeellelähtöön ja laatikon ennakointiin liittyvillä ominaisuuksilla. Valinnaisvarusteena saa mukaan ryömintätoiminnon, mutta jolleikin saattaa olla suurin uutinen, että uuteen DAF-sukupolven ei manuaalivaihteistoa saa kaveriksi edes rahalla.
Voimalinjaan liittyen DAF kertoo uutuusmallien huoltoväliksi parhaimmillaan vuoden tai jopa 200 000 kilometriä, joskin jälkimmäinen toteutunee vain Manner-Euroopan kaukoliikenteessä.
Tuoreen ison DAFin turvallisuus rakentuu merkittävästi monelta osin parannettuun näkyvyyteen. Tätä toteutetaan aiemmin mainittuun suuren ikkunapinta-alaan ja vähäisempiin näkemäesteisiin. Näiden ”mekaanisten keinojen” ohella asiaa tuetaan monipuolisella digitaalisella arsenaalilla, kuinkas muuten. Huomiota herättävin on Digital Vision System, joka on DAFin toteutus kamerapeileistä. Valinnaisvarusteena tarjottava järjestelmä näyttäisi olevan pitkälti Mercedeksen MirrorCamin kaltainen sisältäen muun muassa perävaunun seurannan kaarteissa, pituusmerkinnät sekä ympäristön valvontamahdollisuuden lepohetkinä. DAF tosin kertoo lisänä kameravarsien sisäänvedon luonnistuvan manuaalikäytön sijaan sähköisesti. Corner View -järjestelmä tuo kameranvarren myös apukuskinpuolen A-pilariin avaamaa näkymää etunurkan katvealueelle.
Kojelauta on laitettu kattavasti uuteen uskoon. Peilinäytöt sijoittuvat a-pilareiden suojiin solakasti.
Valinnaisvarusteeksi tulee myös sähköinen seisontajarru. Virtalukkoon sovitellaan sen sijaan perinteistä avainta, joten DAF ei ole lähtemässä mukaan avaimettomiin käynnistyksiin. Valmistaja perustelee asiaa käytännöllisyydellä: perinteinen avain on edullinen ja selkeä ratkaisu, johon verrattuna ”avaimeton avain” ei tuo merkittävää etua.
Digitaalisuus on silti läsnä uuden DAFinkin ohjaamonäkymässä, sillä mittaristona on aina 12-tuumainen digitaalinäyttö, ja lisärahalla kojelaudan keskelle ilmestyy 10-tuumainen kosketusnäyttöruutu DAFin tietoviihdejärjestelmän ohjastamiseksi.
DAF XF-, XG- ja XG+-malliston tuotanto alkaa lokakuun tienoilla 4×2- ja 6×2-vetoautojen ja tasakuorma-autojen valmistuksella, jos teollista maailmaa riivaava mikropiiripula sen suinkin sallii. Uusi sukupolvi lähtee liikkeelle dieselmoottoreilla, joille kelpaa biopolttoaineista muun muassa HVO-diesel. Lähitulevaisuudessa odottelevat sitten vaihtoehtoiset energiamuodot. DAFin tapauksessa tämä tarkoittaa hybridi- ja täyssähkömalleja sekä polttokennoversioita. Ladattavia ennustetaan parin vuoden päähän, vetymalleja aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.
Vaikka viime vuoden poikkeukselliset olosuhteet kutistivat perinteikkään Power Truck Shown huomattavasti pienempään muotoon, on tänä vuonna tarkoitus palata taas totuttuun kaavaan, tosin aikakauteen sopivin turvallisuusmääräyksin.
Kuljetusalan suurtapahtuma Power Truck Show järjestetään 13.-14.8.2021 Alahärmässä, Powerparkin alueella. Rekkaconvoy on perinteisesti torstaina startannut Power Truck Show -viikonlopun, ja tänä vuonnakin tämä perinne aiotaan toteuttaa. Kalustoa kerrotaan olevan jälleen runsaasti tarjolla, sillä järjestävän organisaation mukaan tällä hetkellä autonäyttelyyn on ilmoittautunut jo lähes 200 autokuntaa ja ilmoittautuminen vain kiihtyy elokuuta kohden.
Myös kuljetusnäyttelyyn varattu ulkoalue on laajentunut, ja näyttelyvarauksia on tehty hyvään tahtiin.
Myös uutta ohjelmaa on luvassa, muun muassa Suomen Vahvin Mies/Nainen -kilpailu järjestetään tänä vuonna Power Truck Show’n yhteydessä. Kartingradalle on tulossa huipputason driftingiä, jossa mukana Suomen parhaimmisto, muun muassa Mika Keski-Korpi tulee esittelemään taitojaan. Myös Crazy Driversin Vesa Kivimäen taitoajoa on tarjolla, ja Vesallahan on hallussaan kahdella renkaalla ajon maailmanennätys.
Härmä Pulling ry:n kanssa PTS on tehnyt jo vuosia yhteistyötä, ja myös tänä vuonna päästään seuraamaan tractor pulling SM-osakilpailuja Power Truck Show’n yhteydessä. Kisaamassa ovat Suomen kovimmat tractor pulling -tiimit 6-8 eri luokassa.
Hinauspalvelu Hinaus-Team Oy on myynyt hinaus- ja tiepalveluliiketoimintansa uusille yrittäjille Antti Kokkoselle ja Juuso Kokkoselle 3.6.2021.
Liiketoimintakaupasta huolimatta Rauno Hassisen 1989 perustama ja kolmen vuosikymmen aikana Keski-Suomen suurimmaksi hinaus- ja tiepalvelutoimijaksi kasvanut yritys jatkaa toimintaansa normaalisti omalla nimellään, henkilöstöllään ja kalustollaan Falck-verkoston väreissä.
Uudet yrittäjät omaavat vahvan taustan tielläliikkujien arjen helpottamiseen Keski-Suomessa. Antti Kokkonen on työskennellyt Hinaus-Team Oy:n palveluksessa kymmenen vuoden ajan ja Juuso Kokkonen toimii Kannonkone Oy:ssä yrittäjänä.
”Antti ja Juuso tuovat toimintaan uutta energiaa ja pystyvät erityisesti raskaan kaluston erityisosaamisellaan vahvistamaan entisestään Hinaus-Teamin jalansijaa ammattiliikenteen ja raskaan kaluston hinaustoiminnan erityisosaajana Keski-Suomessa. On mahtavaa, että osaava työporukkamme pääsee yhdessä uusien yrittäjien kanssa viemään toimintaa seuraavan askeleen eteenpäin”, Hinaus-Teamin perustaja Rauno Hassinen iloitsee.
Hinauspalvelu Hinaus-Team Oy nykyinen asemapaikka Jyväskylän Palokankaalla toimii jatkossakin yrityksen päätoimipisteenä. Liiketoimintakaupan yhteydessä Hinaus-Team kuitenkin vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta erityisesti pohjoisessa Keski-Suomessa avaamalla kesän aikana uuden Falck-toimipisteen Viitasaarelle.
”Viitasaari on pohjoisen Keski-Suomen keskus ja läpiajoliikenteen solmukohta lähes jokaiseen ilmasuuntaan. On hienoa tuoda Falckin hinaus- ja tiepalvelut paremmin saataville myös tällä alueella”, Juuso Kokkonen kertoo.
Kesla lanseeraa Z-nostureistaan uuden sukupolven 22-sarjan nosturit. Uusia Z-nostureita saa 12, 14 ja 17-tonnimetrin kokoluokissa. Suunnittelussa kantavia teemoja ovat olleet valmistajan mukaan lujuus, nopeus, vakaus, ulottuvuus ja huoltoystävällisyys.
Keslan uusien 22-sarjan Z-nosturien suunnittelussa on valmistajan mukaan haluttu lisätä nopeutta ja käytettävyyttä. Yhtenä ratkaisuna tähän Kesla on valinnut aiemman sähköventtiilin tilalle läpäisykyvyltään isomman venttiilin. Siirto- ja jatkeen sylinterille meneviä linjoja on suurennettu, minkä kerrotaan näkyvän nosturin suurempina liikenopeuksina ja ohjattavuuden parantumisena.
”Olemme suunnitelleet markkinoiden tehokkaimman ja kestävimmän Z-nosturin”, toteaa liiketoimintajohtaja Ari Pirhonen.
Venttiiliä ohjataan Keslan omalla, sähköisellä proC-ohjausjärjestelmällä, jota on saatavana useilla eri ohjainvaihtoehdoilla aina minivivuista nelivipuiseen ja kaksipolkimiseen. Myös mekaaniseen ohjaukseen on saatavilla uudistetut venttiilit.
Uusien Z-nostureiden siirtopuomi on uusittu lähes täysin. Muutostarpeet aiheutuivat osin käytännön syistä: isommat linjat vaativat isomman tilan. Uusittuun rakenteeseen kuuluvat mm. jatkeen sylinterimuutos, koteloiden kokomuutokset ja isommat tapitukset. Muutokset eivät Keslan mukaan ole juurikaan tuoneet lisäpainoa, vaikka samassa yhteydessä hyötyulottuvuutta on saatu parhaillaan 30 cm lisää aiempaan verrattuna.
Puomiston materiaalina Kesla käyttää aiempaan tapaan laadukkaita erikoislujia teräksiä. Nosturin puomit on käsitelty nanokeraamisella KESLA proTECT -pintakäsittelyllä.
Keslalta muistutetaan, että sen nosturimalliston suunnittelussa on ollut jo kauan prioriteettina hyvä huollettavuus. Uusissa nostureissa se näkyy esimerkiksi painesuodattimien sijoittelussa.
Keslan 22-sarjan Z-nostureissa on edeltävän 21-sarjan tavoin sisäpuoliset letkut, sekä nosto että siirtopuomissa. Suojaus jatkuu aina kahmariin saakka.
”Asiakkaamme ovat arvostaneet paitsi hyvin suojattua letkutusta, mutta myös letkujen helppoa vaihtoa”, kertoo Pirhonen.
Uudet nosturit ovat irtopalkkikoneita, joihin on saatavana erittäin tukeva 4,5 metriä leveä tukijalkavaihtoehto. Vaihtoehto on saanut valmistajan mukaan hyvän vastaanoton markkinoilla. Suurin osa yli 12-tonnimetrin nostureista varustetaan tällä leveällä tukijalkaratkaisulla, Keslalta kerrotaan. Tukijalkasylinterien iskunpituuksia on useita, kuten myös tukijalan kääntökulmia.
Kesla 22Z -sarjan puutavaranosturit on varusteltavissa perustasoisella Vision Standard -hytillä tai kattavasti varustellulla Vision-hytillä tai tilavalla Vision XL -hytillä. Nosturiin on saatavana avohallintalaite myös sähköisellä ohjauksella. Käyttöpaikalle nouseminen ja sieltä laskeutuminen on helppoa ja ennen kaikkea turvallista uusien porrasratkaisujen ansiosta.
Taajamissa vuosina 2015–2019 tapahtuneista jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 43 prosenttia tapahtui suojateillä. Liikennevakuutuksesta korvatuista jalankulkijan vammautumisista suojateillä tapahtui yli puolet.
Taajamissa vuosina 2015–2019 tapahtuneista jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 43 prosenttia tapahtui suojateillä. Liikennevakuutuksesta korvatuista jalankulkijan vammautumisista suojateillä tapahtui 55%.
Luvut perustuvat juuri valmistuneeseen OTI-taajamaraporttiin, jossa on tarkasteltu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia sekä liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja taajamissa vuosina 2015–2019. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui kaikkiaan 196, kun tarkastelusta poistettiin sairaskohtaukset ja tahalliset teot, jotka eivät liity taajamaan liikenneympäristönä.
Taajamien liikenneonnettomuuksissa menehtyi 67 jalankulkijaa, 51 polkupyöräilijää ja 88 moottoriajoneuvossa ollutta henkilöä vuosina 2015–2019. Liikennevakuutuksesta korvattiin 321 015 taajamissa tapahtunutta omaisuusvahinkoa ja 51 749 henkilövahinkoa. Henkilövahingoista valtaosa oli lieviä loukkaantumisia.
Jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustalla on usein havaintovirheitä. Valtaosassa onnettomuuksista osapuolet eivät havainneet toisiaan lainkaan ennen onnettomuutta tai havaitseminen tapahtui liian myöhään, jotta onnettomuuden olisi voinut estää. Havaintovirheiden lisäksi taajamien onnettomuuksissa esiintyi usein arviointi- ja ennakointivirheitä. Havaitsemista ja ennakointia vaikeutti useimmiten esimerkiksi liian suuri tilannenopeus, keskittyminen liiaksi pelkästään omaan toimintaan tai kasvillisuuden muodostamat esteet näkemiselle.
”Taajamien liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioida kaikki eri kulkumuodot ja eri-ikäiset tienkäyttäjät. Etenkin vilkasliikenteisillä teillä ja kaduilla eri kulkumuodot olisi hyvä erottaa toisistaan kokonaan. Liikenneympäristön tulee tukea haluttua käyttäytymistä. Käytännössä esimerkiksi ajonopeuksia voidaan hillitä korottamalla suojateitä, rakentamalla hidasteita ja asentamalla liikennevaloja”, OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius konkretisoi.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien taustalla usein riskinottoa
Taajamassa moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 63 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 10 kilometriä tunnissa. Valtaosa (80 %) näistä ylinopeutta ajaneista kuljettajista ajoi ylinopeutta vähintään 30 kilometriä tunnissa. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksilla tarkoitetaan onnettomuuksia, joissa menehtyneet ovat olleet moottoriajoneuvossa.
Vajaa kolmannes taajamassa moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Joka viides kuljettaja oli alkoholin sijaan tai sen lisäksi käyttänyt huumeita. Huumeita käyttäneiden kuljettajien osuus nousi vuosina 2015–2019 edellisestä tarkastelujaksosta. Edellisellä tarkastelujaksolla, vuosina 2010–2014, huumeita oli käyttänyt 10 prosenttia turmakuljettajista.
Yli puolella (54 %) moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista oli taustallaan liikennerikkomuksia.
”Ylinopeudet ja kuljettajien päihteiden käyttö ovat isoja ongelmia taajamissa, kuten muuallakin liikenteessä. Näiden kuolemien estämiseksi olisi tärkeää esimerkiksi asentaa alkolukkoja rattijuopumuksesta kiinnijääneiden ajoneuvoihin ja puuttua kuljettajien ajo-oikeuteen. Liikennelääkärijärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa, lisäksi muulla valvonnalla on iso rooli taajamien turvallisuuden varmistamisessa”, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Kaikista henkilö- ja pakettiautoissa taajamissa menehtyneistä 44 prosenttia ei käyttänyt turvavyötä. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan heistä yli puolet, 19 henkilöä, olisi voinut pelastua, jos turvavyö olisi ollut käytössä.
Näkemäesteiden poistaminen ja valaistuksen lisääminen, erityisesti tienylityspaikoilla.
Korotetut suojatiet, hidasteet ja liikennevalot hillitsemään ajonopeutta.
Eri kulkumuotojen erottaminen toisistaan.
Ajoneuvokannan uudistumisen tukeminen, mikä edistää muun muassa kuljettajaa tukevien järjestelmien, kuten jalankulkijan ja pyöräilijän tunnistavan varoitusjärjestelmän sekä älykkään nopeusavustimen yleistymistä.
Liikenneympäristössä olevien törmäyskohteiden poistaminen ja pehmentäminen.
Valvonnan tehostaminen erityisesti ajokunnon ja -nopeuden osalta.
Vt 23 Varkaus–Varpaisenmäki -hankkeen rakentaminen siirtää liikennettä kiertotielle 31.5.2021 alkaen.
Ensimmäinen kiertoreitti tulee käyttöön maanantaina 31.5. ja toinen kiertoreitti saadaan moottoriajoneuvoliikenteen käyttöön tiistaina 1.6. Kiertoreitit on opastettu maastossa tiellä liikkujille. Kumpikin kiertoreitti kulkee valtatie 23:n välittömässä läheisyydessä, eikä näin ollen aiheuta suurta muutosta matka-aikoihin.
Ensimmäinen kiertoreittiToinen kiertoreitti
”Kiertotiejärjestelyillä ei ole vaikutusta raskaan liikenteen tai esimerkiksi peräkärryjä vetävien ajoneuvojen kulkuun valtatiellä. Järjestelyillä on hyvin vähäinen vaikutus matka-aikaan Varkaus–Joensuu-välillä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jarmo Niskanen Väylävirastosta.
Kiertoreitit ovat voimassa syksyyn 2021 asti.
Vt 23 Varkaus–Varpaisenmäki -hankkeen tavoitteena on lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta raskaan liikenteen runsaasti käyttämällä tieosuudella sekä parantaa tien kestävyyttä. Hanke on käynnistynyt alkuvuodesta 2021 ja valmistuu kokonaisuudessaan loppuvuodesta 2022.
Autotuojat ja -teollisuus ry on julkaissut ensimmäisen sadan vuoden taipaleestaan historiikkiteoksen Sata lasissa – Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Teos luotaa autotuonnin vaiheita vuodesta 1925,...
Verkkosivusto käyttää evästeitä parantaakseen käyttökokemustasi. Oletamme että tämä on sinulle ok mutta voit halutessasi kieltää niiden käytön.HyväksyLue lisää
Privacy & Cookies Policy
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
