Facebook Instagram
Tilaa Raskas Kalusto-lehti

Traficomilta stoppia jenkkituonnille?

Kuva: RK / J-E Laine

Uusia yhdysvaltalaisia hyötyajoneuvoja Suomessa myyvältä taholta tulleen tiedon mukaan Traficom on tehnyt linjauksen, joka vaikuttaa tuntuvasti dieselkäyttöisten amerikkalaisten ajoneuvojen rekisteröintiin Suomessa.

Traficomin uuden linjauksen kerrotaan koskevan niitä N1-luokan ajoneuvoja, joita on tyypillisesti muutettu Suomessa N2-luokkaan. Käytännössä amerikkalainen dieselkäyttöinen lavapakettiauto, kuten esimerkiksi Chevrolet Silverado 1500 tai 2500, on muokattu 3,5–12-tonniseksi kuorma-autoksi.
Asian ytimenä on alan yrittäjän mukaan muutos hyväksyntäkäytännössä. Tähän asti on voitu käyttää California Ari Resources Boardin myöntämää ns. CARB-päästöhyväksyntää todisteena ajoneuvojen päästövaatimusten täyttymisestä EU-yksittäishyväksynnässä, jolloin näiden ajoneuvojen tuominen ja rekisteröinti Suomeen on ollut sujuvaa. 
Uuden linjauksen myötä yhdysvaltalainen CARB-hyväksyntä ei enää kelpaa, vaan vaaditaan täysi EU-asetuksen mukainen päästöhyväksyntä. Erikoiseksi asian tekee, että alan toimijan mukaan muutos ei koske samankaltaisia EU:sta tuotuja N1-luokan ajoneuvoja, jotka on muutettu N2-luokkaan, vaan ainoastaan amerikkalaisia ajoneuvoja. 
Ristiriitaa alalla nähdään myös siinä, että M1-/N1-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen hyväksyntään kerrotaan riittävän CARB-päästöhyväksyntä, mutta Traficomilla katsotaan, että ajoneuvoluokan muuttaminen N2-luokkaan muuttaa ajoneuvon päästöjä siten, että CARB-hyväksyntä ei enää riitä. 
Asian esiin nostanut automyynnin suomalaistoimija kuitenkin huomauttaa, että todellisuudessa päästöt pienentyvät. Perusteeksi mainitaan kuorma-autoksi rekisteröidyn ajoneuvon nopeusrajoitus 80 km/h, jolloin korkein ajonopeus vaikuttaa todellisiin päästöihin vähentävästi tehtyihin mittauksiin verrattaessa.

Amerikkalaisia pickupeja edustavan yrityksen pakeilla koetaankin, että nyt viranomaistoimin perusteettomasti kiellettiin dieselkäyttöiset amerikkalaiset autot tuotavaksi Suomeen kansallisella soveltamisella, vaikka samaan aikaan voidaan tehdä vastaava muutos eurooppalaiseen autoon ja soveltaa auton alkuperäistä päästötietoa.

Poikkeuksellisen vilkas päällystyskausi on alkanut eteläisestä Suomesta

Päällystystyöt ovat alkaneet jo Etelä- ja Lounais-Suomen alueilla ja käynnistyvät muuallakin Suomessa kevään edetessä sekä säiden salliessa. Tavoitteena on päällystää 4000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Vilkas päällystyskausi tuo mukanaan normaalia enemmän liikennehäiriöitä. Tienkäyttäjien tuleekin noudattaa työnaikaisia nopeusrajoituksia työ- ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.

Viime vuosina kohonneet kustannukset ja niukka rahoitus ovat vaikuttaneet päällystyskilometreihin ja maantieverkon korjausvelan kasvuun. Tästä syystä aikaisempina vuosina päällystystyöt on jouduttu priorisoimaan pääasiassa vilkkaille teille.

Hallituksen myöntämällä lisärahoituksella Väyläviraston ja ELY-keskusten tavoitteena on päällystää 4000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Määrä on moninkertainen edellisvuosiin verrattuna ja vastaa tieverkon nykykunnon ylläpitämiseen tarvittavaa päällystyskilometrien vähimmäismäärää.

”Erittäin tervetulleen lisärahoituksen avulla voidaankin tänä vuonna päällystää myös keskivilkkaita- ja vähäliikenteisiä teillä selvästi tavanomaista enemmän”, toteaa väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila.

Suuri määrä päällystetyömaita ja pidempi työkausi näkyvät tienkäyttäjille

Tänä vuonna päällystystöitä tehdään ympäri Suomen aina Tammisaaresta Inariin saakka. Pisin yksittäinen päällystyskohde sijaitsee Inarissa ja on pituudeltaan noin 71 kilometriä. Koska päällystystöitä tehdään merkittävästi viime vuosia enemmän, kohtaavat tienkäyttäjät päällystystöistä aiheutuvia liikennehäiriöitäkin huomattavasti aiempia vuosia todennäköisemmin.

Päällystystöiden suuri määrä vaatii pidempää työkautta, tarkoittaen töiden alkamista aikaisin keväällä ja päättymistä myöhään syksyllä. Päällystystöistä aiheutuvia liikennehäiriöitä pyritään vähentämään ajoittamalla työt mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolelle ja tarvittaessa yöaikaan.

”Tänä vuonna päiväkohtaisia työaikoja on kuitenkin pidennettävä, jotta työt ehditään tekemään määräajassa. Tämä vaatii tielläliikkujilta kärsivällisyyttä, koska päiväkohtaisen työajan pidentyminen voi aiheuttaa aiempaa enemmän ruuhkautumista ja matka-aikojen pidentymistä. Toisaalta työaikojen pidentäminen voi vähentää päällystystöistä aiheutuvien liikennehäiriöiden kokonaiskestoa”, kertoo teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen Väylävirastosta.

Päällystyskohteiden kilpailutukset ovat loppusuoralla, ja suurin osa kohteista on kilpailutettu sekä varmistettu. Viimeiset päällystyskohteet valitaan keväällä kerättävien kuntotietojen perusteella. Varmistuneet kohteet voi tarkistaa Suomen Väylät-karttapalvelusta. Päällystystöitä tehdään kuuden urakoitsijan voimin.

Tienkäyttäjiltä pyydetään erityistä varovaisuutta työmaiden läheisyydessä

Päällystystöiden valmistelu- ja viimeistelytyöt vaativat myös poikkeavia liikennejärjestelyjä. Ennen varsinaisen päällystämisen aloittamista tehdään esimerkiksi kuivatuksen parannustöitä sekä tänä vuonna myös tavanomaista enemmän tierakenteen korjaustöitä. Päällystämisen jälkeisillä viikoilla tehdään vielä tiemerkintä-, reunatäyttö- sekä muita viimeistelytöitä ennen kuin kohde on kokonaisuudessaan valmis ja nopeusrajoitukset voidaan palauttaa kohteen normaaleihin nopeusrajoituksiin.

Päällystystyömaiden läheisyydessä on tärkeää olla erityisen tarkkaavainen, noudattaa alennettuja nopeusrajoituksia sekä säilyttää riittävä turvaväli edellä ajaviin. Tämä takaa turvallisen liikkumisen tienkäyttäjille, työmailla työskenteleville sekä muille liikkujille.

”Päällystetyömaiden turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Maltilla ja yhteistyöllä voimme varmistaa, että kaikki pääsevät palaamaan kotiin terveinä – olipa kyse sitten tielläliikkujista tai tiellä töitä tekevistä ammattilaisista”, toteaa Anttila.

Tietyömaiden sijainnin ja mahdolliset liikennejärjestelyt voi tarkistaa etukäteen esimerkiksi Fintrafficin Liikennetilanne-palvelusta, mikä auttaa suunnittelemaan reitin ja varautumaan mahdollisiin viivästyksiin.

Sähkö- ja vetyjakelun infrarakentamista käynnistellään

Traficom tiedottaa, että kuorma-autojen ja linja-autojen tarpeisiin erikoistuneen julkisen sähkölataus- ja vetytankkausinfrastruktuurin kehitys on käynnistymässä. Tarvetta siinä mielessä onkin, että Suomessa on toistaiseksi ainoastaan yksi julkinen raskaan liikenteen latausasema.

Yksityistä latausinfraa on rakennettu jo runsaammin erityisesti linja-autovarikoille, missä ne palvelevat yli 500 sähkökäyttöistä paikallisbussia. Julkisen jakeluinfrastruktuurin rakentamisen ajoitukseen ja kannattavuuteen vaikuttaa olennaisesti sähkö- ja vetykäyttöisten raskaiden ajoneuvojen markkinakehitys, joka on Suomessa vielä varhaisessa vaiheessa.

Traficom uskoo, että toimijoiden julkaisemien hankesuunnitelmien ja jakeluinfran rakentamisen tukihakemusten perusteella sekä raskaan liikenteen latausasemia että vetytankkausasemia ollaan perustamassa Suomeen lähivuosina. Tukea hankkeille on haettavissa Energiaviraston infratukena sekä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelmasta.

EU:n jakeluinfra-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen näyttää Traficomin mukaan raskaan liikenteen jakeluinfrastruktuurin osalta mahdolliselta, joskin hankesuunnitelmien toteutumiseen ja aikatauluihin liittyy paljon epävarmuuksia. Valtaosa hankesuunnitelmista keskittyy tiheästi liikennöityjen reittien ja solmukohtien varsiin, missä jakeluinfran kysyntä on suurinta, mutta EU:n jakeluinfra-asetus edellyttää jakeluinfran rakentamista myös muille Euroopan laajuisen liikenneverkon osille. Suomen kannalta tärkeiksi nähdään asetuksen mahdollistamat, vähäliikenteisiä alueita koskevat helpotukset.

Hankintatuki lisännyt mielenkiintoa kaasukuorma-autoihin

Kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintaan on voinut vuoden 2021 alusta saada hankintatukea, joka kattaa osan kaasukuorma-auton ja dieselkuorma-auton välisestä hintaerosta. Tuki laajeni sähkökäyttöisiin kuorma- ja pakettiautoihin vuoden 2022 alussa, ja hankintatukien kerrotaankin lisänneen sähkö- ja kaasukäyttöisten tavara-autojen kysyntää. 

Suurin osa kuljetusyrityksistä ei kuitenkaan ole voinut hakea kaasukuorma-autojen hankintatukea 31.12.2023 jälkeen, sillä valtiontukisäädöksiin tulleiden muutosten takia tuki rajautuu toistaiseksi vain sellaisiin kuorma-autoihin, joita ei käytetä tieliikenteen tavarakuljetuksiin. Lakia ollaan Autoalan Tiedotuskeskuksen (AT) mukaan kuitenkin muuttamassa ja se näkee asian tärkeänä varsinkin sen vuoksi, että paketti- ja kuorma-autojen hankintatuen tukikausi on päättymässä vuoden 2024 lopussa.

Päästöjen vähentämistavoitteiden ja kuorma-autokannan käyttövoimamurroksen nopeuttamisen kannalta nähdään tärkeänä, että hankintatuen hakuaikaa jatkettaisiin, sillä hankintatukien merkitys käyttövoimamurroksen alkuvaiheessa on suuri.

”Kaasu- ja sähkökäyttöisten tavara-autojen prosentuaalinen kasvu on ollut nopeaa, mutta niiden määrä on vielä marginaalinen. Koko 91 000 kuorma-auton kannassa on tällä hetkellä hieman yli 600 kaasukuorma-autoa ja noin 70 sähkökuorma-autoa. Tätä kehitystä pitäisi vauhdittaa. Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien paketti- ja kuorma-autojen hankintatuen hakuaikaa tulisi jatkaa”, kommentoi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Koska vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävät ajoneuvot ovat tuesta huolimatta selvästi dieselkäyttöisiä autoja kalliimpia, yritykset jakavat investoinnit tyypillisesti useille vuosille. Kujalan mukaan kannusteen jatkaminen vuosille 2025–2028 antaisi yrityksille mahdollisuuksia sovittaa hankinnat kalustokiertoon ja jaksottaa investoinnit pidemmälle ajanjaksolle.

”Vaikka kuljetusyritysten investointiaikeet ovat vielä verrattain matalalla tasolla, kiinnostus kaasukuorma-autoihin on ollut selvässä kasvussa. Hankintatuen hakuajan jatkaminen ja näkymät pitkäaikaisesta kannusteesta parantaisivat merkittävästi yritysten investointivarmuutta.”

Biokaasu ja synteettinen metaani ovat EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa jääneet sähköistymisen edistämisen varjoon. Pohjoismaissa, joissa kuorma-autoliikenteen mitat ja massat ja kuljetusetäisyydet ovat selvästi Keski-Euroopan olosuhteita suuremmat, biokaasu nähdään kuitenkin kustannustehokkaana ja hiilineutraalina raskaan liikenteen käyttövoimavaihtoehtona. 

”Kaasukuorma-autojen määrän kasvu vähentäisi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen aiheuttamaa painetta dieselin ja bensiinin hintaan. Vuoden 2030 jakeluvelvoitteeseen sisältyvä biokaasun osuus edellyttäisi, että autokannassa olisi 6 000–8 000 kaasukuorma-autoa. Jos kaasukuorma-autojen kanta ei kasva, tämä osuus jakeluvelvoitteesta joudutaan täyttämään hinnaltaan kalliimmalla uusiutuvalla dieselillä”, arvioi toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

EU-lainsäädäntö ei tue biokaasun yleistymistä liikennepolttoaineena. AT:n mukaan biokaasua ei ole tunnistettu kuorma- ja linja-autojen raja-arvosääntelyssä vähäpäästöiseksi käyttövoimavaihtoehdoksi, vaikka sen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi fossiilista dieseliä alemmat. Biokaasun liikennekäytön edistäminen edellyttäisi kaluston investointikannusteiden lisäksi nykyistä tiheämpää koko päätieverkon kattavaa jakeluverkkoa. EU-lainsäädännön kerrotaan jarruttavan myös kaasun jakeluinfran laajenemista, sillä EU ei ole antanut Suomelle erillislupaa biokaasun jakeluinfratukeen.

CapMan myy Havatorin BMS Stangelandille

CapMan Buyoutin hallinnoimat rahastot ovat sopineet Havator Groupin myynnistä tanskalaisnorjalaisen nostopalveluyhtiö BMS Groupin ja Stangeland Gruppenin muodostamalle yhteisyritykselle.

CapMan sijoitti Havatoriin vuonna 2010 ja on siitä asti keskittynyt kasvattamaan yhtiön liiketoimintaa ja positiota pohjoismaisilla markkinoilla. Tänä päivänä yhtiö on johtava pohjoismainen nostopalveluita, erikoiskuljetuksia ja raskassiirtopalveluita tarjoava yritys, jonka liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa ja joka työllistää lähes 500 työntekijää.

”Haluan kiittää Havatorin johtoa ja henkilöstöä erinomaisesta yhteistyöstä vuosien varrella. Olen iloinen, että yhtiön uudet omistajat täydentävät yhtiötä strategisesti erittäin hyvin, ja uskon heidän mahdollistavan mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia”, sanoo CapMan Buyoutin partneri Anders Björkell.

”Pohjoismainen konsolidaatio on ollut odotettavissa toimialallamme. Uusi asetelma luo Havatorille edellytykset tarjota asiakkailleen entistä vahvemmat ja laajemmat palvelut sekä yhtenäisempiä palveluita pohjoismaisessa mittakaavassa toimiville asiakkaille. Liittyminen yhteispohjoismaiseen yritykseen tarjoaa henkilöstöllemme myös entistä kansainvälisemmät tulevaisuudennäkymät sekä kasvavia mahdollisuuksia kehittää osaamista ja uraa. Olen myös iloinen siitä, että uusi omistajamme on todellinen teollinen toimija”, sanoo Havatorin toimitusjohtaja Hannu Leinonen.

”Olemme aina pitäneet Havatoria erinomaisena ja arvostettuna kollegana Pohjoismaissa. Olemme seuranneet Havatoria tiiviisti useiden vuosien ajan, ja olemme erittäin iloisia siitä, että aika yhdistää voimat on nyt kypsä. Havator on – kuten Stangeland ja BMS – kehittynyt yritys, jolla on kanssamme yhdenmukaiset arvot ja erittäin uskollinen ja osaava organisaatio. Siksi odotamme innolla, että saamme toivottaa Havatorin työntekijät tervetulleiksi nosturiperheeseemme”, sanoo BMS:n toimitusjohtaja Jens Enggaard.

Osana kauppaa yhteisyritys BMS Stangeland A/S ostaa Havatorin koko osakekannan CapMan Buyout IX Fund -rahastolta sekä Havatorin muilta nykyisiltä omistajilta. Kaupan odotetaan toteutuvan keväällä 2024, ja se on ehdollinen tavanomaisille viranomaishyväksynnöille ja sopimusehdoille.

Euro NCAP laajentaa raskaisiin

Uusien autojen turvallisuusohjelma Euro NCAP on julkistanut Truck Safe -luokitusjärjestelmän, mikä merkitsee ensimmäisten raskaiden kuorma-autojen turvallisuustestien aloittamista.

Euro NCAP:n mukaan taustalla ovat tutkimustulokset, että vaikka kuorma-autot muodostavat vain kolme prosenttia Euroopan teillä liikkuvista ajoneuvoista, ovat ne osallisena lähes 15 prosentissa kaikista EU:n tieliikennekuolemista.

Euro NCAP:n raskaiden kuorma-autojen turvallisuustestit tulevat arvioimaan muun muassa seuraavien järjestelmien toimintaa: nopeusrajoitustieto (ISA), hätäjarrutusavustin (AEB), kevyen liikenteen valvontajärjestelmä (AEB VRU), kaistavahti (LSS), kuolleiden kulmien varoitusjärjestelmä (Nearside Turn AEB) sekä kamerapeilit (eMirrors).

Gasum-asema Raumalle

Gasum viestii aloittaneensa uuden kaasutankkausaseman rakennustyöt Raumalla, ja aseman odotetaan avautuvan ensi syksynä.

Uudelta asemalta tullaan jakamaan sekä nesteytettyä että paineistettua kaasua. Yhtiöstä kerrotaan, että Rauma on ollut erityisesti raskaan liikenteen toimijoiden toivoma sijainti kaasutankkausasemalle, sillä se sijaitsee logistisesti tärkeällä paikalla. Toistaiseksi lähimmät nesteytetyn kaasun tankkausasemat ovat sijainneet Turussa ja Seinäjoella sekä lähin paineistetun kaasun tankkausasema Porissa.

Rauman tankkausasema nousee Luostarinkylään, Turusta Vaasaan kulkevan valtatie 8:n läheisyyteen osoitteeseen Statiivitie 2.

Uuden ajan Actros-kasvot

Uutta Actros-muotoilua nähdään lähiaikoina myös dieselmoottorisissa malleissa, kun eActrosista tuttu ilme tulee saataville Actros L -malliston ProCabin-versiona.

Mahtaako silmä olla jo tottunut Mercedes-Benzin sähköiseen kaukoliikenneautoon eActros 600:aan, vaikkei sellaista ole Suomessa vielä nähtykään? Toivottavasti, sillä aerodynamiikan ja miksei myös ennakkoluulottoman designin ehdoilla luotu ohjaamomuotoilu saapuu myös dieselmoottoristen Actrosien puolelle. Ei kuitenkaan koko mallistoa läpäisevänä, vaan Actros L -mallistoon ProCabin-nimen saaneena versiona, jossa on normaaliohjaamo 80 milliä pidempi keulaosa. 

Valmistajan mukaan ProCabin-ohjaamolla ja kolmannen sukupolven OM471-moottorilla (12,8 l) varustettu Actros L mahdollistaa suurimmillaan kolmen prosentin polttoainesäästön tavanomaiseen Actros L:ään nähden. Aerodynaamisen muotoilun lisäksi kokonaisuuteen luvataan paketoituvan niin mukavuutta muun muassa puheohjattavalla Multimedia Cockpit Interactive 2:lla sekä tuoreimmilla avustinjärjestelmillä (Active Brake Assist 6, Active Sideguard Assist 2 ja Active Drive Assist 3).

Uuden Actros L:n tilauskirja on auki ja tuotanto on käynnistymässä joulukuussa.

Auramaalle uusi Kouvolan-terminaali

Kaukokiito-ketjuun kuuluva Auramaa-yhtiöt vahvistaa toimintaansa Kaakkois-Suomessa rakentamalla uuden terminaalin Kouvolan Tykkimäkeen.

Moreenitiellä sijaitsevalle 5,6 hehtaarin tontille rakennetaan yhtiön mukaan 4 400 neliömetriä lämmintä terminaalitilaa sekä 2 000 neliömetrin lämmittämätön varastohalli. Käytettävissä oleva tila lähes kolminkertaistuu verrattaessa nykyisiin, Tykkimäen Katajaharjun tiloihin.

”Uudet tilat sekä entistä parempi sijainti valtateiden 6 ja 15 läheisyydessä tehostavat toimintoja merkittävästi ja mahdollistavat liiketoiminnan kehittämisen tulevina vuosina”, Eurassa pääkonttoriaan pitävän Auramaa-yhtiöiden toimitusjohtaja Matti Esko.

Kiinteistön rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa, ja uusi terminaali on määrä ottaa käyttöön maaliskuussa 2025.

Terminaali-investointi on Auramaa-yhtiöiden mukaan osa sen merkittävää investointiohjelmaa; viimeisten viiden vuoden aikana perheyritys on rakentanut uuden terminaalin Joutsenoon, huoltokorjaamon ja varastokiinteistön Euraan ja uuden logistiikkakeskuksen Turkuun. Tämän vuoden alkupuoliskolla otetaan käyttöön terminaalilaajennus Kruunupyyssä.

Auramaa-yhtiöt on yksi Kaukokiidon omistajaliikennöitsijöistä, ja vastaa sen liikenteestä Lounais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan rannikon ja idässä Kouvolan sekä Lappeenrannan alueilla.

Poliisin raskaan liikenteen ammattilaiset hioivat osaamistaan tositoimissa Keski-Suomessa

Kuva: Harri Onnila

Poliisi suoritti tehostettua raskaan liikenteen valvontaa osana koulutusviikkoaan Keski-Suomen alueella 23. – 25.4.2024. Valvontapäivien aikana tarkastettiin 240 raskasta ajoneuvoa.

Poliisi toteutti kuluneen viikon aikana tiistaista torstaihin tehostettua raskaan liikenteen valvontaa Keski-Suomessa Jyväskylän seudulla. Raskaan liikenteen valvontaisku oli osa viikon mittaista poliisin valtakunnallista raskaan liikenteen valvonnan koulutus- ja valvontatapahtumaa, johon osallistui valvojia jokaisesta poliisilaitoksesta. Kaikkiaan mukana oli lähes 40 poliisia.

”Valvonnan tavoitteena oli syventää poliisien osaamista ja yhtenäistää valvonta- ja seuraamuskäytäntöjä koko valtakunnassa, siksi ammattilaisia oli joka puolelta Suomea”, kertoo poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta.

Tarkastuksissa havaittiin vakavimmat puutteet ajo- ja lepoajoissa, kuorman varmistuksissa ja ylikuormissa

Valvontaa toteutettiin neljällä Jyväskylään johtavalla valtaväylällä. Valvonnan painopistealueina olivat kuorman varmistaminen, ajo- ja lepoajat, ajoneuvojen kunto sekä ylikuormat.

Valvontapäivien aikana tarkastettiin yhteensä 240 raskasta ajoneuvoyhdistelmää. Tarkastetuista ajoneuvoista noin 17 prosenttia oli ulkomaisia ajoneuvoja.

Valvonnassa seuraamuksia eli huomautuksia, liikennevirhemaksuja ja sakkoja annettiin kaiken kaikkiaan noin 110 kappaletta, joista ulkomaisille kuljetuksille vajaa 10 prosenttia. Lisäksi kirjattiin lukuisia teknisiä tienvarsitarkastusraportteja, vaarallisen aineiden kuljetustarkastuksia, ylikuormailmoituksia sekä ilmoituksia liikenneluvan myöntävälle viranomaiselle.

Eniten todettiin ajo- ja lepoaikarikkeitä 55 kpl, puutteellisia kuorman varmistuksia 25 kpl ja ylikuormia 19 kpl. Seuraamuksia tuli myös mm. ajoneuvon kuntoon, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, ajoneuvojen kytkentöihin, ammattipätevyyksiin, sekä päästönrajoitusjärjestelmiin liittyvistä sääntörikkomuksista. Kuljetusten lainmukaisuus varmistettiin ennen niiden matkan jatkumista.

Valvontaan poliisi käytti työaikaa noin 700 tuntia.

Valvonnan yhteydessä havaittiin jälleen kerran kuljettajien varoittavan sosiaalisen median välityksellä poliisin valvonnasta, valvontapaikoista ja valvonnan kohteista.

”Jokaisen valvonnasta varoittavan kannattaa hieman tarkemmin miettiä sitäkin kuka näistä varoituksista eniten hyötyy. Välttyykö valvonnalta esimerkiksi jarruttomalla raskaalla ajoneuvolla liikkuva kortiton rattijuoppo”, pohtii poliisitarkastaja Kari Onninen.

1...212223...114Sivu 22 / 114

Uusimmat julkaisut

Raskas Kalusto
Viipalemediat Oy
PL 350, 65101 Vaasa
Finland
Facebook Instagram
© Viipalemediat Oy 2021