Rocla Oy on nyt Mitsubishi Logisnext Europe Oy

Järvenpäässä toimivan Rocla Oy:n nimi vaihtui 1.4.2020 alkaen Mitsubishi Logisnext Europe Oy:ksi. Nimenmuutos on osa yhtiön omistavan japanilaisen Mitsubishi Logisnext -konsernin integraatioprosessia ja materiaalinkäsittely- ja logistiikkaratkaisujen optimointia Euroopassa, minkä osana konsernin tytäryhtiöt Euroopassa vaihtavat nimensä. Rocla-brändi säilyy edelleen tuote- ja palvelubrändinä.

Mitsubishi Logisnext Europe Oy on yksi Järvenpään suurimpia työnantajia ja työllistää yli 500 ammattilaista. Järvenpään tuotekehitysyksikkö toimii Mitsubishi Logisnext -konsernin Euroopan tuotekehityskeskuksena ja vastaa konsernin sähköisten trukkien suunnittelusta. Suurin osa yhtiön vuosittaisesta tuotantovolyymistä viedään EMEA-alueelle. Järvenpäässä toimii lisäksi voimakkaasti kasvava automaatioliiketoiminta, joka suunnittelee ja toimittaa logistiikan automaatioratkaisuja ja palveluita Rocla-brändillä asiakkailleen kansainvälisesti.

Konserni jatkaa nykyistä monikanavaista ja monen tuotemerkin strategiaa Mitsubishi Forklift Trucks, Cat® Lift Trucks, UniCarriers, Rocla ja TCM –brändeillä.

Iveco-myynti muuttuu Savo-Karjalan alueella

Iveco Finland Oy tavoittelee vahvempaa Iveco-asemaa Savo-Karjalan alueella, ja osana tätä hanketta Martti Säkkinen siirtyy myyjäksi Iveco Finland Oy:lle 31.3.2020 alkaen.

Martilla on pitkä ja vahva kokemus Iveco-myynnistä jo vuodesta 2013 lähtien, ja nyt työn alle otetaan uudistuneen ja uudistuvan Iveco-malliston myynti. 

Martin tavoittaa uudesta numerosta 0400 171 842, ja alueen Iveco-myyntikonttori Kuopiossa säilyy samassa osoitteessa kuin aiemmin eli Virranniementie 14:ssa. Samassa osoitteessa toimii myös Iveco-huolto.

Ajo- ja lepoaikoihin määräaikainen poikkeus koronavirustilanteen johdosta

Valtioneuvosto on 26. maaliskuuta 2020 päättänyt antaa linja-autojen ja tieliikenteen raskaan tavaraliikenteen ajoaikojen pidentämistä ja lepoaikojen lyhentämistä koskevan asetuksen koronavirustilanteesta johtuen. Asetuksella on tarkoitus turvata kotimaan tavarakuljetuksia ja yhteiskunnan huoltovarmuutta.

Asetuksen mukaan maantiekuljetuksissa noudatettaisiin 27.3.-25.4.2020 poikkeusta, joka sallisi kuljettajien vuorokausilevon lyhentämisen 9 tuntiin ja viikkolevon lyhentämisen 24 tuntiin. Lisäksi hallitus esittää, että vaatimusten mukaisen 45 minuutin vähimmäistauon saisi jakaa vapaammin 15 minuutin ja 30 minuutin jaksoiksi neljän ja puolen tunnin sisällä.

Normaalitilanteessa vuorokauden aikana sallitaan enintään 9-10 tunnin enimmäisajoaika siten, että neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko. Viikon enimmäisajoaika on 56 tuntia ja kahden viikon jakson 90 tuntia. Ajoaikoihin ei sisälly lastaukseen ja muuhun vastaavaan työhön liittyvää ajankäyttöä.

”Poikkeusoloissa on syytä joustavuuteen, jos se ei vaaranna liikenneturvallisuutta ja kuljettajien terveyttä. Esitän kiitokset työntekijöiden ja työnantajien edustajille, jotka ovat yhdessä halunneet varmistaa kuljetukset koronakriisissäkin. On välttämätöntä, että tavara- ja rahtiliikenne jatkuu mahdollisimman sujuvana”, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka

Linja-autojen ja raskaan tavaraliikenteen ajo-ja lepoajoista on säädetty Euroopan parlamentin ja Neuvoston asetuksessa. Jäsenvaltiot voivat komissiolle ilmoittamalla myöntää vapautuksia EU-säännösten soveltamisesta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Poikkeuksen kesto voi olla enintään 30 päivää. 

Euroopan maista muun muassa Norja, Tanska ja Ruotsi ovat jo ottaneet poikkeuksia käyttöön.

Kotimaan rahti- ja vientikuljetukset sujuneet koronasta huolimatta

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n laatiman katsauksen mukaan tavaraliikenne toimii Suomessa tällä hetkellä varsin häiriöttömästi verrattuna moniin Etelä-Euroopan maihin. Samoin meille olennaiset Euroopan satamat toimivat hyvin. Uuttamaata koskevien rajoitusten osalta on tärkeää, että henkilöliikenteen valvonta ei tule hidastamaan tavarakuljetuksia ja että sallitun työmatkaliikenteen ohjeet olisivat alusta alkaen selkeitä. Uudellamaalla tavaraliikenne tarvitsee vapaan kaistan.

Logistiikkapalvelut Suomessa

  • Logistiikkamarkkina on sopeutunut nopeasti ja markkinaehtoisesti koronasta johtuviin kysynnän muutoksiin. Joillakin toimialoilla kuten elintarvikekuljetuksissa kysyntä on lisääntynyt ja vastaavasti joillain laskenut. Suurin muutos on henkilöliikenteen palveluissa, jossa asiakasmäärät ovat tippuneet 50 – 90 prosenttia (linja-auto-, juna-, lento- ja laivaliikenne).
  • Toistaiseksi tiekuljetuksissa ei ole merkittäviä ongelmia. Rautateiden tavaraliikenne sujuu lähes normaalisti. Viranomaisrajoituksia ei ole.
  • Kaikki satamat ovat auki tavaraliikenteelle normaalisti. Helsinki–Tukholma laivaliikenteen loppumisen jälkeen tavaraliikenne on lisääntynyt Turussa ja Naantalissa ja kapasiteetti riittää Ruotsin suuntaan. Tarjonta Viron satamiin on vähentynyt, mutta Keski-Eurooppaan tilanne on normaali.
  • Lentorahtiliikenteen tarjonta katosi matkustajaliikenteen myötä. Uusia ratkaisuja haetaan matkustajakoneiden muuntamiseksi rahtiliikenteelle ja tekemällä uusia reitityksiä. Lentoliikenteen kuriiripalvelut toimivat.

Kuljetusyhteydet Eurooppaan

  • Meriliikenne Keski-Eurooppaan päin jatkuu normaalisti – meille tärkeät satamat ovat auki. Valtiot takaavat isojen Keski-Euroopan satamien toiminnan (mm. Rotterdam ja Antwerpen). Keski-Euroopasta Suomeen suuntautuvassa liikenteessä on hajatietoja ruuhkautumisesta lähtösatamissa. Aasian tilanteesta alkanut konttipula pahenee seuraavilla viikoilla Euroopan satamissa.
  • Etelä-Euroopan satamissa on reitti- ja aikataulumuutoksia. Myös volyymit laskevat vähitellen, kun yritysten toiminta hiljenee.
  • Tieliikenteen tavarakuljetusten rajanylitykset sujuvat hyvin henkilöliikenteen tarkastuksista huolimatta. Vain Sveitsin rajoilla on ollut 1 – 3 tunnin odotusaikoja. Kaakkois-Euroopassa rajaruuhkat ovat saattaneet olla yli kolmen tunnin pituisia.
  • Kuljettajien taukopaikoista ja saniteettitiloista on pulaa. Tilannetta yritetään helpottaa EU-linjauksilla ja viranomaisyhteistyöllä.

Henkilöliikenne Viron ja Suomen välillä

Monien toimialojen suuri epävarmuus liittyy siihen, että Suomessa työskentelevien virolaisten liikkumista rajoitetaan voimakkaasti. Sallittua ja kiellettyä henkilöliikkumista koskeneet viranomaisohjeet ovat olleet osin monitulkintaisia.

Rajavartiolaitoksen 22.3. voimaan tulleen rajaliikenneohjeen mukaan Suomen ja Viron välillä on sallittua

  • tavaraliikenne
  • välttämätön työperusteinen liikenne koskien esimerkiksi terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaisia, osaa kuljetusalan työntekijöistä sekä välttämättömiä huoltotöitä tekeviä

Myös joidenkin muiden kriittisten alojen osalta on sallittu työntekijöiden liikkuminen viitaten niiden välttämättömyyteen. Tällaisiksi rajavartiolaitos on määritellyt esimerkiksi elintarvikeketjun henkilöstöä. Sen sijaan esimerkiksi rakennusalalla toimivien virolaisten liikkumista ei ole mahdollistettu.

EK:n tietojen mukaan ohjetta tullaan täsmentämään näillä hetkin, jotta ”välttämätöntä liikennettä” koskevat tulkinnanvaraisuudet saadaan ratkaistua.

Työnantajien suositellaan huolehtivan siitä, että Viron ja Suomen väliä liikkuvilla työntekijöillä on rajaa ylittäessään mukanaan työsopimus tai muu dokumentti, josta selviää työnantaja, työtehtävä ja mahdollisesti erikoistehtävän vaatimukset.

Näkymät lähipäiville ja -viikoille

  • Hallitus tiedotti Uudenmaan aluetta koskevista liikkumisrajoituksista, jotka ovat voimassa 27.3. – 19.4.2020. Kaikki ei-välttämätön liikenne kiellettäisiin Uudenmaan alueen ja muun Suomen välillä. Kieltoa ei sovelleta välttämättömään työmatkaliikenteeseen. Tavaraliikenteen on luvattu kulkevan esteettä. On tärkeää, että tavaraliikenteelle saadaan vapaa kaista.
  • Kotimaan tieliikennekapasiteetti voi vähentyä lähiviikkojen kuluessa kymmeniä prosentteja, jos koronasta aiheutuvat sairauspoissaolot lisääntyvät ja jos kysyntä vähenee muiden maiden tapaan.
  • Logistiset ketjut tulevat hidastumaan kautta linjan esimerkiksi näistä syistä:
  • Kuljettajatyön hankaloituminen paitsi sairauspoissaolojen, myös rajanylitysten, ruuhkien ja puutteellisten taukopaikkojen takia.
  • Ajoneuvojen kunnossapidon vaikeutuminen varaosien toimitusvaikeuksien takia.
  • Asiakkaiden toiminnan vaikeutuessa kasvavat lastaus- ja purkuaikojen rajoitukset.

Kumipyörärahdin merikuljetukset varmistetaan Huoltovarmuuskeskuksen toimenpitein

Huoltovarmuuskeskus käynnistää pikaisesti taloudelliset tukitoimet, joiden tarkoituksena on turvata erityisesti huoltovarmuuden kannalta tärkeät tavaravirrat Suomesta Ruotsiin sekä Baltiaan ja sitä kautta Keski-Eurooppaan.

Merikuljetusten osuus Suomen tuonnista on noin 80 % ja viennistä noin 90 %, ja laivoilla kuljetetaan vuosittain noin miljoona rekkaa tuonti- tai vientitavaraa lastinaan. Matkustaja-autolautoilla on tärkeä tehtävä kumipyörärahdin kuljettajina, ja niillä kulkee paljon elintarvikkeita, lääkkeitä sekä muita kulutustavaroita. Suuri osa tästä rahdista on välttämätöntä Suomen huoltovarmuudelle ja elinkeinoelämälle.

”Koronavirusepidemian torjuntatoimet ovat nyt käytännössä lopettaneet matkustaja-autolauttojen henkilöliikenteen, jonka tuotot ovat välttämättömiä toiminnan kannattavuudelle. Sen vuoksi turvaamme rahtikuljetukset lähikuukausien ajan tekemällä toimenpiteitä”, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema.

Kuljetusyritykset maksavat laivamatkasta edelleenkin normaaliin tapaan varustamoille. Sen lisäksi valtio alkaa maksaa varustamoille tukea, jolla katetaan rahtitulojen ja taloudellisesti kannattavaan liikennöintiin vaadittavan tulotason erotus. Ylimääräinen tuki voidaan periä pois jälkikäteen. Tuella mahdollistetaan liikenteen ylläpitäminen kannattavuusrajalla.

Tukea myönnetään seuraavien kolmen kuukauden ajaksi, ja tukitoimien jatkoa harkitaan, mikäli epidemian tilanne sitä vaatii. Tavaraliikenne varmistetaan, kunnes tilanne normalisoituu. 

Tukijärjestely koskee seitsemää matkustaja-autolauttaa

Tukijärjestely koskee viittä Suomen lipun, yhtä Ruotsin lipun ja yhtä Viron lipun alla toimivaa matkustaja-autolauttaa. Alukset liikennöivät HelsinkiTallinna-, TurkuTukholma- ja VaasaUumaja-reiteillä. Turun ja Tukholman välisellä reitillä kulkevat alukset varmistavat samalla myös Ahvenanmaan rahtiliikenteen jatkumisen Suomeen ja Ruotsiin. Saksaan ja muualle Eurooppaan suuntautuva RoRo- ja RoPax-liikenne on markkinoiden ehdoilla tapahtuvaa kannattavaa toimintaa, joka ei tarvitse tukea.

”Huoltovarmuuskeskus myöntää tuet varustamojen hakemuksesta, ja asettaa tukipäätöksessään tuen ehdot. Huoltovarmuuskeskus voi tarvittaessa myös priorisoida kaikkein kriittisimmät kuljetukset, kuten elintarvike- ja lääke- sekä terveydenhuollon kuljetukset”Lounema sanoo.

Huoltovarmuuskeskus on varautunut käyttämään toimenpiteisiin 45 miljoona euroa. Tuen myöntämisessä noudatetaan EU:n lainsäädäntöä ja tukimekanismeja ja siitä notifioidaan EU-komissioon työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Toimenpide osoittaa kansallisten huoltovarmuusjärjestelyjen ketteryyden ja vahvuuden, ja on hyvä esimerkki viranomaisten syvästä yhteistyöstä elinkeinoelämän kanssa.

Järjestely koskee tällä hetkellä seuraavia laivoja ja reittejä:

Turku – Långnäs – Tukholma: 
TallinkSilja: Baltic Princess, Galaxy
Viking Line: Amorella, Viking Grace

Helsinki – Tallinna: 
Eckerö Line: Finlandia  
Tallink: MegaStar

Vaasa – Umeå: 
Wasa Line: Wasa Express

Jaresko Oy:lla varaosamyyjälle töitä

Jaresko Oy etsii raskaan kaluston varaosamyyjää vakituiseen työsuhteeseen. Työhön kuuluu varaosien myynti ja hyllyttäminen, ja eduksi katsotaan aiempi tuntemus alasta sekä kohteena olevasta kalustosta. Tarve tekijälle on heti, eli töihin pääsee nopeallakin aikataululla.

Lisätietoja asiasta saa Jarmo Eskolalta numerosta 0400 580 760

Huoltokorjaamo Jaresko Oy on monipuolinen raskaan kaluston korjaamo Karinkannassa Siikajoella. Yritys huoltaa ja korjaa kuorma-autoja, pakettiautoja, työkoneita, kuten esimerkiksi maanrakennus- ja kaivinkoneita, sekä kuormaajia.

Jaresko Oy on erikoistunut erityisesti Sisujen huoltoihin ja korjauksiin, ja valikoimasta löytyy myös alkuperäisvaraosat Sisuihin, mutta myös laaja valikoima varaosia kaikkiin merkkeihin myös vähittäismyyntinä. Lisäksi varastosta löytyy erilaisia voiteluaineita, kiinnitystarvikkeita ja letkuja.

Jaresko Oy toimii valtuutettuna Sisun merkkikorjaamona, ja palveluvalikoimaan kuuluvat myös mm. autosähköasennukset, hydrauliikkatyöt, jarrukorjaukset ja katsastushuollot kaikille merkeille.

Rahtarit ry peräänkuuluttaa inhimillisiä poikkeusoloja

Rahtarit ry muistuttaa, että ammattikuljettajien työolosuhteet on saatava pidettyä inhimillisinä poikkeusoloissakin. Koska koronavirus aiheuttaa haasteita joka puolella, Rahtarit vetoaa nyt kaikkiin tahoihin, että ammattikuljettajien elintärkeä työ saadaan jatkumaan, ja työolosuhteet inhimillisiksi myös tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Ammattikuljettajat toimivat yhteiskunnan kannalta kriittisellä alalla ja kuuluvat maamme huoltovarmuuteen. Nyt useat yritykset ovat sulkeneet ovensa niin, etteivät kuljettajat pääse käyttämään esimerkiksi wc-tiloja purun ja lastauksen yhteydessä. Rahtarit pyytää avaamaan nämä tilat kuljettajien käyttöön inhimillisyyden nimissä ja lisäämään niiden siivousta tai vaihtoehtoisesti järjestämään vähintään siirrettäviä käymälätiloja sekä käsienpesumahdollisuuden ja huolehtimaan niiden hygieniasta.

Rahtarit ry vetoaa tiedotteessaan tilanteeseen, jonka jokainen voi kuvitella: kun työpaikalla eli ajoneuvossa ei ole wc:tä ja työn sopivassa vaiheessa olisi mahdollisuus ja tarve hoitaa nämä kaikille välttämättömät toimet, niin ovella onkin suljettu-kyltti.

Rahtarit pyytää myös kaikkia tahoja, jotka tarjoavat peseytymismahdollisuuden ammattikuljettajille, pitämään nämä tilat avoinna ja huolehtimaan niiden hygieniasta. Peseytymisen ja hygienian ylläpidon tärkeys korostuvat tänä muutenkin vaikeana aikana, ja jos ammattikuljettajat eivät pääse nyt pesulle, niin tilanne pahenee entisestään.

”Useat palveluntarjoajat panostavat siivoukseen ja hygienian ylläpitoon ja ovat lisänneet resursseja tilanteen haltuun ottamiseksi, mutta saamme valitettavasti myös palautetta, että tiloja on suljettu”, Rahtarit ry tiedottaa.

Rahtarit pyytää myös kuljetusyrityksiä varmistamaan kuljettajien hygieniatarpeet mahdollistamalla niin henkilökohtaisen kuin ajoneuvon hygieeniset olosuhteet huolehtimalla esimerkiksi desinfiointiaineen, puhdistusliinojen ja kertakäyttökäsineiden riittävästä tarjonnasta. Työntekijöistä on aina ja erityisesti nyt tärkeää pitää hyvää huolta.

Yhdistys pyytää kaikilta tahoilta ymmärrystä ja tukea tässä täysin poikkeuksellisessa ja todella haastavassa tilanteessa ammattikuljettajille, jotka tekevät äärettömän tärkeää työtään koronaviruksesta ja sen riskeistä huolimatta pitääkseen Suomen pyörimässä. He tekevät työtä varmistaakseen, että apteekkien hyllyille riittää lääkkeitä ja ruokakauppoihin niin ruokaa kuin wc-paperia ja muitakin hyödykkeitä. Heidän hyvinvointiaan ja tärkeän työnsä mahdollistamista pitäisi tukea kaikin mahdollisin tavoin.

Järjestöt esittävät väliaikaisia lievennyksiä ajo- ja lepoaikoihin

Tavara- ja henkilöliikenteen työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Linja-autoliitto ry, Logistiikkayritysten Liitto ry ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ovat pyytäneet, että liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto päättävät ns. ajo- ja lepoaika-asetuksen (N:o 561/2006) 14(2) artiklan mukaisen kansallisen poikkeuksen käyttöönottamisesta.

Kansallisen poikkeuksen käyttöönotto on järjestöjen mukaan tarpeen nykyisessä poikkeustilanteessa, jonka koronavirusepidemia/-pandemia (COVID-19) on aiheuttanut ja tulee laajemmin nopealla aikataululla aiheuttamaan, jotta yhteiskunnan perustoimintojen toimivuus pystytään varmistamaan.

Järjestöt esittävät lievennyksiä enimmäisajoaikoihin, vuorokautiseen ja viikottaiseen lepoaikaan sekä taukojen jaksottamiseen. Esitetty poikkeus vastaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa jo voimaan tulleita ajo- ja lepoaika-asetuksen 14(2) artiklan poikkeuksia.

Korona vaikuttaa autonvalmistukseen

Parhaillaan jylläävä COVID-19-epidemia aiheuttaa ei-toivottuja toimenpiteitä myös teollisuudessa, ja esimerkiksi kuorma-autovalmistuksessa. Ainakin Renault Trucks ja Scania ovat ilmoittaneet joutuvansa keskeyttämään autotuotantoaan Euroopassa.

Työntekijöiden suojelemiseksi sekä Ranskan hallituksen ohjeiden mukaan COVID-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi Renault Trucks sulkee neljän tuotantolaitoksensa Ranskassa toistaiseksi.

Renault Trucksin tuotantolaitoksilla Lyonissa, Bourg-en-Bressessä, Blainville-sur-Ornessa ja Limogesissa työskentelee yhteensä 4500 työntekijää.  Myynti-, tutkimus- ja kehitystyön työntekijät Ranskassa työskentelevät Ranskassa etätoimistoilla.

Scania puolestaan aikoo pysäyttää toiminnan useimmissa eurooppalaisissa tuotantoyksiköissään ensi viikon keskiviikkona 25. maaliskuuta koronaviruksen leviämisen seurauksena syntyneen komponenttien puutteen sekä tavarantoimittaja- ja logistiikkaketjun suurien häiriöiden takia Euroopassa.

Tällä hetkellä Scania arvioi käynnistävänsä tuotannon uudelleen kahden viikon kuluessa. 

”Jotta voimme varmistaa asiakkaidemme elintärkeät kuljetukset yhteiskunnalle, huoltokorjaamomme ja varaosakeskuksemme jatkavat toimintaansa”, sanoo Scanian toimitusjohtaja Henrik Henriksson.

Scanian teollisuustoiminta Latinalaisessa Amerikassa jatkuu edelleen suunnitellusti. Tämä toiminta vastaa noin viidenneksestä yhtiön tuotantomäärästä.

Renault kasvoi Suomessa ja piti paikkansa maailmalla

Viime vuonna Renault Trucks laskutti maailmanlaajuisesti yhteensä 54 098 ajoneuvoa ja säilytti asemaansa hyötyajoneuvojen markkinoilla. Yli 6 tonnin segmentissä Renault Trucks säilytti vakaan markkinaosuutensa Euroopassa 8,5% osuudella, sekä johtavan markkina-aseman Ranskassa 27,9 prosentin markkinaosuudella.

Viime vuoden osalta Renaultin raskaat kuorma-autot saavuttivat Suomessa 74 rekisteröinnillä vuoteen 2018 nähden 2,5 prosentin kasvun. Renault Trucksin myyntijohtaja Pasi Gerpe on lukemaan tyytyväinen, mutta haluaa nostaa esille laajemman myönteisen kehityskaaren.

”Renault Trucks liittyi Suomessa Volvon organisaatioon vuonna 2014, jolloin yli 16-tonnisten Renaultien rekisteröintimäärä oli kahdenkymmenen tasolla”, Gerpe toteaa.

Rekisteröintien jakautuminen sijainnin ja kokonaispainon mukaan:

  • Ranska: Rekisteröity 24 621 ajoneuvoa +2 %
  • Muu Eurooppa: Rekisteröity 24 544 ajoneuvoa -9 %
  • Suomen osuus Euroopan määrästä: Rekisteröity 74 ajoneuvoa +2,5%
  • Kansainväliset markkinat: Rekisteröity 4 933 ajoneuvoa +10 %
  • Yli 6 tonnin ajoneuvot: Rekisteröity 35 950 ajoneuvoa
  • Alle 6 tonnin ajoneuvot: Rekisteröity 18 148 ajoneuvoa


Markkinaosuudet pysyivät epävakailla Euroopan markkinoilla asemissaan. Yli 6 tonnin Euroopan segmentissä Renault Trucksin markkinaosuus oli 8,5 %, joka pysyi vuoteen 2018 verrattuna vakaana.

Yli 16 tonnin Euroopan markkinoilla Renault Trucksin osuus laski 0,1 prosenttiyksikköä, mutta osuus kasvoi 0,3 prosenttiyksiköllä keskisuurten 6–16 tonnin luokassa.

Renault Trucksin kansainväliset myyntivolyymit kasvoivat 10 % vuonna 2019, eli vuoteen 2018 nähden rekisteröitiin 4 993 kuorma-autoa enemmän. Vaikeassa markkinatilanteessa, jossa Euroopan markkinat laskivat 28 %, Renault Trucks sai markkinaosuutta kaikissa maissa. 

Uusimmat julkaisut

Teos suomalaisen autotuonnin historiasta 

Autotuojat ja -teollisuus ry on julkaissut ensimmäisen sadan vuoden taipaleestaan historiikkiteoksen Sata lasissa – Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Teos luotaa autotuonnin vaiheita vuodesta 1925,...