Raskas Kalusto 1/2019

Kalusto ja ihmiset

06 – Supermassaa

Pöytyäläisen TJJ-Kuljetus Oy:n Red Devil -Volvo.

25 – Uutta energiaa DAF-myyntiin

Paul ”PV” Cederberg aloitti DAF-myyjänä. 

26 – Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta!

Hausjärven Tuomisilla Sisuja on isällä ja pojilla. 

30 – Kuljetuksia ja varastointia

Tyylikkäät rahtiautot ovat Varastointi Tunturi Oy:n käyntikortteja. 

36 – Maailmanensi-ilta

Antiokia Oy:n biokaasu-Volvo FH460. 

40 – Vaativa asiakas on hyvä

Vierailimme Kokkolassa Limetec Oy:n tehtaalla. 

50 – Kahdessa vuorossa

Lähivaara Oy:n uutta Volvoa ajavat isä ja poika, Rainer ja Veeti Hänninen.

60 – Rekkabongari

Jukka Eriksson aloitti rekkakuvaamisen 40 vuotta sitten.

76 – Vinyylivelho

Slaviša Miladinovic on kalvottanut yli 4500 autoa.

Koeajot ja esittelyt

20 – Kevyesti jakeluun

Koeajossa DAF LF 210 -jakeluauto. 

45 – Sporttiveturi

Renault T High Sport Racing 

46 – Moderni hööki

Uusi Scania-Saurus-sammutusauto.

56 – Säällä kuin säällä

Älykkäät Arktiset Rekat -hanke.

68 – Tavoiteltu viidennes

Veho Hyötyajoneuvot -vuosikatsaus.

71 – Arkea ja juhlaa

Scania-vuosikatsaus.

72 – Volvon vahva vuosi

Volvon ja Renaultin vuosikatsaus.

Vakiopalstat

12 – Uutiskuljetus

66 – Raskaita poimintoja 

80 – Pienoismallit – Harri Rahikka

Raskas Kalusto 1/19 lehden ilmoitukset

Ford ja Volkswagen yhteistyöhön lava- ja pakettiautoissa

Fordswagen Rangerok? Transitporter? Tai jotain muuta? Se nähdään vuonna 2022, sillä Ford ja Volkswagen ovat tänään 15.1.2019 ilmoittaneet aloittavansa tulevaisuudessa maailmanlaajuisen yhteistyöallianssin autovalmistuksessa. Omistussuhteisiin ei tässä yhteenliittymässä puututa, mutta parempaa kilpailukykyä, yhteistuumin tehtyjä innovaatioita ja korkeampaa asiakastyytyväisyyttä tavoitellaan.

Ensimmäiset yhteistyön hedelmät tuodaan esiin vuonna 2022 keskikokoisessa pick-up-luokassa kautta maailman. Tämän jälkeen aikomuksena on tuoda myös yhteisiä pakettiautomalleja Euroopan markkinoille. Yhteistyön puitteissa on sitouduttu myös tutkimaan erilaisia sähköautovaihtoehtoja toteutettavaksi allianssimallilla.

Destia hakee kasvua kaupungeista ja pohjoisesta

Uuden, vuosille 2019-2023 suunnatun strategiansa mukaisesti Destia ryhtyy kasvattamaan itsestään vahvempaa kaupunkikehittäjää. Yhtiö tiedottaa kartoittavansa nyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Destian päämääränä on olla ’Pohjoisen elämän yhdistäjä’. Tämän strategian toteuttamiseksi Destia myös uudistaa organisaatiorakenteensa.

”Destia ja sen edeltäjät ovat vuosisatojen ajan rakentaneet infrastruktuuria, toimivan Suomen perustaa. Uudistetun strategiamme päämääränä on hyödyntää ydinosaamistamme yhdistämällä pohjoinen elämä kaupungeissa sekä niiden välillä. Yhteinen päämäärä ja sitä tukeva arvopohja ovat lähtökohtana kehittäessämme yrityskulttuuriamme”, linjaa Destian toimitusjohtaja Tero Kiviniemi.

Kasvua ja kilpailukykyä varmistamaan.

Destia suuntaa nyt yhä hanakammin muihin Pohjoismaihin, ja erityisesti niiden pohjoisille alueille, joilla markkinoiden odotetaan jatkavan kasvuaan. Destialla arvioidaan kuitenkin infrarakentamisen suhdanteen olevan Suomessa jatkossa muita Pohjoismaita haastavampi.

Destian tavoitteena on ottaa nykyistä laajempaa roolia toimialan arvoketjussa, yhtiöstä kerrotaan. Strategiana on varmistaa ydinliiketoiminnan kilpailukyky, kansainvälinen kasvu valituilla strategisilla alueilla sekä siirtyminen jalostuneempaan liiketoimintaan ja kaupunkikehitykseen yhdessä kumppaneiden kanssa.

”Kilpailuetumme rakennamme asiakaskeskeisyyden, infran tajun, älykkään tuotannon ja innostavan johtamisen varaan. Ensisijaisena tavoitteena on kannattavuuden parantaminen. Maantieteellisen laajentumisen kärkenä ovat uusiutuvan energian ratkaisut”, Kiviniemi kertoo.

Organisaatiorakenne palvelukohtaiseksi.

Tavoittelemansa yrityskulttuurin ja strategian toteuttamiseksi Destia kertoo uudistavansa organisaatiorakennettaan. Tämän koetaan mahdollistavan maantieteellisen laajentumisen ja uusien palvelujen sekä osaamisen kehittämisen, yhteistyön tiivistämisen ja kilpailukyvyn varmistamisen. Keskeisenä muutoksena on siirtyminen alueellisesta organisaatiosta palvelukohtaiseen organisaatioon.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että yrityksessä käynnistetään yt-neuvottelut. Alustavan arvion mukaan organisaatiomuutoksesta aiheutuu noin 60 henkilötyövuoden vähennys Destian 1 600 henkilön kokonaishenkilöstä. Vähennystarpeen ei arvioida kohdistuvan tuotannossa työskenteleviin työmaahenkilöihin eikä työntekijöihin.

”Organisaatiouudistus vauhdittaa sekä yrityskulttuurimme uudistamista että strategiamme toteuttamista. Haluamme yhtiönä kehittyä ja vastata jatkossa entistäkin paremmin alan markkinoiden murrokseen ja muuttuviin olosuhteisiin”, toteaa Tero Kiviniemi.

Jätteenkäsittelyn varustepaketti Hitachi ZW180-6 ja ZW220-6 -kuormaajiin.

Hitachi on kuunnellut eurooppalaisten asiakkaittensa toiveita ja tarjoaa ZW180-6- ja ZW220-6-pyöräkuormaajiin nyt varustepaketin jätteenkäsittelykäyttöön. Paketti koostuu valikoimasta lisävarusteita, jotka antavat lisäsuojaa käyttäjälle ja keskeisille koneen osille. Näin koneen turvallisuus ja kestävyys paranevat entisestään, ja lisäksi säästytään yllättäviltä seisokeilta ja huoltokulut pienenevät, Hitachi tiedottaa. Jätteenkäsittelyn lisäksi uudesta varustepaketista on hyötyä myös purkutyömailla.

  • Lisäsuojaksi pyöräkuormaajat varustetaan ajo- ja takavalojen suojuksilla.
  • Vetoakselien tiivistesuojukset estävät materiaalia kiertymästä akseleiden ympärille.
  • Teräslankaspiraalit suojaavat aisaston hydrauliletkuja.
  • Sylinterien suojat estävät sylinterinvarsien, letkujen ja putkien vahingoittumisen, jos materiaalia joutuu sylintereiden ja eturungon väliin.
  • Runkonivelen suojus suojaa tämän alueen tärkeitä komponentteja, kuten vaihdelaatikkoa sekä seisontajarrua, ulkopuolisten esineiden aiheuttamilta vaurioilta.
  • Koneen toiminnan luotettavuutta jätteenkäsittelyssä ja pölyisissä olosuhteissa parantaa tiheä pölysuojaverkko kennojen takapuolella ja automaattisesti suuntaan vaihtava puhallin, jotka estävät jäähdyttimen tukkeutumisen. Puhallin vaihtaa automaattisesti pyörimissuuntaa 30 minuutin välein, ja suunnanvaihto voidaan tarvittaessa tehdä myös manuaalisesti.
  • Jätteenkäsittelypakettiin kuuluu myös moottorin imuilman esipuhdistin, joka poistaa pölyä ja epäpuhtauksia ja pidentää siten ilmansuodattimen käyttöikää.
  • Koneen kestävyyttä ja turvallisuutta voi edelleen parantaa tarjolla olevilla lisävarusteilla, kuten erilaisilla tuulilasin suojuksilla ja suojilla kauhan sylinterille sekä kardaanille.

Hitachilta muistutetaan myös, että nämä keskiraskaat pyöräkuormaajat tarjoavat poikkeuksellisen hyvän suorituskyvyn käyttötehokkuudesta tinkimättä, sillä niiden polttoaineenkulutus on pieni. EU Stage IV -tason vaatimukset täyttävä dieselmoottori ei tarvitse hiukkassuodatinta, mikä osaltaan alentaa huoltokuluja.
SCR-järjestelmä (Selective Catalytic Reduction), joka on myös suunniteltu EU Stage IV -päästömääräysten täyttämiseksi, vähentää pyöräkuormaajan ympäristövaikutuksia. SCR-järjestelmä ruiskuttaa ureaa pakokaasun sekaan ja vähentää siten typpioksidipäästöjä. Koska jätteenkäsittelyssä toisinaan on myös helposti syttyviä materiaaleja, pakokaasujen korkein lämpötila on tässä SCR-järjestelmässä alempi. Niinpä se täyttää alan korkeat turvallisuusvaatimukset.

Nopea tehonlisäyskytkin nostaa moottorin tarjoamaa voimaa, kun lisätehoa kaivataan hetkellisesti tai esimerkiksi ylämäkeen ajettaessa. Kauhan ja aisaston samanaikaisen käytön ansiosta työliikkeet ovat tehokkaita. Kulun tasaamiseksi ajonvakautusjärjestelmä minimoi nyökkimisen aisaston nostosylintereiden liikkeellä.
Viisinopeuksisen vaihteiston kerrotaan varmistavan paremman tuottavuuden ja polttoainetalouden ajossa. Myös näkyvyyteen ja turvallisuuteen on Hitachin mukaan panostettu luokkansa huipputasolla.

Teknisiä tietoja

Mallikoodi: ZW180-6

Moottoriteho (kW/hv): 129/173 (ISO14396)

Työpaino (kg): 14 880…15 250

Kauhan tilavuus, ISO-standardi (m3): 2,4…2,8 m3

Irrotusvoima (kN): 107…126

Staattinen kippautumiskuorma, suorana (SLA) (kg): 12 660…13 000

Staattinen kippautumiskuorma, suorana (HLA) (kg): 9900…10 140

Mallikoodi: ZW220-6

Moottoriteho (kW/hv): 149/200 (ISO14396)

Työpaino (kg): 17 950…18 360

Kauhan tilavuus, ISO-standardi (m3): 2,4…3,3 m3

Irrotusvoima (kN): 134…185

Staattinen kippautumiskuorma, suorana (SLA) (kg): 14 840…15 230

Staattinen kippautumiskuorma, suorana (HLA) (kg): 11 750…12 000

Päätös tuli – yhdistelmien enimmäispituus nousee 34,5 metriin

Valtioneuvosto linjasi 10.1. istunnossaan, että ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu pituus tieliikenteessä nousee 25,25 metristä 34,50 metriin. Suurin sallittu massa 76 tonnia säilyi kuitenkin ennallaan. Lisäksi tiellä saa käyttää uudentyyppisiä, nykyisistä poikkeavia ajoneuvoyhdistelmiä. 

Yhdistelmien ohella muiden ajoneuvojen kuin linja-autojen suurin tiellä sallittu pituus nousee 12 metristä 13 metriin, puoliperävaunun uusi vetopituus on 18 metriä ja varsinaisen perävaunun pituus 16 metriä. Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu pituus kasvaa puolestaan 16,50 metristä 23 metriin. Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmän suurin tiellä sallittu pituus on jatkossa 20,75 metriä nykyisen 18,75 metrin sijaan. Valtioneuvoston asetus astuu voimaan 21. tammikuuta.

Ennen asetusmuutosta nykyisistä poikkeavan mittaisia ja painoisia niin sanottuja HCT-yhdistelmiä on kokeiltu vuodesta 2013 lähtien. Suurimpien sallittujen massojen osalta nykyisen tieverkon alustava tarkastelu osoitti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) mukaan, ettei nykyistä suurinta sallittua yhdistelmämassaa (76 tonnia) ole mahdollista korottaa kestävästi koko tieverkolla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi kuitenkin jatkossakin myöntää yleisesti sallitut raja-arvot ylittäville ajoneuvoyhdistelmille määräaikaisia poikkeuslupia.

LVM tiedottaa, että asetusmuutoksella pitkiltä yhdistelmiltä vaadittavat kääntyvyys- ja vakausvaatimukset ovat tiukempia kuin mitä kokeiluissa on sallittu poikkeusluvalla. Lisäksi yhdistelmiltä vaaditaan ajoneuvon sivujen näkemiseksi kamerajärjestelmät, kehittynyt hätäjarrutus- ja kaistavahtijärjestelmä, elektroninen ajonvakautusjärjestelmä sekä sähköohjatut jarrut (EBS).

LVM nostaa esille, että kääntyvyysvaatimus saattaa vaikuttaa risteysalueiden suunnitteluun ja voi edellyttää nykyisissä risteyksissä rajoitusmerkkejä aivan kuten nykyäänkin. Pitkillä yhdistelmillä ei kuitenkaan ministeriön mukaan ”ole tarvetta mennä tai päästä kaikkialle, vaan niitä käytetään pääasiassa terminaalien, isompien kauppakeskusten ja tuotantolaitosten välisillä yhteyksillä ja usein yöllä tai muulloin kuin ruuhka-aikoina”. Logistiikkakeskusten ja tuotantolaitosten piha-alueiden tai raskaan liikenteen pysäköinti- ja levähdysalueiden soveltumisesta yleisesti ottaen pidemmille yhdistelmille ei LVM kuitenkaan esittänyt suoraan arvioita.

LVM:n perusteena mittamuutoksille on logistiikan tehokkuus. Se arvioi ajoneuvoyhdistelmien pituuksien muutoksilla saavutettavan merkittäviä hyötyjä erityisesti merikonttien kuljetuksessa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa. Nämä kuljetustyypit edustavat ministeriön mukaan lähes puolta maanteiden tavaraliikenteestä.

Yhdistelmien pituussäännökset astuvat voimaan 21.1.2019 lähtien.

AGCO Powerin moottoritehtaalle yli 100 miljoonan investoinnit

AGCO toteuttaa laajan investointiohjelman AGCO Powerin moottoritehtaalla Linnavuoressa. Viidelle vuodelle ajoittuvien investointien avulla kehitetään täysin uusi moottoriperhe, hankitaan tuotantokoneita ja työkaluja, uudistetaan prosesseja sekä laajennetaan kokoonpanotehdasta. Yhdessä tuotekehitykseen jo tehtyjen investointien kanssa investointiohjelman kokonaissumma nousee huomattavasti yli 100 miljoonaan euroon.

Valmistukseen tulevat uudet moottorit ovat AGCO Powerin mukaan aiempaa polttoainetaloudellisempia, puhtaampia ja helpompia valmistaa. Ne täyttävät viimeisimmät päästömääräykset. Uusi moottoriperhe on myös monikäyttöisempi erilaisiin työkone- ja maantiekäyttöihin. Uuden moottoriperheen valmistus alkaa uudistetulla tehtaalla vuonna 2022. 

”Polttomoottori on raskaiden työkoneiden pääasiallinen voimanlähde nyt ja tulevaisuudessa. Moottorit muuttuvat yhä ympäristöystävällisemmiksi päästömääräysten ja uusiutuvien polttoaineiden myötä. Uudet moottorimme soveltuvat myös hybridi- ja sähkökäyttöön. Meillä Linnavuoren moottoritehtaalla tämä investointi nähdään suurena luottamuksen osoituksena ja se vahvistaa uskoamme tulevaisuuteen”, sanoo AGCO Powerin toimitusjohtaja Juha Tervala.

AGCO Power valmistaa moottoreita neljällä tehtaalla eli Nokian Linnavuoressa , Kiinan Changzhoussa, Brasilian Mogi das Cruzesissa ja Argentiinan General Rodriguezin tehtaalla. AGCO Powerin tehtaiden yhteiskapasiteetti on yli 100 000 moottoria vuodessa. AGCO Power -yhtiö juhlisti vuoden 2018 keväällä 75-vuotista historiaansa ja samaan aikaan valmistui myös miljoonas moottori.

Automatisoitua moottorien alkukokoonpanoa Linnavuoren tehtaalla.

Continentalin voikukkarenkaat etenevät

Rengasvalmistaja Continental on avannut Saksassa, Meckelnbur-Etu-Pommerin osavaltiossa, Anklamin kaupungissa sijaitsevan renkaiden tutkimus- ja kehityslaboratorion. Taraxagum Lab Anklam -nimellä kulkevan 30 000 neliömetrin laitoksen erikoisalaa on voikukasta saatavan raaka-aineen hyödyntäminen renkaiden valmistuksessa kumipuun sijaan. Tulokset ovat olleet siinä määrin lupaavia, että aikomus on saada voikukkaan perustuvat Taraxagum-renkaat tuotantoon kymmenen vuoden sisällä!

Continental kertoo tutkineensa voikukasta saatavan raaka-aineen molekyylisynteesiä jo pitkään, ja ensimmäinen henkilöauton prototyyppirengas esiteltiin vuonna 2014. Kuorma-auton rengas, joka sisälsi joitakin Taraxagum-komponentteja, esiteltiin puolestaan vuonna 2016. Samana vuonna kerrottiin myös suunnitelmista avata Anklamin laboratorio, ja sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 2017.

Taraxagum-kehityshanke liittyy pyrkimyksiin korvata trooppisilla alueilla kasvava kumipuu hevea brasiliensis muilla materiaaleilla, mieluiten vielä viileämmissä ilmastoissa viihtyvillä. Ehkä tulevaisuudessa suomalaisillakin pelloilla viljellään voikukkaa rengasteollisuuden tarpeisiin – mene tiedä?

Volkswagen yhä tiukasti pakukärjessä

Vuoden vaihduttua on tullut jälleen ajankohtaiseksi tutkiskella menneen vuoden pakettiautorekisteröintejä. Autoalan Tiedotuskeskuksen tuoreet tilastot toistavat edellistä vuotta pienin muutoksin.

Volkswagen säilytti pakettiautojen osalta rekisteröintiykkösen asemansa vuonna 2018. Merkki oli päättyneen vuoden kirjanpidossa markkinajohtaja 3 772 kappaleen rekisteröintimäärällä ja täten 24,3 % markkinaosuudella. Edelliseen vuoteen verrattuna VW koki kuitenkin 1,7 prosentin kumulatiivisen pudotuksen pakettiautokilvityksissä, sillä siinä missä vuonna 2018 Volkkari-pakuja vietiin kilpiin mainitut 3 772 kappaletta, oli määrä vuonna 2017 vastaavasti 3 838 autoa.

Vankasti kakkossijan säilyttänyt Ford puolestaan ei jäänyt taaskaan kovinkaan kauaksi tavoitellusta ykköskorokkeesta. Ero kapeni vuodesta 2017 siten, että vuonna 2018 merkkien välinen erotus oli ainoastaan 104 rekisteröintiä. Fordin kumulatiivinen muutos oli 2,1 prosenttia positiiviseen suuntaan, ja kokonaisrekisteröintimäärä 3668 autoa. Markkinaosuus oli täten 23,6 prosenttia.

Kolmanneksi itsensä myi Mercedes-Benz 1 925 autolla ja kamppailee aivan vanavedessä vaanivan Toyotan kanssa, joka vei rekisteriin päättyneenä vuonna 1 891 autoa.

Pakettiautojen rekisteröinnit vuonna 2018

1Volkswagen377224,3%
2Ford366823,6%
3Mercedes-Benz192512,4%
4Toyota189112,2%
5Renault9316,0%
6Opel8965,8%
7Nissan6314,1%
8Citroën5163,3%
9Peugeot3512,3%
10Fiat2461,6%
Top 10YHTEENSÄ1482795,6%
Muut6884,4%
KaikkiYHTEENSÄ15515100%

1500. Panther Pirkkalaan

Ja sitten vähän erilaista aihetta: Finavia on tehnyt hankintoja lentokenttäpelastuskalustoonsa, ja itävaltalaisen Rosenbauer AG:n Panther-ajoneuvot jatkavat vuonna 2003 aloitettua yhteistyötä pääasiallisena kalustona. Ensimmäisenä viidestä uuden sukupolven Pantherista saapui Suomeen AR 1242 -tunnukselle liitetty yksikkö, jonka myötä juhlittiin samalla Rosenbauerin 1500. valmistunutta Pantheria. Ajoneuvo toimitettiin Finavialle Pirkkalan kentälle, jonne se siirtyi 17.12. Kyseinen yksikkö on ensimmäinen Panther Tampere-Pirkkalan kentällä.

Kolmeakselinen, jokapyörävetoinen Panther on varustettu 750-hevosvoimaisella Volvon D 16 -moottorilla ja vaihteistona on Twin Discin kahdeksanpykäläinen automaattiaski. Tällä voimalinjalla ajoneuvo piiskataan 80 kilometrin tuntinopeuteen alle 30 sekunnissa ja huippunopeudeksi kellotetaan 120 kilometriä tunnissa. Rengaskoko on 445/80R25 XGC. Ajoneuvon paino työkunnossa on 36 600 kiloa, joka sisältää 12 500 litraa vettä, 1 000 litraa vaahtotiivistettä ja 225 kiloa sammutusjauhetta.

Varustelu näissä neljännen sukupolven Panthereissa on myös kattavaa, pumppu siirtää vettä 8 000 litraa minuutissa 10 baarin paineella tai 9 000 litraa 12 baarin paineella. Kattotykki pystyy ruiskuttamaan kyseisen 9 000 litraa ja keulatykki 1 500 litraa suojasumua minuutissa. Vaikeissa olosuhteissa toimimista varten ajoneuvossa on mm. infrapunakamera ja täysimittainen ledvalovarustus. Ajoneuvon kaikki toiminnot ovat yhden pelastajan hallittavissa ohjaamosta ja esimerkiksi sammutusta voidaan suorittaa ajoneuvon liikkuessa.

Panther pystyy suorittamaan sammutusta täysipainoisesti myös ajoneuvon liikkuessa.

Uusi Cat C13B -moottori julkistettiin

Caterpillar ilmoitti hetki sitten tuovansa markkinoille uuden 12,5-litraisen Cat C13B -moottorin, jonka se kertoo vastaavan 15-litraisen moottorin tehoja 32% pienemmällä painolla. Moottori täyttää EU-taso V:n vaatimukset ilman EGR-takaisinkierrätysjärjestelmää ja kiuasta on tarjolla 456-hevosvoimaisesta (340 kW) versiosta 577-hevosvoimaiseen (430 kw) saakka. Huippuvääntö löytyy 2634 Nm:n pykälästä.

Moottorin jälkikäsittelyjärjestelmä koostuu DOC-katalysaattorista, partikkelisuodattimesta ja SCR-ureapelkistyksestä, mutta EGR-kierrätystä ei siis tarvita. Regenerointi ei vaadi käyttäjältä toimenpiteitä eikä keskeytyksiä työhön. Caterpillarilta kerrotaan, että jälleenkäsittelyjärjestelmä on vastaavan tason kilpailijoihin nähden 63% kevyempi ja 65% pienempi, ja että esimerkiksi integroitujen NOx-anturien myötä erilaisten ulkopuolisten liitäntöjen määrä on 50% vähäisempi.

Moottori on valmistajansa mukaan laajasti konfiguroitavissa eri käyttötarkoituksiin ja sen kestävyyteen sekä ylläpito- ja huoltokustannuksiin on pyritty saaman lisää hyötysuhdetta. Polttoainekulutus on jopa 6% aiempaa pienemmällä tasolla. Perushuoltovälit ovat 500 tunnissa normaaleissa olosuhteissa ja partikkelisuodattimen huoltovälit jopa 5000 tunnissa.

C13B on vielä hetken aikaa testeissä sekä koekäytössä, ja tulee täyteen tuotantovalmiuteen vuoden 2019 aikana.

Uusimmat julkaisut

Tarkkala-konserni ja Konne Group yhdistyvät – Sponsor Capital mukaan tukemaan jatkokehitystä

25. huhtikuuta 2025 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti Tarkkala-konserni ja Konne Group -konserni yhdistyvät uudeksi yhtiöksi. Samassa yhteydessä Sponsor Capital tulee osakkeenomistajaksi uuteen kokonaisuuteen. Tarkkalan ja...