Facebook Instagram
Tilaa Raskas Kalusto-lehti

Kirjalansalmen sillan uudet raskaan liikenteen järjestelyt käyttöön keskiviikkona 6.3.

Kirjalansalmen sillan kuormituksen vähentämiseksi on rakennettu raskaan liikenteen yksisuuntaisuuteen perustuvaa liikennejärjestelyä. Vastaavaa liikennejärjestelyä ei ole aiemmin toteutettu Suomessa. Liikennevalot otetaan käyttöön keltavilkulla jo maanantaina 4.3. klo 13.00.

Kirjalansalmen sillalla Kaarinan ja Paraisten välillä otetaan käyttöön uudet liikennejärjestelyt keskiviikkona 6.3.2024 klo 12.00. Yksisuuntaisen raskaan liikenteen liikenteenohjaus on tarkoitus hoitaa liikennevaloilla. Aluksi liikenteenohjauksen tukena käytetään liikenteenohjaajia. Liikenteenohjaajat ovat paikalla 6.–9.3. klo 06–19. Liikennejärjestelyistä aiheutuu haittaa tienkäyttäjille. Uudenlaiset järjestelyt edellyttävät myös uuden opettelua sekä tarkkaavaisuutta ja yhteispeliä tienkäyttäjiltä. ELY-keskus seuraa liikennejärjestelyjen toimivuutta kokonaisuutena ja reagoi muutostarpeisiin.

Suurimmat liikkeet sillalla aiheutuvat tilanteista, joissa kaksi raskasta ajoneuvoa kohtaavat sillalla vierekkäisillä kaistoilla. Raskaan liikenteen yksisuuntaisuuteen perustuvalla liikennejärjestelyllä estetään raskaiden ajoneuvojen kohtaaminen sillalla. Uudet liikennejärjestelyt ovat tarpeellisia, jotta sillan liikennöitävyys voidaan turvata uuden sillan valmistumiseen saakka.

Raskaan liikenteen yksisuuntaisuuteen perustuva ratkaisu on innovatiivinen, eikä siitä ole aikaisempaa kokemusta. Ratkaisulla pyritään minimoimaan elinkeinoelämälle aiheutuvia haittoja ja kustannuksia. Liikenteen sujuvuutta ja odotusalueiden mitoitustarvetta on selvitetty simulaatioilla, mutta etukäteen ei ole täyttä varmuutta, miten liikenne sujuu käytännössä. ELY-keskus seuraa liikennejärjestelyjen toimivuutta kokonaisuutena ja reagoi muutostarpeisiin.

Uusista liikennejärjestelyistä aiheutuu haittaa tienkäyttäjille

Uusista liikennejärjestelyistä aiheutuu haittaa tienkäyttäjille, mutta etukäteen ei tiedetä varmuudella, kuinka pitkiä viivästyksiä matkoihin tulee. Liikennemäärät vaihtelevat eri päivinä ja tunteina. Ruuhka-aikoina liikenne tulee todennäköisesti jonoutumaan, joten tienkäyttäjien kannattaa varata riittävästi matka-aikaa.

Raskas liikenne kulkee vain yhteen suuntaan kerrallaan ja liikennevaloista ehtii mennä muutama ajoneuvo kerrallaan. Raskaan liikenteen liikennevalokierto on melko pitkä.

Muu liikenne pysähtyy liikennevaloihin vain raskaan liikenteen odotusalueen purkamisen ajaksi. Muutoin liikenne kulkee koko ajan molempiin suuntiin. Liikennevalojen viive on melko lyhyt, mutta ruuhkatunteina liikenne voi jonoutua liikennevalojen kohdalla. Raskaan liikenteen odotusalueilla on kuitenkin liikennetunnistimet, joten tyhjälle odotusalueelle ei tule vihreää valoa.

Joukkoliikenteen ei tarvitse siirtyä raskaiden ajoneuvojen odotusalueelle, vaan ne kulkevat henkilöautoliikenteen kaistalla. Joukkoliikenteellä on myös liikennevaloetuus. Vihreä valo palaa pidempään, jos linja-auto on tulossa liikennevaloihin. Joukkoliikenteessä kuitenkin pienetkin viivästykset haittaavat helposti aikataulussa pysymistä. Joukkoliikenteen autokiertoja on jo väljennetty. Lisäksi linja-autojen täsmällisyyttä seurataan paikannustietojen avulla.

Jatkoyhteyksille saariston lautoille ja yhteysaluksille suuntaavien kannattaa varata riittävästi matka-aikaa ja varautua matkan viivästyksiin Saaristotiellä.

Saaristotien kävely- ja pyöräilyväylä on normaalisti käytössä, joten liikennejärjestelyillä ei ole vaikutusta kevyelle liikenteelle.

Saaristotien ja Kirjalansalmen sillan leveys antaa myöden väistää hälytysajossa olevaa hälytysajoneuvoa. Kaarinan puolella Paraisten suuntaan menevä liikenne jää kuitenkin raskaan liikenteen odotuskaistan ja Paraisilta Turkuun päin kulkevan kaistan väliin, joten väistämistilaa ei jää samalla tavalla kuin Paraisten puolella. Tienkäyttäjien on syytä huomioida hälytysajossa olevat ajoneuvot ja antaa riittävästi tilaa turvalliselle ohitukselle.

Uudet liikennejärjestelyt

Kaarinan puolella Saaristotielle on rakennettu ylimääräinen kaista Lauttarannantien liittymän jälkeen. Nykyisestä oikeanpuoleisesta kaistasta tulee raskaan liikenteen odotuskaista, jonka pituus on noin 200 metriä. Muu liikenne kulkee molempiin suuntiin odotusalueen vasemmalla puolella olevilla kahdella kaistalla. Saaristotien nopeusrajoitus lasketaan raskaan liikenteen odotuskaistan alkaessa 30 km/h ja nostetaan odotuskaistan päättyessä 50 km:iin/h.

Paraisten puolella raskaan liikenteen odotustila on rakennettu pellolle ennen Riihipellontien liittymää. Odotusalue on lyhyempi, mutta siihen tulee neljä vierekkäistä kaistaa. Raskaan liikenteen odotusalueelle siirtyvät kaikki yli 20 tonnia painavat ajoneuvot linja-autoja lukuun ottamatta. Nopeusrajoitus säilyy ennen siltaa 50 km/h.

Liikennettä ohjataan liikennevaloilla. Raskas liikenne päästetään sillalle suunta kerrallaan. Muille ajoneuvoille tulee kyseisellä suunnalla hetkellinen pysähdys.

Sillalla säilyy edelleen nopeusrajoitus 30 km/h. Lisäksi raskailla ajoneuvoilla on sillalla 60 metrin etäisyysvaatimus.

Liikennevalot otetaan käyttöön keltavilkulla jo maanantaina 4.3. klo 13.00. Liikennevalojen teknistä toimivuutta testataan jo ennen varsinaista käyttöönottoa. Lisäksi liikennevalojen keltavilkutuksella kiinnitetään tienkäyttäjien huomio uusiin liikennevaloihin jo ennen niiden varsinaista käyttöönottoa. Liikennevalojen keltavilkutus ei tuo muutoksia liikenteeseen. Raskaan liikenteen odotuskaistoja ei siis oteta tässä vaiheessa vielä käyttöön.

Liikennejärjestelyt otetaan käyttöön keskiviikkona 6.3.2024 klo 12.00. Aluksi liikenteenohjauksen tukena käytetään liikenteenohjaajia. Liikenteenohjaajat ovat paikalla 6.–9.3. klo 06–19.

Kiristyvät turvallisuusvaatimukset tuovat lisäkustannuksia

EU:n uusi kuorma-autojen GSR-turvallisuusasetus astuu voimaan heinäkuun alussa. Asetus edellyttää, että kaikissa 1.7.2024 alkaen käyttöön otettavissa raskaissa ajoneuvoissa ja perävaunuissa on lisää välttämättömiä kuljettajaa tukevia turvavarusteita.

Uuden GSR-turvallisuusasetuksen tavoitteena on vähentää inhimillisistä virheistä johtuvia onnettomuuksia, mutta uudistuksella on myös hintalappunsa kuljetusliikkeille sekä valmistajalle, muistuttaa Toplift Finland Oy:n toimitusjohtaja Janne Ikäheimonen.

Osa muutoksista koskee pelkästään autoa, osa myös perävaunuja. Uusia vaadittavia turvallisuusominaisuuksia on 11. Kahdeksan näistä muuttuu pakollisiksi uusissa kuorma-autoissa heinäkuusta 2024 alkaen, ja loput vuosina 2026 ja 2029.

1 Hätäjarrutuksen merkkivalo
Vilkkuva jarruvalo (tai vast.), joka kertoo muille tienkäyttäjille, että kuorma-auto hidastaa nopeasti vauhtia tai jarruttaa voimakkaasti.

2 Peruutusavustin
Kuljettajan on saatava jatkossa kameran tai anturien avulla käsitys kuorma-auton takana olevista esineistä ja henkilöistä.

3 Rengaspaineen seurantajärjestelmä
Seuraa rengaspainetta ja ilmoittaa kuljettajalle rengaspaineen häviöstä reaaliaikaisesti.

4 Älykäs nopeusavustin
Järjestelmä seuraa aktiivisesti ajoneuvon nopeutta ja ilmoittaa kuljettajalle nopeusrajoituksen ylityksestä.

5 Sokean alueen tietojärjestelmä
Järjestelmä, joka varoittaa kuljettajaa vieressä ajavista ja edessä risteyksen ylittävistä pyöräilijöistä.

6 Liikkeellelähdön tietojärjestelmä
Järjestelmä, joka varoittaa kuljettajaa suojattomista tienkäyttäjistä ajoneuvon edessä ennen liikkeelle lähtöä tai hitaassa ajossa.

7 Alkolukon asennuksen helpottaminen
Alkolukon liittymän tulee olla standardinmukainen kaikissa ajoneuvoissa.

8 Väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seuranta
Turvallisuusjärjestelmät seuraavat kuljettajan vireystilaa ja ajoaikaa sekä kehottavat tarvittaessa pitämään tauon.

9 Tarkkaamattomuuden tunnistaminen ja estäminen
Varoitusjärjestelmä, joka havaitsee kuljettajan keskittymisen herpaantumisen ajotilanteesta ja varoittaa tarvittaessa. (Käyttöön vuonna 2026.)

10 Parannettu suora näkyvyys kuljettajan paikalta
Kuljettajan tulee jatkossa nähdä suoraan ajoneuvon ikkunoista paremmin ulos, jotta sokeaa aluetta voidaan pienentää. (Käyttöön vuonna 2029.)

11 Tapahtuman (onnettomuuden) tietojen tallennin
Musta laatikko -tyyppinen tallennin, joka kerää onnettomuuden tiedot. (Käyttöön vuonna 2029.)

Perävaunujen osalta muutokset koskevat alkuvaiheessa vain rengaspaineen valvontajärjestelmää, joka tulee pakolliseksi ensirekisteröitäviin vaunuihin 1.7.2024 alkaen. kohdan 1 ja 2 osalta tulkinta perävaunujen osalta on vielä avoinna.

”Uudet ominaisuudet vaativat uutta teknologiaa sekä autoihin että perävaunuihin. Tällä on myös hintalappu”, Janne Ikäheimonen kertoo. ”Arvioimme tällä hetkellä, että täysperävaunuyhdistelmän osalta uudistusten vaikutus hankintahintaan on luokkaa 10 000 €, mutta tämä on luonnollisesti arvio. Lopullinen kustannusvaikutus riippuu pitkälti komponenttien hintakehityksestä. Suuressa osassa Suomeen tuotavissa uusissa kuorma-autoissa varusteet ovat valmiina, mutta maassa on myös paljon rekisteröimättömiä uusia ajoneuvoja, jotka eivät täytä 1.7.2024 vaatimuksia.” Topliftiltä muistutetaankin, että mikäli asiakas haluaa saada perävaunun tai päällirakenteen vielä ”vanhalla hinnalla”, tuote tulee ottaa liikenteeseen viimeistään kesäkuun lopussa. Tämä kannattaa ottaa huomioon kalustohankintojen päätöksissä ja aikataulutuksessa.

Dieselistä sähkölle ja Postin ajoon

Posti on ottanut jakeluliikenteessään käyttöön kuorma-auton, joka on muunnettu dieselkäyttöisestä sähkökäyttöiseksi. Auto on Suomen ainoa tavaraliikennekäytössä oleva käytetystä dieselautosta sähköiseksi muunnettu kuorma-auto. 

Postilla on jo ennestään satoja sähköajoneuvoja eri kokoluokissa pakettiautoista kuorma-autoihin ja raskaaseen vetäjään. Sähköiseksi muuntamisen odotetaan helpottavan erityisesti keskiraskaan ja raskaan sähkökaluston käyttöönottoa myös pienemmissä yrityksissä. Kuorma-auton muuntamiseen tarvittava kustannus on tällä hetkellä karkeasti noin puolet uuden sähkökuorma-auton hinnasta. Hinnan odotetaan entisestään laskevan. 

“Postilla on tiukka tavoite käyttää ainoastaan sähkö-, biokaasu- ja vetykalustoa jo vajaan kuuden vuoden kuluttua. Tavoitteemme kuljettaa fossiilittomasti koskee myös kuljetuskumppaneitamme. Muunnetut autot voivat lähitulevaisuudessa olla erittäin merkittävä keino raskaan kuljetuskaluston uudistamisessa fossiilittomaksi”, sanoo Postin Yritys- ja Kuljetuspalveluiden liiketoimintajohtaja Ari Olli. 

“Jos Postin tuotannossa nyt tehtävät testit osoittavat, että ajoneuvo on luotettava, uskomme, että pelkästään Suomessa kuljetusyrityksillä on potentiaalia muuntaa satoja ajoneuvoja sähköisiksi.” 

Hyötyä syntyy myös kiertotaloudesta: kun jo kertaalleen valmistetut, muutaman vuoden vanhat, dieselkuorma-autot saavat uuden elämän sähköisinä, uuden sähkökuorma-auton rungon valmistusvaiheen päästöt jäävät olennaisilta osin pois. Myös vanhat moottorit voidaan uusiokäyttää muualla sellaisenaan tai osina. 

Postin käytössä olleeseen vuosimallin 2016 Iveco EuroCargo -kuorma-autoon asennettiin 200 kilowatin kestomagneettimoottori ja 150 kWh LFP-akusto. Auton arvioitu kulutus on 70 kWh/100 km kesällä ja noin 110 kWh/100 km talvella. Toimintamatka on lämpötilasta ja lämmityksen käytöstä riippuen noin 150 kilometriä. Auto on suunniteltu käytettäväksi kaupunkijakelussa.  

Akusto voidaan esilämmittää nestekierrolla. Tasavirtalatauksen maksimiteho on 150 kWh, mikä takaa autolle nopean pikalatauksen tarvittaessa ja käytettävyyden kuljetustehtävissä. Ohjaamossa on kosketusnäyttö ajon ja voimalinjan hallintaan. Ohjaamo ja kuormakori ovat sähkölämmitteiset. Autossa ei ole vaihteistoa. 

Auto on osa VTT:n koordinoimaa sähköisen raskaan liikenteen SIX HOVE -innovaatioklusteria, joka tavoittelee sähköisen raskaan liikenteen vauhdittamista monikanavaisen yhteistyön tuloksena. Autossa on VTT:n asentama ajotietokone, joka kerää monipuolisesti dataa auton käytöstä. Tietoja käytetään järjestelmien sekä sähköisen logistiikan ohjauksen kehittämiseen. 

Postin tilaaman auton toteutuksesta, teknologiasta ja konversiosta vastasi eTrucks.fi yhdessä Keulinkin kanssa. Kuorma-autoa käytetään tällä hetkellä jakelutehtävissä Tampereella. 

Raskas Kalusto 2/2024

Vuoden 2024 toinen Raskas Kalusto lipuu lehtipisteille ja tilaajille viikolla 10. Kanteen on tällä kertaa asettunut esimerkiksi Kiuruveden MH-Urakoinnin uusi Sisu Polar 625 -tienhoitoauto kuten myös Grand Expressin ja RMK Liikenne-Transin näyttävää kalustoa. Tietysti myös tuore Volvo FH Aero on huomioitu niin kannessa kuin sisäsivuillakin. Koko juttuluetteloon pääsee tutustumaan tästä.

KALUSTO JA IHMISET

8 Tienhoitoon tehty

Kiuruveden MH-Urakoinnin tienhoitoautoksi valittiin tuttu ja luotettava kotimainen tuote.

34 Merikontteja ja kierrätysmetalleja

Harjavaltalaisen RMK Liikenne-Trans Oy:n kierrätysmetalleja kuljettavat Scaniat huomataan tien päällä.

40 Talvi teloilla

Grand Express on erikoistunut paperikoneiden telojen kuljetukseen.

46 Ilmastotalkoissa

Kuljetusliike Hartikaisella on kaupunkijakelussa biokaasu-Scania P340.

52 Volvolla Vanajasta vaunuun

Tuomas Roponen Oy:n Volvon työpäivän ohjelmassa oli junan täyttöä Naarajärvellä.

62 Tuorein tiimiläinen

Team Niemi Oy otti marraskuussa käyttöönsä uuden Scania G500 -nosturi-vaihtolava-auton.

94 Periytyvä harrastus

Markku ja Veikka Vuolukan yhteisenä harrastuksena on kuorma-autojen pienoismallien rakentaminen.

KOEAJOT JA ESITTELYT

26 Dynamiikkaa

Volvo Trucks lanseerasi raskaaseen mallistoonsa kokonaisvaltaisesti uutuuksia.

70 Murroksessa

Veholla tarkasteltiin mennyttä ja tulevaa sekä pohdittiin sähköistymisen näkymiä.

74 Talvitiepäivät 2024

Tällä kierroksella Tiepäivät vietettiin Jyväskylässä.

76 Aaltoliikettä

Vuosi 2023 oli Volvo-kuorma-autoille rekisteröinneissä erinomainen.

80 Pattipäästä Pattipäähän

Scania-Vabiksen LB-sarja aloitti vuonna 1963 valmistajan nokattomien kuorma-autojen jatkumon.

88 Vanhan tien muistelijalle

Örebrossa sijaitseva Åkerimuseet tarjoaa läpileikkauksen Ruotsin kuljetusliikkeiden historiaan.

VAKIOPALSTAT

14 Uutiskuljetus

60 Keräilykuva

98 Seuraavassa numerossa

Volvo Truck Center Forssa uudistui

Volvo Truck Center Forssan tilat Aukeentiellä otettiin alun perin käyttöön vuonna 2003. Viime vuonna Volvo toteutti Forssan toimipisteeseen mittavat toimitilauudistukset, jonka myötä kaikki asiakastilat saivat uuden ilmeen.

Volvo Truck Center Forssa on osa Suomen 28 toimipisteen Volvo Group -verkostoa, jossa myydään ja huolletaan sekä tarjotaan varaosapalveluita Volvo-kuorma-autoille sekä Renault Trucks -kuorma- ja pakettiautoille. Forssassa toimii myös katsastuspalvelu, joka nopeuttaa auton saamista takaisin tien päälle tuottaviin töihin. Lisäksi Forssassa on erikoisosaamista Renault Trucks Master-pakettiautojen varusteluihin. Lähes kaikki Renault Trucksin maahantuomat Master-pakettiautot varustellaan Forssassa.


”Merkkihuollossa on merkille määritellyt, parhaiten toimivat työkalut, valmistajan tuki ja usein paremmat resurssit palvella. Auto saatetaan saada nopeammin kuntoon kuin muualla”, Forssan toimipisteen huoltopäällikkö Teijo Häkänen kertoo.

Määräaikaishuolto on ennakoivaa huolenpitoa siitä, että auto pysyy kunnossa ja siten myös ajossa. Nykyään Volvo Truck Centerit voivat palvella asiakkaitaan myös etänä autosta jatkuvasti saatavaa dataa hyödyntäen, mikäli asiakas on tehnyt asiaa koskevan huoltosopimuksen. Vikakoodeja luetaan ja ohjelmistopäivityksiä ajetaan usein etyhteyden kautta. Datayhteyksillä voidaan seurata myös esimerkiksi jarrupalojen kulumista sekä ajettuja kilometrejä ja esimerkiksi vaihtaa osat hyvissä ajoin, eli ennakoivasti.



Teijo Häkänen aloitti Volvo Truck Center Forssan huoltopäällikkönä maaliskuussa 2023. Mittariin on kertynyt 29 vuotta autoalalla. Teijon laaja kokemus niin eri merkkien maahantuontiyhtiöistä kuin kuljetusliikkeen leivissä työskentelystä on iso hyöty huoltopäällikön pestissä. 

”Aikamoinen kokemus alasta on ehtinyt vuosien varrella kyllä kertyä. Ala kehittyy huimaa vauhtia. Se on yksi syy siihen, miksi hakeuduin merkkiliikkeen vetäjäksi. Ennen Volvoa, olin yksityisen maansiirtoalan kuljetusliikkeen korjaamopäällikkönä seitsemän vuotta. Siitä, että olen työskennellyt Volvo Truck Center asiakkaana, on hyötyä nykyisessä roolissa. Ymmärrän asiakkaidemme arkea”, Teijo sanoo.

Ennen kuljetusliikkeen korjaamopäällikön töitä Teijo oli kerryttänyt raskaan kaluston kokemusta niin mekaanikkona työskentelystä kuin korjaamopäällikön töistä 22 vuoden ajalta eri kuorma-automerkkien maahantuontiyhtiöissä. Häkänen sanoo viihtyneensä Volvo Truck Center Forssan vetäjänä. ”Haasteitakin välillä tulee tietysti vastaan, niin kuin varmasti jokaisessa työpaikassa. Ratkomme asioita yhdessä keskustelemalla. Asioista kuin asioista pitää voida puhua. Työskentelemme vaikeiden asioiden kanssa, onhan huolloissa tehtävänämme ratkoa erilaisia haasteita päivittäin. Keskustelut henkilökunnan kanssa yhdessä ja yksitellen ovat todella tärkeitä. Ne lisäävät luottamusta.” Teijo uskoo avoimeen viestintään. ”Tykkään itse siitä, että ollaan avoimia. Haluan aina kertoa missä mennään. Kerron kaiken sen mitä kerrottavissa on. Minulla on se käsitys, että Forssan henkilökunta arvostaa tätä. Olen kuullut sanottavan, että puhun hyvin ’mekaanikkoa’.”

Teijo Häkänen on kasvanut esimiesrooliin. Paljon on itseopittua ja Teijon mielestä myös luonteesta kiinni. ”Esimiestyöhön kursseja olen käynyt, mutta paljon asioita oppii ihan käytännön kautta”. 
Toinen asia minkä Teijo nostaa esiin omaan viihtyvyyteensä liittyen, on erityisesti Volvo Truck Center Länsi-Suomen alueen työporukka ja Turun ja Porin huoltopäälliköt. ”Se on sellainen luottoporukka. Heidän kanssa pystyn puhumaan asiasta kuin asiasta, ja se auttaa valtavasti. Tämä työ on välillä yksinäistä hommaa, mutta tukea on saatavilla.”  Teijon mukaan Forssan toimipisteessä on parasta osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta. Monet ovat tehneet pitkää uraa Volvolla. ”Varmasti aika harvassa paikassa löytyy näin kokenut mekaanikkokaarti kuin meillä. Nuoriakin ollaan saatu hienosti mukaan.”

Volvo Truck Center Forssassa palvellaan asiakkaita arkisin 7-21 Forssan, Someron, Jokioisten, Tammelan ja Loimaan alueilta. Myös ohikulkuliikenteen kautta tulee paljon asiakkaita. 

VR ja SSAB sähköistävät raskaan teollisuuden kuljetuksia

Teräsyhtiö SSAB Europe ja logistiikkayhtiö Transpoint ovat käynnistäneet yhteishankkeen raskaan teollisuuden kuljetusten sähköistämiseksi. VR investoi vähäpäästöisiin maantiekuljetuksiin hankkimalla täyssähkörekkoja, jotka tulevat SSAB Europen kuljetuksiin. Hankittavat rekat kuuluvat kokonaismassaltaan suurimpiin, jotka liikennöivät sähköisesti säännöllisissä asiakastoimituksissa Suomessa. SSAB Europe puolestaan investoi raskaan kaluston latauspisteisiin.

VR Transpoint ja SSAB Europe ovat edelläkävijöinä suunnittelemassa ja operoimassa logistiikkaketjuja, joiden tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen kuljetuksista nopealla aikataululla. VR investoi kahteen täyssähköiseen puoliperävaunuyhdistelmään, joissa vetoautoina toimivat Scania 40R -täyssähkökuorma-autot. Yhdistelmät aloittavat kaupallisen liikennöinnin tämän vuoden lopussa SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan lähialueen terästoimituksissa. Uudet täyssähkörekat, ”sähkömammutit”, ovat uusinta teknologiaa ja vähentävät myös meluhaittoja, sillä sähkömoottori ei itsessään tuota ääntä.

Tavoitteena raskaiden kuljetusten sähköistäminen

”Päästöjen vähentäminen on tärkeää myös maantiekuljetuksissa. Asiakkaille räätälöidyt logistiikkaratkaisut ovat osa strategiaamme vähentää kuljetustemme päästöjä entisestään. Investoimalla uuteen ympäristöystävälliseen kalustoon parannamme kuljetus- ja energiatehokkuutta sekä pienennämme liikenteen päästöjä”, kertoo VR Transpointin maantielogistiikan johtaja Tommi Välimäki. 

SSAB Europe rakennuttaa Hämeenlinnan tehtaalleen latauspisteitä raskaalle kalustolle. Uusilla sähkörekoilla tullaan liikennöimään SSAB:n terästuotteiden kuljetuksia jopa yli 100 kilometrinsäteellä Hämeenlinnan tehtaasta. 

”Tämä hanke tukee tavoitettamme poistaa hiilidioksidipäästöt suurelta osin omista toiminnoistamme arviolta vuonna 2030. Myös asiakkaidemme tavoitteena on vähentää omien toimintojensa hiilidioksidipäästöjä. Haluamme olla osaltamme mahdollistamassa tuotteidemme kuljetusten sähköistämisen tarjoamalla latauspisteitä, joita raskaalle liikenteelle ei vielä ole juurikaan tarjolla”, sanoo SSAB:n Hämeenlinnan tehtaanjohtaja Anders Ek.

Käyttöön otettavat täyssähköiset ajoneuvoyhdistelmät ovat kokonaispainoltaan 64 tonnia ja yhdistelmät liikkuvat sähköisten Scania 40R -rekkavetureiden voimalla.

St1 houkuttelee jälleen tauolla ladulle

Kuva: Raskas Kalusto / JP

St1:n asemaverkostoon kuuluvat Shell Pihtipudas, Shell Siilinjärvi, Shell Äänekoski Hirvaskangas sekä Patalahden Liikenneasema Jämsässä tarjoavat tielläliikkujille talvisen liikunta- ja virkistäytymismahdollisuuden Ladulle tieltä -tempauksen myötä.

Mainittujen St1-asemien yhteydessä on paikallisten hiihtoseurojen ylläpitämät ladut, ja asemilta saa lainaksi hiihtovarusteet, joiden kanssa voi suunnata hiihtolenkille vaikka tankkaus- ja kahvitauolla. Yhteistyössä Suomen Hiihtoliiton sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kanssa toteutettava Ladulle tieltä -tempaus järjestetään nyt toista kertaa ja sen tarkoituksena on tukea erityisesti autoilijoiden tiehyvinvointia.

Paikalliset hiihtoseurat ovat tehneet hiihtoladut tempaukseen osallistuvien asemien lähistölle. Seurat huolehtivat latujen ylläpidosta aina 7.4.2024 saakka, luonnollisesti paikallinen lumitilanne huomioon ottaen. Asiakkaat voivat lainata näiltä asemilta suksia, sauvoja ja monoja panttia vastaan, joten omia hiihtovarusteita ei välttämättä tarvitse olla mukana. 

”Kokemuksemme viime talven tempauksesta olivat erittäin hyvät. Mahdollisuus talviseen virkistäytymiseen otettiin positiivisesti vastaan ja asemien laduilla on käynyt runsain määrin hiihtäjiä”, Head of Marketing and Digital Business Tiina Luukkonen St1:ltä kertoo.

Viimevuotiseen tapaan St1 toteuttaa hiihtotempauksen yhteistyössä kahden pitkäaikaisen kumppaninsa – Suomen Hiihtoliiton sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n – kanssa. Kaikki kolme osapuolta haluavat tukea autoilijoiden tiehyvinvointia, jaksamista ja turvallisuutta tien päällä.

Hiihtotempauksessa mukana olevat asemat:
Shell Pihtipudas, Putaanportintie 11, 44800 PIHTIPUDAS
Shell Siilinjärvi, Golftie 11, 71800 SIILINJÄRVI
Shell Äänekoski Hirvaskangas, Suonenjoentie 9, 44250 HIRVASKANGAS
Patalahden Liikenneasema, Patalahdentie 20, 42100 JÄMSÄ

Euroopan parlamentti säilyttänee jättirekkojen oikeuden rajanylitysliikenteeseen

Kuva: DB Schenker

Euroopan komissio ehdotti mitta- ja massadirektiivin uudistamista heinäkuussa 2023. Ehdotuksessaan komissio kieltäisi nykyisin sallitun rajat ylittävän liikenteen pitkillä ja painavilla yhdistelmillä. Parlamentin liikennevaliokunta TRAN muodosti kuitenkin kokouksessaan 14.2.2024 direktiiviehdotukseen kantansa, jonka mukaan rajat ylittävä liikenne olisi jatkossakin mahdollista myös pitkillä ja painavilla yhdistelmillä.

Euroopan komission kesällä 2023 laatima direktiiviehdotus johtaisi toteutuessaan tilanteisiin, joissa esimerkiksi 4,4 metriä korkealla tukkirekalla saisi liikennöidä sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta maiden välistä rajaa sillä ei kuitenkaan saisi ylittää. Rajat ylittävään liikenteeseen komission direktiiviehdotus rajaisi enimmäiskorkeudeksi 4,0 metriä. 

Euroopan parlamentin liikennevaliokunta äänesti 14.2.2024 kannastaan rekkojen enimmäismittoja ja -massoja määrittelevään mitta- ja massadirektiiviin, joka on osa EU:n vihreää rahtipakettia. Valiokunta hyväksyi kantansa äänin 26 puolesta, 11 vastaan, 1 tyhjä. Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk./Renew Europe) toimii direktiivissä ryhmänsä neuvottelijana ja kertoo olevansa tyytyväinen valiokunnan kantaan.

”On erinomaista, että ajamani kirjaus jättirekkaliikenteen jatkumisesta Ruotsin ja Suomen välillä nykyisellään on mukana liikennevaliokunnan kannassa. Jättirekat ovat tehokas ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto pitkien välimatkojen Pohjolassa ja on tärkeää, että nämä erityispiirteet huomioidaan myös EU-tasolla. Komission alkuperäisessä ehdotuksessa oli kohtuuttomia rajoituksia, jotka on nyt liikennevaliokunnan kannassa korjattu. Monet kuljetusyrittäjät ovat viime vuosina tehneet suuria kalustoinvestointeja juurikin jättirekkoihin, joten olisi kohtuutonta vaatia muutoksia tässä kohtaa lyhyellä aikataululla”, Katainen kertoo äänestyksen jälkeen.

Mitta- ja massadirektiivin uudelleentarkastelun tarkoituksena on harmonisoida ja tehostaa EU:n kuljetuksia sekä parantaa tieturvallisuutta ja vähentää päästöjä. Aloite kannustaa raskaan liikenteen sähköistymiseen, energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä intermodaalikuljetusten lisäämiseen. Tällä hetkellä yli kolme neljäsosaa tavaraliikenteestä EU:ssa kulkee kumipyörillä ja raskas liikenne tuottaa noin 28 prosenttia tieliikenteen päästöistä.

”EU:n siirtyessä kohti hiilineutraaliutta myös raskaalta liikenteeltä vaaditaan panostuksia päästövähennyksiin. On tärkeää, että tässä otetaan kaikki toimivat ratkaisut huomioon. Suomessa on loistavaa osaamista esimerkiksi biokaasun saralla, jonka potentiaali tulee realisoida. Jättirekoilla on rooli tiekuljetusten viherryttämisessä ja samalla ne auttavat myös kuljettajapulaan, kun kerralla voidaan kuljettaa suurempi määrä rahtia”, Katainen linjaa.

Euroopan parlamentin on määrä äänestää kannastaan direktiiviin maaliskuun täysistunnossa. Kolmikantaneuvottelut lopullisesta lainsäädännöstä Euroopan komission ja jäsenmaiden neuvoston kanssa jää seuraavan parlamentin vastuulle ensi kesäkuun EU-vaalien jälkeen.

Dachserin Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen rakennushanke etenee

Dachser rakentaa toisen logistiikkakeskuksensa Suomeen kumppaneinaan Logicenters ja SSA. Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2025 alkupuolella. Dachserin ensimmäinen logistiikkakeskus sijaitsee puolestaan Keravalla.

Dachser Finland aloittaa uuden toimipisteensä ja toisen logistiikkakeskuksensa rakentamisen Suomessa virallisina kumppaneinaan Logicenters ja SSA. 

Logicenters on vuokrannut rakennettavaa kiinteistöä varten noin 21 800 neliömetriä maata Finavialta Tampere-Pirkkalan lentoaseman vierestä. Kyseiselle tontille valmistuu uusi 5 100 neliömetrin terminaali ja logistiikkakeskus, jotka tarjoavat kansainvälisiä logistiikkapalveluja yhtiön nykyiselle ja uudelle asiakaskunnalle Pirkanmaan alueella ja muualla Suomessa.

”Odotamme innolla yhteistyötä Logicentersin ja SSA:n kanssa sekä uusien logistiikkatilojemme luomia mahdollisuuksia Tampere-Pirkkalaan. Perheyrityksenä tämä on meille sijoitus tulevaisuuteen. Sen lisäksi, että uusi logistiikkakeskus parantaa palvelutarjontaamme Tampere-Pirkkalan alueella ja luo työmahdollisuuksia paikallisesti, sillä on myös tärkeä tehtävä pitkäaikaisessa investointisuunnitelmassamme Suomessa”, Dachser Finland European Logisticsin toimitusjohtaja Tuomas Leimio kertoo.

Vuonna 2019 Dachser ja Logicenters allekirjoittivat ensimmäisen sopimuksensa Keravalla sijaitsevasta kiinteistöstä, joka on nykyään Dachserin ensimmäinen logistiikkakeskus Suomessa.

”Dachser Finlandin kasvua on ilo seurata. Olemme tehneet yhteistyötä jo useita vuosia, ja toisen kiinteistön mahdollistaminen yhtiölle istuu hyvin toimintatapaamme. Alue on täydellinen logistiikkayrityksen toiminnalle, ja terminaali rakennetaan tehokkaan logistiikkavirran luomista ajatellen”, toteaa Logicentersin kaupallinen johtaja Jarkko Äikää.

Logistiikkakeskuksen rakentamisessa hyödynnetään Breeam-sertifiointia sekä maalämpöä ja aurinkopaneeleja. Terminaalin odotetaan valmistuvan vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana. Kiinteistön logistiikkatiloja on mahdollista laajentaa myöhemmässä vaiheessa nyt valmistuvien tilojen lisäksi vielä 20 000 neliömetrillä. 

Dachser Finland tulee käyttämään uutta logistiikkakeskusta sekä maantiekuljetusten että lento- ja merirahdin liiketoiminta-alueillaan.

”Tämä on hieno tilaisuus yhdistää voimamme saman katon alle, saada uudet nykyaikaiset tilat ja aloittaa synergioiden luominen yhdessä”, Dachser Finland Air & Sea Logisticsin toimitusjohtaja Petri Kallio toteaa.

SKALin hallitus: Tiestölle osoitettava 55 prosentin osuus Liikenne 12 -suunnitelmasta

Kuvituskuva - Raskas Kalusto
Kuvituskuva - Raskas Kalusto

Liikenne 12 -suunnitelman päivitystä tehtäessä väylien rahoitustasoa on nostettava, toteaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että sen kehittämisessä. SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus. 

SKAL muistuttaa lausunnossaan, että maantiekuljetukset ovat tärkein osa Suomen kuljetusjärjestelmää, ja maanteiden tavaraliikenne on keskeisin tavaravirtojen kuljetusmuoto. Noin 90 prosenttia tavaratonneistamme kulkee tietä pitkin, ja kuljetussuoritteenakin 75 prosenttia per tonnikilometri. Viime vuosina tieliikenteen rooli on kasvanut entisestään. 

”On hyvä, että hallitus on aloittanut heti kautensa alussa liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistyön. Tieverkon parantamisella on vaikutusta matka-aikaan ja sen kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä”, sanoo SKALin vt. puheenjohtaja Jari Välikangas. 

SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus väylien kehittämisrahoista. 

”Voimassa olevassa suunnitelmassa rahoituksen painopiste on rataverkossa. Elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeiden kannalta on perusteltua, että painotus siirretään vahvemmin tiestölle. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että kehittämisessä”, Välikangas sanoo.  

Välikangas kuitenkin korostaa, että vaikka arvioitu rahoitus on ollut suunnitelman alkuvuosille alhaisempi kuin myöhemmille vuosille, on siitä jääty julkisen talouden suunnitelmissa. 

”On tärkeää, että rahoituksesta pidetään kiinni talousarviota suunniteltaessa ja toteuttaessa.” 

Mikäli Suomen teiden rapistuminen voidaan estää ja kehittää, rahoitusta on SKALin mukaan korotettava seuraavasti:     

  • 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.    
  • 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen    
  • 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.    

SKAL selvitti kuljetusbarometrissaan yrittäjien näkemyksiä tiestön talvikunnossapidosta. 641 vastanneen yrittäjän näkemys oli selvä: peräti 54 prosenttia on sitä mieltä, että talvihoito ei ole pääteilläkään riittävän hyvällä tasolla. 

”Talvihoidon on näyttävä entistä vahvemmin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Ongelmat talvihoidossa aiheuttavat onnettomuuksia. Tilanne vaikuttaa myös muun muassa kauppaan ja kuljetusketjuihin”, sanoo Välikangas.

Välikankaan mukaan talvihoidon rahoitusta on nostettava, jotta myös hoitoluokkien korotuksia voidaan tehdä tien merkitystä vastaavalle tasolle.  

”Rahoituksen osalta on varmistettava, että se kohdistuu oikein hankintaketjussa, ja lisärahalla saadaan todella tavoiteltuja vaikutuksia pääurakoitsija-aliurakoitsija –ketjussa”, Välikangas sanoo.  

1...242526...114Sivu 25 / 114

Uusimmat julkaisut

Raskas Kalusto
Viipalemediat Oy
PL 350, 65101 Vaasa
Finland
Facebook Instagram
© Viipalemediat Oy 2021