Alucar-verkosto vahvistuu Itä-Suomessa

Suomen suurin puutavara-autojen päällirakennevalmistaja Alucar Oy ja pieksämäkeläinen puutavara-autojen varusteluun ja huoltoihin keskittynyt Naaran Kuljetushuolto Oy solmivat tammikuussa yhteistyösopimuksen. Sopimuksen myötä Naaran Kuljetushuollosta tuli ensimmäinen tehtaan ulkopuolinen myynti-, asennus- ja jälkimarkkinointitoimija Suomessa Alucar-tuotteille. 

Pieksämäen Naarajärvellä, Naaran Kuljetushuollossa, juhlistettiin tammikuun puolivälissä yhteistyösopimusta maamme johtavan puutavara-autojen päällirakenteita valmistavan yrityksen, Alucarin kanssa. Tapaus on siinä mielessä merkittävä, että kyseessä on ensimmäinen varsinainen täyden palvelun Alucar-edustus Suomessa. Alucar Oy:n toimitusjohtaja Anssi Alasaari totesi yhteistyön lähtökohdiksi Naaran Kuljetushuollon vetäjien, Jyrki ja Katri Paunosen sekä Alucarin kohdanneet arvomaailmat, tahtotilat ja yhteisen asenteen tekemiseen. Alasaari kertoo Alucarin tunnustelleen Itä-Suomen maaperää jo jonkin aikaa ennen nyt solmittua yhteistyötä. 

”Aiemmat hyvät kokemukset yhteistyöstä Naaran Kuljetushuollon kanssa, sekä esimerkiksi asiakaspalautteet, vahvistivat lopullista päätöstä. Lukuisat asiakkaamme Itä-Suomessa myös toivoivat meidän tulevan länsirannikolta lähemmäksi heitä”, Alasaari perustelee edustuksen aloittamista juuri Naaran Kuljetushuollon kanssa. 

Yhteistyö tiivistyi vähitellen

Vuonna 2008 perustetun Naaran Kuljetushuolto Oy:n toiminnan pääpaino on puutavara-autojen varustelussa, huollossa ja korjauksissa. Kaksi vuotta sitten yritys muutti uusiin ja suurempiin tiloihin lähelle entistä toimipaikkaansa. Toiminnan kasvaessa myös Katri Paunonen joutui valinnan eteen, toimittuaan siihen asti osa-aikaisena Naaran Kuljetushuollossa, ja siirtyi kokopäiväiseksi perheyrityksen palvelukseen. Toimitusjohtaja Jyrki Paunosen oma tausta puutavarakuljetusyrittäjänä toimimisesta on luonnollisesti osaltaan ohjannut korjaamo- ja huoltopalveluiden suuntaa juuri tälle suoritealalle. Katri Paunonen huomauttaa, että heillä toki palvellaan muitakin kuin pankkoautoja. Esimerkiksi rahtikorien vaihtoja vanhalta alustalta uuden päälle on suoritettu. Lisäksi katon alta löytyy myös virallinen HIAB Service -huoltopiste. 

Alucarin kanssa yhteistyötä on tehty jo vuosien ajan ja se on tiivistynyt samanlaisen ajatusmaailman pohjalta entistä tiiviimmäksi. Ensimmäinen Alucarin päällirakennekokonaisuus asennettiin vuosi sitten. Jyrki ja Katri Paunosen lisäksi yritys työllistää kuusi asentajaa sekä työnjohtajan. Alasaari toteaa olevan harvinaista, mutta järkevää, että tämän kokoisessa yrityksessä omistaja palkkaa työnjohtajan ja keskittyy itse myyntiin. Muuten myyntipuoli voi helposti jäädä huonolle hoidolle yrittäjien itse pyrkiessä hoitamaan kaikki yrityksen tehtävät. 
Kahvitauon koittaessa Naaran Kuljetushuollossa niin asentajan kuin asiakkaat sekä Paunoset istuvat saman kahvipöydän ääreen. Jotain tarjottavaakin pyritään pitämään pöydässä. Katri Paunonen toteaa, että asiakkaat ovat heille tärkeitä. Sitä ei haluta peitellä, päinvastoin. 

Henkilöt kuvassa vasemmalta lukien eturivissä: Anssi Alasaari, Julius Närvä ja Marcus Perh, kaikki Alucarilta. Volvon portailla Katri Paunonen ja ohjaamossa Jyrki Paunonen, Naaran Kuljetushuolto Oy.

Suomen johtava alallaan

Alucar on valmistanut puutavara-autojen päällirakenteita vuodesta 1984 alkaen. Pääraaka-aineena on käytetty koko ajan alumiinia. Omiin tuotteisiin kuuluvat apurunkopaketit, nosturitelineet, pankot ja hiekoittimet. Lisäksi markkinoidaan ja asennetaan samaan konserniin kuuluvan Exten pankkoja. Myös teräspankot kuuluvat nykyään Alucarin omaan tuoteperheeseen. Niiden käyttäjät ovat olleet pääasiassa uusia asiakkaita Alucarille. Alumiinin eduiksi Alucarilla nähdään keveyden ohella ennen kaikkea materiaalin kestävyysominaisuudet, mitkä meidän oloissamme korostuvat entisestään. Kylmässä alumiinin ominaisuudet, kuten esimerkiksi sitkeys, lisääntyy. 

Viime vuonna Alucar rakensi kaikkiaan 360 päällirakennetta. Viennin osuus päällirakenteista oli noin 70 prosenttia. Päävientimaat olivat Pohjoismaiden ohella Baltia ja Venäjä. Kaikkiaan eri Alucar-tuotteiden vientimaita on liki kolmisenkymmentä, aina Yhdysvalloista Japaniin. Kotimaassa varusteltiin viime vuonna 240 uutta puutavara-autoa. Määrässä on mukana myös Sisun tehdasvalmiit puutavara-autot. Kokonaismäärästä Alucarin osuus oli puolet. 

Puutavara-autojen suurin tiheys on maamme itäisissä osissa, Savon, Karjalan ja Kymenlaakson alueilla. Alasaaren mukaan heidän sijaintinsa Maxmossa, lähellä Vaasaa, ei ole kaikkein edullisin käyttäjäkunnan sijaintiin nähden. 
”Myynti, asennus ja jälkimarkkinointiyhteistyö luotettavan toimijan kanssa juuri Itä-Suomessa on meille erittäin tärkeää”, Anssi Alasaari kiteyttää yhteistyösopimuksen merkityksen. Hän lisää vielä, että myös tuotekehityksen kannalta Naaran Kuljetushuolto on heille arvokas yhteistyökumppani.

Uuden-Seelannin rahtia

Suomen ja Uuden-Seelannin välillä on 17 000 kilometriä ja 11 tunnin aikaero. Maapinta-alaltaan, sisävedet vähennettynä, Suomen ja Uuden-Seelannin ero on kuitenkin pienempi, ja väkilukukin on samassa suhteessa: Uusi-Seelanti on noin kymmenkunta prosenttia Suomea pienempi, mutta samoilla linjoilla.

Kun kuorma-autokalustosta puhutaan, löytyy Uudesta-Seelannista ainakin yksi suomalaisille tuttu ilmiö: täysperävaunuyhdistelmä. Tämä monessa maassa lähes tuntematon ratkaisu ei tuolla maapallon toisella puolella ole lainkaan tavaton näky. Lainsäädäntö kuitenkin poikkeaa hieman totutusta.

Täysperävaunuyhdistelmälle suurin sallittu pituus on 23 metriä, suurin korkeus 4,25 metriä ja suurin sallittu kokonaispaino 50 tonnia. Myös akselipainot ovat pienempiä, esimerkiksi ohjaavalle akselille sallitaan kuusi tonnia. Lisäksi esimerkiksi tietulleihin vaikuttavat akselipainojen lisäksi myös akselivälit. Siksi maassa onkin hyödynnetty täysperäyhdistelmiä, joissa suhteellisen matala kokonaispaino jaetaan useille akseleille. Vai miltä kuulostaa Suomen mittapuulla esimerkiksi 50 tonnia yhdeksällä akselilla?

Artikkelin kuvassa esiintyvä pohjoissaaren Attiamurissa kotipaikkaansa pitävän Kerley Bros Transport Ltd:n uusin MAN TGX 35.640 XLX on saanut nimen “The Lion King”, ”Leijonakuningas”. Kyseessä on yrityksen neljäs MAN – ja ensimmäinen D38-moottorilla. Paikallisesti asennetulla toisella etuakselilla varustettu karjankuljetusyhdistelmä on rekisteröity 50 tonnin maksimipainolle. Päällirakenteet koko yhdistelmään on tehnyt karjankuljetuskuormatiloihin erikoistunut Nationwide, ja perävaunun alusta on viisiakselinen Roadmaster – paikallisia tuotteita kaikki.

Uusia, yli 10 tonnin kokonaispainoisia kuorma-autoja Uudessa-Seelannissa rekisteröidään vuodessa noin 3500 kappaletta. Erikoiseksi markkinan tekee se, että vaikka kyseessä on jopa Suomea pienempi maa, merkkitarjontaa on sijainnista johtuen Amerikasta, Euroopasta ja Aasiasta. Aasia on yllättäen markkinajohdossa, haukaten kakusta jopa puolet. Toki tämän selittää rekisteröintiluokan osittainen keveys, ”Canter-osaston” ollessa suuresti edustettuna. Kuusi eurooppalaista päämerkkiä jakaa reilun 30% markkinaosuudesta, ja loput kaupoista menevät jenkkimerkkien suuntaan.

Päästötason suhteen Uuden-Seelannin tieverkolle rekisteröitäviltä uusilta autoilta vaaditaan toistaiseksi vähintään Stage V -luokituksen moottoreita.

Gasum avasi Kuopiossa

Itä-Suomen kaasutankkausasemaverkosto laajenee Kuopiossa osoitteessa Kranaattikuja 2 avautuneen kaasutankkausaseman myötä. Uusi kaasutankkausasema palvelee alueen raskasta liikennettä sekä henkilöautoja ja tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden vähentää päästöjä kustannustehokkaasti bio- ja maakaasun avulla.

Gasumin tavoitteena on laajentaa raskaan liikenteen tankkausasemaverkostoa noin 50 asemalla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 2020-luvun alkuun mennessä, ja uusi Kuopion asema on osa rakentuvaa verkostoa sekä täydentää kotimaan laajentuvaa kaasutankkausasemaverkostoa.

Biokaasun liikennekäytöllä on Gasumin mukaan mahdollista vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia verrattuna perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin. Biokaasua valmistetaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti muun muassa kotitalouden biojätteistä, päivittäistavarakauppojen ruokahävikistä ja yhteiskunnan jätevesilietteestä. Kaasutankkausasema palvelee myös raskasta liikennettä tarjoamalla vähäpäästöistä nesteytettyä maakaasua (LNG), jonka avulla on mahdollista vähentää polttoaineen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä yli 20 prosenttia.

”Kuopion tankkausaseman myötä yhä useampi yritys ja yksityishenkilö voi valita polttoaineeksi ympäristöystävällisen kaasun. Kaasutankkausasema täydentää viitostien varrella olevaa kaasutankkausverkostoa, mikä palvelee muun muassa kaasuautoilevia kotimaan matkustajia. Aseman sijainti on erinomainen myös raskasta LNG käyttöistä runkoliikennettä ajatellen”, toteaa Gasumin liikenneyksikön Suomen maajohtaja Olli Paasio

Kuopion kaupunki on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali, jätteetön ja globaalisti kestävän kulutuksen kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin biohajoavia jätteitä hyödynnetään jo energian tuottamiseen Kuopion biokaasulaitoksella. Kaasutankkausaseman avulla myös alueen liikennepäästöjen odotetaan laskevan. 

”Kuopion kaupungin strategian ja resurssiviisausohjelman mukaisesti kaupunki haluaa edistää viisasta liikkumista ja siirtymistä vähäpäästöisiin ajoneuvoihin. Näin toimimalla saadaan myös vähennettyä Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä, sillä tieliikenne on yksi merkittävistä päästölähteistä”, muistuttaa ympäristöjohtaja Tanja Leppänen.

”Ympäristöystävällisyys ja kotimaisuus ovat olleet tärkeitä arvoja yrityksessämme alusta alkaen. Hankimme ensimmäiset biokaasuautomme vuonna 2016, ja nyt kalustostamme jo 25 % kulkee biokaasulla”, muutto- ja logistiikkapalveluyhtiö Niemi Palvelut Oy:n johtaja Juha Niemi kertoo. ”Kasvava kaasutankkausasemaverkosto mahdollistaa biokaasuautojemme laajemman hyödyntämisen Suomessa. Meillä on biokaasuautot kaikissa seitsemässä toimipisteessämme, kun nyt myös Kuopion-toimipisteemme sai ensimmäisen biokaasuauton käyttöönsä.”

Kamazilla Dakar-voittoon

Perjantaina 17.1. KAMAZ-joukkue kuittasi vuoden 2020 Dakar-rallin kuorma-autoluokan ensimmäisen ja toisen sijan 12 haastavan etapin jälkeen. Tämä on Kamaz-tiimille jo 17 voitto, ja putken on katkaissut Tatra (2001), MAN (2007) ja Iveco (2012, 2016)

Tänä vuonna tätä maailman kovimmaksi tituleerattua rallia ajettiin tällä kertaa Saudi Arabian maisemissa. Nimestään huolimatta rallilla ei ole enää hetkeen ollut tekemistä Dakarin, tai varsinkaan Pariisi-Dakarin kanssa, vaan viimeiset kymmenen vuotta tapahtumaa on suoritettu Etelä-Amerikassa ja nyt siis Saudi Arabian aavikoilla. Uudella seudulla ajettiin yhteensä 7500 kilometrin matka, joka sisälsi 5000 kilometriä nopeaa reittiä.

Jeddasta 5.1.2020 alkanut ralli sai vastaansa armottomia olosuhteita, kuten petollisia aavikkouria piilossa olevine kivineen, kallioisia kanjoneita ja teräväsärmäisiä joenpohjia. Tässä kysytään paitsi ajotaitoa, myös ajoneuvon teknistä käsittelytaitoa ja esimerkiksi oikeaoppista rengaspaineiden hallintaa. Saudi Arabian kilpailua kuvailtiinkin selvästi Etelä-Amerikkaa haastavammaksi.

”Vaikka maisemat ulkopuolella olivat upeat, ohjaamossa piti keskittyä joka sekunti ajamiseen ja työskennellä toden teolla”, kertoo Andrei Karginov, voittoisan Kamaz-joukkueen kuljettaja. ”Tämän vuoden kilpailussa oli vaarallisia dyyniosuuksia ja harhauttavia labyrinttejä joissa oli teräviä kiviä. Eteemme tuli monia riskialttiita tilanteita, mutta kalusto ja renkaat kestivät ja pitoa löytyi.”

17 voittonsa ansiosta Kamaz-joukkuleella on eniten kuorma-autoluokan ykkössijoja Dakarista. Vuosien varrella joukkue onkin kerännyt uskomattoman määrän teknistä tietotaitoa. Vaikka ympäristö oli heille täysin uusi, takkiin ei tullut tälläkään kertaa. Huippunopeudet kasvoivat jopa 140 tuntikilometrin pykälään, eikä kunnon hypyittäkään tällöin tietenkään jääty. 7500 kilometrin taival taitettiin vain reilussa 46 tunnissa, virallisen loppuajan ollessa 46:33:36. Toki kalenteria katsottaessa tähän meni 12 päivää, eli samoilla silmillä ei aavikkoa sahattu.

Erityisen tyytyväinen suoritukseen on joukkueen rengastaja, Goodyear. Alla pyörivät Offroad ORD -renkaat, jotka olivat niin sanotusti suoraan hyllystä, eli toki monipuolisesti vahvistetut, mutta standarditavaraa ja kaikkien halukkaiden ostettavissa.

Kamaz-joukkue valmistautuu tällä hetkellä jo uuteen rupeamaan, sillä heinäkuun alussa suuntana on Silkway Rally, eli Kiinan Silkkitieralli.

HCT kiinnostaa maailmalla

Hieman yli viisi vuotta kestäneen kokeilujakson jälkeen HCT-rekoista tuli osa Suomen yleistä liikennettä noin vuosi sitten, 21.1.2019.  Suomen kokemukset HCT-rekoista ja niihin liittyvä lainsäädäntö ovat herättäneet kiinnostusta viranomaisissa ja elinkeinoelämässä ympäri Eurooppaa.

Viimeisen vuoden aikana HCT- eli High Capacity Transport -kuljetukset ovat ottaneet paikkansa kotimaisella tieverkolla. Eniten HCT-rekkoja liikkuu 4-tiellä Mäntsälän kohdalla, jossa yli 30-metrisiä kulkee arkisin molempiin suuntiin jo yli 50 kpl vuorokaudessa. Yli 30-metrisiä rekkojen suhteen on Suomen liikenteessä ylitetty jo 300 ajoneuvoyhdistelmän rajapyykki.

”Ennen pitkien rekkojen yleistymistä oltiin laajasti huolissaan siitä, miten ne vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella voin todeta, että pitkille rekoille asetetut turvallisuusvaatimukset ovat olleet toimivia ja liikenneturvallisuus ei ole heikentynyt. Esimerkiksi risteysalueet voivat olla haastavia HCT-rekoille, mutta yhteispelillä on pärjätty ilman vakavia ongelmia”, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti.

Suomen tiestö sopii pääosin pitkille rekoille, vaikka aivan kaikista maantieliittymistä ei yli 30-metrisillä yhdistelmillä pääsekään. Pitkien rekkojen merkitys on suurin pisimmillä kuljetusväleillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Pohjanmaalle, Kainuuseen ja pohjoisimpaan Suomeen.

”Varsinkin pitkillä välimatkoilla HCT-rekat alentavat kuljetuskustannuksia, koska kolme pitkää rekkaa korvaa neljä perinteistä rekkaa.  Kustannussäästöjen ja ilmastohyötyjen lisäksi myös liikenneturvallisuus voi parantua, kun rekkoja tarvitaan vähemmän saman kuorman kuljettamiseen”, kertoo kunnossapidon ohjaus ja kehittäminen -yksikön päällikkö Tuomas Toivonen Väylästä.

HCT-rekat kiinnostavat kansainvälisesti

Yhdistelmäpituuden kasvattaminen on todettu yhdeksi merkittävimmistä tavoista pienentää maanteiden tavaraliikenteen paljon puhuttuja CO2-päästöjä. Tästä syystä Suomen kokemukset HCT-rekoista ja niihin liittyvä lainsäädäntö kiinnostavat viranomaisia ja elinkeinoelämää ympäri Eurooppaa. ”Traficomin ja Väylän vieraana on esimerkiksi juuri nyt viranomaisia Ruotsista ja Hollannista, joissa uskotaan pitkien rekkojen mahdollisuuksiin vahvasti”, kertoo Lahti.

”Maanteiden tavaraliikenteen suurin haaste Euroopassa tulevalla vuosikymmenellä on fossiiliset eli CO2- päästövähennykset sekä energiankulutuksen pienentäminen. Haasteet ovat niin suuria, että kaikki keinot on hyödynnettävä, jotta pääsemme tavoitteisiimme. HCT-rekkojen ansiosta esimerkiksi elintarvikekuormat liikkuvat Suomessa jopa kolmanneksen pienellä päästöillä kuin Keski-Euroopassa”, toteaa Lahti.

DAF CF kelannut jo 150000 kilometriä sähköllä

DAF CF Electric -vetoautoja on ajatettu asiakaskäytössä Hollannin ja Saksan suunnalla kuuden auton voimin vuoden 2019 ajan. Kilometrejä autoihin on kertynyt yhteensä yli 150000, ja toimivuudesta vakuuttunut valmistaja aloittaa rajoitetun sarjavalmistuksen. Niin sanottu kakkosvaiheen auto on kojelaudaltaan ja ohjelmistoltaan nyt käytössä oleviin testiautoihin nähden kehitetympi, mutta perusasiat ovat edelleen yhteneväisiä.

”Olemme nyt päässeet pisteeseen, jossa voimme aloittaa CF Electricin myynnin rajoitetuissa määrin”, kertoo DAF:in johtokunnan jäsen ja markkinoinnista ja myynnistä vastaava Richard Zink. ”Kyse on muutamasta kymmenestä yksiköstä vuositasolla. Jotta voimme taata täydellisen laadun, tuotanto täytyy aloittaa hallitulla tavalla. Samalla voimme rakentaa huoltoverkostoamme askel askelelta. CF Electric tulee aluksi saataville Alankomaissa, Belgiassa ja Saksan Nordrhein-Westfalenin alueella. Paikallisista akkulatausmahdollisuuksista ja jälleenmyyntiverkostosta riippuen myyntiä muissa Euroopan osissa tullaan harkitsemaan.”

Testiasiakkaat ovat käyttäneet autoja päivittäisessä jakeluajossa ja parhaimmillaan viikon jokaisena päivänä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Alkuvaiheessa asiakkaat käyttivät 100 kilometrin kertalatauksella ajettavaa toimintasädettä säästeliäästi, mutta sittemmin monet ovat laajentaneet auton käyttöä välilatauksin 250 kilometrin päivittäisille kilometrimäärille. Tämä on Zinkin mukaan mahdollista helposti, sillä oikeilla latauslaitteilla täysi lataus saadaan jo hieman yli puolessa tunnissa.

Suuret DAF-asiakkaat eli Jumbo, Simon Loos, Tinie Manders Transport ja Rhenus Group ovat toimineet ensimmäisinä testiasiakkaina. Tinie Mandersilla CF on ollut kovimmalla käytöllä, kelaten mittariin jo 30 000 kilometriä. Auto onkin liikenteessä seitsemän päivää viikossa aamukuudesta keskiyöhön. Matkat ovat yleensä lyhyitä, ja tapahtuvat Eindhovenin alueella. ”Auto on ollut luotettava”, kertoo Eveline Manders, yrityksen apulaisjohtaja. ”Sähköauton käyttäminen tarkoittaa ajattelutavan muuttamista ajaessa ja reittisuunnittelussa. Pitää olla varma, että reitti sopii autolle, eikä toisinpäin. Akkujen lataus lastauksen ja purun aikana on varmistettava, ja kun tämä otetaan huomioon, sähköajoneuvo voi olla mahtava ratkaisu kaupunkijakeluun.”

Jakelun lisäksi DAF ja VDL ovat tuomassa käyttöön myös sähkövoimaan perustuvaa jätepakkaria kaupunkialueen jätteidenkeruuseen.

DAF CF Electric

DAF CF Electric on täyssähköinen 4×2-puoliperäveturi. Se on suunniteltu kaupunkialueiden jakelutehtäviin yksi- tai kaksiakselisilla perävaunuilla, ja kokonaismassa on suurimmillaan 37 tonnia. Auto perustuu DAF CF:n perustalle, ja sähköinen voimalinja luottaa VDL:n E-Power-teknologiaan. Moottorina on 210-kilowattinen sähkömoottori, joka saa energiansa 170 kilowattitunnin litium-ioni-akustolta. Keskimääräinen toimintamatka on noin 100 kilometriä.

Tekniset tiedot:

Vetoauton paino:  9 700 kg
Sähkömoottori: 210 kW
Vääntö: 2,000 Nm
Akkukapasiteetti: 170 kWh
Toimintamatka täysin ladattuna: 100 km
Akkujen pikalataus 35 minuutissa

Myllys Yhtiöt Oy ProTruck-verkostoon

Imatralla toimiva Myllys Yhtiöt Oy on tehnyt 17.1.2020 sopimuksen liittymisestä ProTruck-jälleenmyyjäksi. Myllys Yhtiöillä on Imatralla kaksi toimipistettä. Vuoksenniskan toimipisteellä on parhaillaan menossa laajennus, jossa rakennetaan lisää korjaamotilaa, varaosavarasto sekä uusi varaosamyymälä.

Myllys Yhtiöt on perustettu vuonna 1982 ja se toimi kuljetusyrityksenä aina vuoteen 2014 asti, jolloin nykyisten omistajien, Arja ja Janne Tiilikaisen toimesta yritys otti uuden suunnan ja alkoi keskittyä raskaan kaluston korjaamotoimintaan.  Tänä päivänä tarjolla on monipuoliset raskaan kaluston korjaamo- ja varaosapalvelut, edustuksina Kesla, Fassi, Eberspächer, Webasto ja uusimpana Valtra. 

Poliisi valvoi raskasta liikennettä perjantaina

Lounais-Suomen, Sisä-Suomen ja Pohjanmaan poliisilaitosten yhteinen raskaan liikenteen valvontaisku pidettiin perjantaina 24.1.2020 VT3:lla ja VT8:lla.

Kolmen poliisilaitoksen yhteinen ja samanaikainen valvontaisku toteutettiin ensimmäistä kertaa tällä vahvuudella. Raskaan liikenteen valvontaiskuun osallistuivat Turun-, Tampereen-, Seinäjoen-, Vaasan- ja Kokkolan liikennepoliisin. Liikenteessä tavattiin poliisin mukaan erilaisia raskaalle liikenteelle tavanomaisia rikkomuksia, mutta myös vakavia, suoraan liikenneturvallisuuteen vaikuttavia laiminlyöntejä.

Tällaiseksi vakavaksi laiminlyönniksi osoittautui sitomaton paperirullakuorma sellaisessa kuorma-autossa, jossa auton rakenteet eivät estä yllättävässä liikennetilanteessa tapahtuvaa painavien, sitomattomien paperirullien liikkumista ja putoamista pois pressulla katetusta kuormakorista, poliisi tiedottaa. Kyseessä oli vakava piittaamattomuus liikenneturvallisuutta kohtaan ja sakon lisäksi kuljettaja määrättiin myös väliaikaiseen ajokieltoon.

Toinen vakava rikkomus löytyi erään ajoneuvoyhdistelmän kytkennästä, kun kuorma-auton vetokytkin oli viallinen. Perävaunu irrotettiin ja matka jatkui kirjallisten muistutusten jälkeen vain kuorma-autolla.

Valvonnassa tavattiin myös useita ajo- ja lepoaikarikkomuksia, esimerkiksi muutaman kerran toisen kuljettajan kuljettajakortilla ajanut kuorma-auton kuljettaja.

Poliisi pitää tarkastettuun ajoneuvomäärään nähden suurena raskaan liikenteen rikkeiden osuutta.

Tilastoa perjantain valvontaiskusta:

Tarkastetut kotimaiset ajoneuvot 165 kpl

Tarkastetut ulkomaiset ajoneuvot 13 kpl

Tarkastetut linja-autot 3 kpl

Ylikuormat 5 kpl

Puutteelliset kuormanvarmistukset 6 kpl

Ajo-oikeudettomat kuljettajat 2 kpl

Ajoneuvon epäkuntoisuus 7 kpl

Tarkkaamattomuus liikenteessä (matkapuhelimet, näköesteet) 4 kpl

Ajo- ja lepoaikaseuraamukset 19 kpl

Ajopiirturirikkomukset 7 kpl

Seuraamukset yhteensä (kotimaiset ja ulkomaiset) 59 kpl

Limetec sai uuden omistajan – toiminta jatkuu

Joulukuussa konkurssiin asetettu perävaunuja ja päällirakenteita valmistava Limetec on saanut uuden omistajan. YLE:n uutisten mukaan huittislainen Kuorma-autokorjaamo Mäkelä on ostanut konkurssiin menneen Limetecin liiketoiminnan.

Toiminnan Kokkolassa kerrotaan jatkuvan nykyisellään, ja Limetecin vanhoista työntekijöistä parikymmentä jatkaa uuden omistajan palveluksessa. Kyseiset työntekijät ovat jatkaneet keskeneräisten tilausten valmistamista konkurssin jälkeenkin. Kaupan myötä Mäkeän henkilöstömäärä nousee yli 60 henkilöön.

Kuorma-autokorjaamo Mäkelältä kommentoidaan, että edellisiä asiakassuhteita halutaan vaalia edelleen, ja esimerkiksi Ruotsin ja Norjan vientiä jatkaa totuttuun malliin.

Raskas Kalusto 1/2020

Vuoden ensimmäisessä numerossa perehdymme Turun Rakennustuote Oy:n Scania R113H:n sitkeyteen, Kuljetus Laaksonen Oy:n kokemuksiin Iveco Trakkerista maansiirtoautona, Kuljetusliike Pironetin historiaan ja nykypäivään sekä Maansiirto Kari Huttunen Oy:n kuulumisiin. Lisäksi käydään keikalla teliveto-Magnumilla Savon suunnilla, ja virittäydytään vähän kaukaisempiin tunnelmiin Hannu Heinosen matkakuvien myötä.

Tarjolla on myös tietoa Volvon uusista sähkökuorma-autoista, KAR Lehtosen säiliönvalmistuksesta, vuoden 2019 ensirekisteröintitilastoista, Kurko Cranesin uudesta nosturi-innovaatiosta. Mukana vielä Iveco Stralis -koeajo ja harvinaisen Volvo F88 4×4 -hinausauton esittely sekä muuta mukavaa.

Kalusto ja ihmiset

06 Sammaleenvihreä – joka ei sammaloidu

Turun Rakennustuote Oy:n Scania R113H jaksaa.

18 Vappuhuiska

Kuljetus Laaksonen Oy:n Iveco Trakker. 

30 Tekemisen meininkiä

Maansiirto Kari Huttunen Oy. 

41 Kuljetuksia vuodesta 1939

Kuljetusliike Pironetti Oy. 

44 Magnumista on moneen

Nenosen teliveto-Magnum. 

54 Aasiasta Andalusiaan

Hannu Heinosen reissukuvia. 

65 Rekkaryöstö

Kuljetusalaan kohdistuvat rikokset ovat valitettavasti arkea.

66 Säiliönrakentajia kolmannessa polvessa

KAR-Lehtonen Oy.

74 Yksi neljästä

Volvo F88 4×4 -hinausauto.

Koeajot ja esittelyt

24 Kurkistus huomiseen

Volvon sähkökuorma-autot. 

36 Nostoväkeä

Iveco Stralis X-Way 400.

49 Vientiä ja älyvaloa

RST-Steelin kuulumisia.

50 Scania juhli

Katsaus vuoden 2019 ensirekisteröinteihin.

60 Uutta ulottuvuutta

Kurko Cranesin uusi innovaatio.

70 Huomaavaista huolenpitoa

Vähälä Yhtiöiden kokemuksia Mercedes-Benz Uptime -palvelusta.

80 Mallistokatsaus

Volvon kuorma-autotarjontaa vuonna 1983.

Vakiopalstat

12 Uutiskuljetus

Uusimmat julkaisut

Teos suomalaisen autotuonnin historiasta 

Autotuojat ja -teollisuus ry on julkaissut ensimmäisen sadan vuoden taipaleestaan historiikkiteoksen Sata lasissa – Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Teos luotaa autotuonnin vaiheita vuodesta 1925,...