Maanteitä päällystetään tänä kesänä yli tuplasti enemmän

Maanteiden päällysteitä uusitaan tänä vuonna noin 4000 kilometrin matkalla. Tienkäyttäjillä on mahdollista seurata verkon karttapalveluista, missä töitä tehdään.

Tämän vuoden ensimmäiset päällystystyöt on aloitettu Etelä-Suomessa. Ajankohta on leudosta talvesta johtuen hieman normaalia aikaisempi. Verrattuna viime vuosiin, poikkeuksellista on myös se, miten paljon päällysteitä uusitaan.

”Viime vuonna maanteitä päällystettiin noin 1700 kilometrin matkalta. Määrä oli historiallisen alhainen. Tänä vuonna päällystämme rutkasti enemmän. Tämän hetken arvioiden mukaan voimme päällystää noin 4000 kilometriä”, kertoo kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård Väylästä.

Nygård arvioi, että tällä päällystysmäärällä maanteiden korjausvelka ei kasva tänä vuonna. Päällystettyjen maanteiden korjaamiseen on tänä vuonna käytettävissä noin 200 miljoonaa euroa. Tästä noin 40 miljoonaa euroa kuluu päällystevaurioiden paikkaamiseen ja tiemerkintöjen uusimiseen.

”Päällystettyjen teiden kunnossapidon rahoitus on noussut, ja siksi voimme parantaa tarvittaessa myös tierakenteita ja niiden kuivatusta. Uskomme tämän pidentävän päällysteiden elinkaarta. Lisäksi kävely- ja pyöräilyväylien päällysteiden korjauksia pyritään lisäämään”, Nygård toteaa.

Lämmin talvi lisäsi tiestön paikkaustarvetta

Vaikka päällystysmäärät lisääntyvät tänä vuonna, on tiestöllä runsaasti myös paikkaustarvetta. Leudon talven takia monet tiet ovat reikiintyneet poikkeuksellisen paljon. Päällysteiden huonon kunnon takia alennettu nopeusrajoitus on asetettu lähes 500 kilometrille. Osa näistä rajoituksista saadaan poistettua kesän päällystystöiden myötä.

”Merkittävin kohde on valtatie 4 Orimattilan liittymästä Vierumäen liittymään asti. Tällä 47 kilometrin pituisella osuudella ei nopeutta pystytty nostamaan kesänopeuteen, vaan 100 kilometriä tunnissa -rajoitus joudutaan pitämään päällysteen uusimiseen saakka”, kertoo tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen Väylästä.

Päällysteiden paikkaus oikein kohdistettuna ja oikea-aikaisesti tehtynä on osa niiden elinkaaritehokasta kunnossapitoa. Päällysteen paikkausten laadun kehittämiseen on panostettu viime aikoina.

Tehdään yhdessä työmaista turvallisempia

Päällystystöiden tekemistä voi helpottaa se, että koronakriisin aikana liikennemäärät ovat monilla tieosuuksilla normaalia vähäisempiä. Tämä voi helpottaa myös työmaiden tielläliikkujia siten, että kovin pitkiä jonoja ei synny työmailla.

Poikkeuksellisissakin oloissa työmaiden liikenteenohjausta ja nopeusrajoituksia on noudatettava työntekijöiden sekä liikenteen turvallisuuden takaamiseksi. Tänäkin vuonna maanteiden tienpäällystyskohteissa on käytössä saattoautoja turvallisuuden parantamiseksi.

Päällystystyön jälkeen tietyömaan aikaiset nopeusrajoitukset voidaan poistaa, kun kaikki päällystystyön vaiheet ja tiemerkintätyöt ovat valmiina. Tiemerkintätyöt valmistuvat yleensä viimeistään kolmen viikon kuluttua päällystystyön valmistumisesta.

Karttapalveluissa ajantasaista tietoa päällystystöistä

Väylä on tehnyt verkkoon kartan hankkeista, jonne on koottu myös tietoa ELY-keskusten tämän vuoden päällystystöistä. Karttaa päivitetään päällystysohjelmien tarkentuessa.

Traffic Management Finlandin Liikennetilannepalvelusta tienkäyttäjät voivat tarkistaa milloin tahansa käynnissä olevat päällystystyöt muiden tietöiden ja häiriöiden ohella.

Väylän ja ELY-keskusten tienpäällystystyömailla urakoitsijat ovat Asfalttikallio Oy, GRK Infra Oy, NCC Industry Oy, Skanska Industrial Solutions Oy ja Peab Industri Oy. Suurin markkinaosuus on tällä hetkellä Peab Industri Oy:llä.

Kouvolan Scania-keskuksen laajennus valmis

Viime vuoden toukokuussa käynnistyneet saneeraustyöt Scania-keskuksessa Kouvolassa on saatu päätökseen. Uudistustöiden myötä raskaan kaluston huoltopaikkojen lukumäärä nousi kahdeksasta yhteentoista. Asiakastilat ja myymälä saivat entistä suuremmat tilat, myös henkilökunnan tiloja päivitettiin. Merkittävä muutos oli sisäänkäynnin muuttaminen, siten että asiakkaat pääsevät kiinteistöön suoraan Kaitilankadulta. 

Saneerauksessa koko kiinteistön talotekniikka, kuten valaistus, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät uusittiin vastaamaan tämän päivän tarpeita ja vaatimuksia. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vanha lämmitysjärjestelmä vaihdettiin maalämpöön.

”Scanialla on pitkät perinteet Kouvolassa. Toiminta alkoi täällä jo vuonna 1971, ja nykyiseen Kaitilankadun kiinteistöön muutimme vuonna 1990. On todella ilahduttavaa, että uudistustöiden ansioista saimme lisää huolto- ja korjaamotilaa sekä päivitetyt asiakastilat ja pystymme näin varmistamaan laadukkaan asiakaspalvelun tulevinakin vuosina”, kertoo Scania Suomen Keski- ja Itä-Suomen aluejohtaja Jari Mononen

Laajennuksen rakennusurakoitsija oli PK-insinööritoimisto Oy ja LVIS-urakoitsija Kouvolan Putkityö Oy. Kolmen hehtaarin tontilla sijaitsevan kiinteistön pinta-ala on 2 280 m2. Kouvolan Scania-keskus palvelee asiakkaitaan noin 20 henkilön voimin.

”Haluan myös erikseen kiittää asiakkaitamme, henkilökuntaamme sekä urakoitsijoita joustavuudesta tämän mittavan laajennustyön aikana. Heidän ansiostaan pystyimme pitämään toimipisteen auki ja työt jatkuivat normaalisti saneeraustöiden rinnalla”, Jari Mononen jatkaa.

Kouvolan alueen Scania-kanta on noin 170 ajoneuvoa. Vuonna 2019 Scanian markkinaosuus yli 18 tonnia painavien kuorma-autojen ensirekisteröinneistä Kouvolassa oli 42 prosenttia.

Tauno Lehtinen DAF-myyjäksi Jyväskylään

Nordic Truckcenter Oy vahvisti DAF-myyntitiimiään Tauno Lehtisen aloitettua huhtikuun alussa Keski-Suomen alueen myyjänä.

Tauno on toiminut yli 20 vuotta raskaan alan eri tehtävissä niin kuljettajana, ajojärjestelijänä kuin myyjänäkin, ja pystyy vankan kokemuksensa ansiosta palvelemaan asiakkaitamme ammattitaidolla. 

”Me Nordic Truckcenterissä uskomme vakaasti DAFin kasvuun Suomessa, ja myyntivoimaa lisäämällä pyrimme vahvistamaan kasvutavoitettamme. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saimme Taunon tiimiimme. Nyt voimme kehittää DAFin myyntiä Keski-Suomen alueella. Rohkeasti vain yhteyttä Taunoon ja tervetuloa tutustumaan DAF-tarjontaamme!”, iloitsee maajohtaja Sampsa Rouhiainen

Tauno Lehtisen tavoittaa numerosta 040 242 2250 ja tauno.lahtinen@nordictruckcenter.com

Korona tuo uhkakuvia kuljetusalalle

Kuvituskuva

Koronakriisi on muistuttanut suomalaisia siitä, kuinka tärkeää on, että kuljetusyritykset jatkavat toimintaansa myös vaikeissa olosuhteissa. SKAL:n laatiman ”koronabarometrin” mukaan lähes viidennes kuljetusyrittäjistä pitää konkurssia todennäköisenä tai varmana. Koko maan yritysmäärään suhteutettuna ennusteet uhkaavat toteutuessaan tavaraliikenteen palvelukykyä.

Loppukevään ennuste pohjalukemissa

Kaksi kolmesta kuljetusyrityksestä kärsii voimakkaasti koronatilanteesta, kertoo SKAL:n ”koronabarometri”. Barometrin summaluku asettui -60:n tuntumaan kuljetusmäärissä, liikevaihdossa ja kannattavuudessa tarkasteltuna, mikä on todella jyrkkä pudotus vuoden alun ennusteisiin verrattuna. Ennuste on heikko kaikilla alueilla ja suoritealoilla.

Maaliskuu: kuljetusten hidastumista, kalustoa seisontaan ja lomautuksia 

Koronan vaikutukset osuivat suoraan noin kolmannekseen kuljetusyrityksistä jo maaliskuussa. Joka kuudes (17 %) vastanneista laittoi kuljetuskalustoa seisontaan, ja yhtä moni (16 %) käynnisti lomautustoimet. Moni yrittäjä (14 %) ehti hakea taloudellista tukea turvatakseen toiminnan jatkumisen. Apua haettiin pankista (70 %) tai rahoitusyhtiöstä (45 %), ja suunniteltuja investointeja lykättiin eteenpäin (43 %). Kuljetusasiakkaan puoleen kääntyi harva, 5 prosenttia apua hakeneista. Vaikutukset kuljetuksiin näkyivät erilaisina hidasteina 42 prosentille vastanneista.

Kaksi kolmesta (67 %) vastaajasta kokee kuljettajien toimintaedellytysten heikentyneen erityisesti taukopaikoilla. Runsas viidennes pitää heikennystä rajuna. Myös kuorman vastaanottaja- ja lähettäjäpäässä on ongelmia. Avoimissa vastauksissa moititaan erityisesti kuljettajilta suljettuja wc- ja peseytymistiloja sekä työn vaikeutumista terminaaleissa. Kun osa kuljetuksista on peruuntunut, myös kokonaislogistiikan suunnittelusta on tullut vaikeampaa. Henkisistä seurauksista keskeisimpiä ovat huoli oman yrityksen tulevaisuudesta ja henkilöstön tilanteesta, sillä moni kuljettaja joutuu työskentelemään jatkuvan tartuntariskin alla.

Loppukevät: Vaikutukset henkilöstöön pahenevat 

Puolet kuljetusyrityksistä arvioi lomauttavansa henkilöstöään todennäköisesti (39 %) tai varmasti (11 %) huhti-toukokuussa koronan vuoksi. Lomautukset ovat osumassa eniten (74 %) kuljetusyrityksiin, joissa työskentelee 11−20 kuljettajaa. Pienistä, 2−3 työntekijän kuljetusyrityksistä, lomautuksia ennustaa puolet. Irtisanomiset uhkaavat joka kuudetta (16 %) yrityksistä. Joka toinen vastanneista suunnittelee kaluston laittamista seisontaan.

Toteutuessaan ennustetut konkurssit uhkaavat huoltovarmuutta

”Koronabarometriin” vastanneista 828 kuljetusyrittäjästä lähes viidennes (18 %) arvioi yrityksensä ajautuvan todennäköisesti tai varmasti konkurssiin koronan seurauksena. Suhteutettuna Suomen noin 9 000 kuljetusyritykseen konkurssiuhka kohdistuu yli 1 500 toimijaan. Tilanne on aivan poikkeuksellinen, sillä vuodesta 1990 alkaen kuljetusalan yritysten konkurssien määrä on ollut enintään 200 vuodessa. Mikäli kyselyssä esitetyt ennusteet toteutuvat, sillä on vakavia seurauksia tavaraliikenteen palvelukyvylle.

”Koronabarometri” osoittaa, että koronakriisi kohdistuu vahvasti myös maanteiden tavaraliikenteeseen. Tämä on pienyrittäjävaltainen toimiala, joka vaatii mittavia kalustoinvestointeja. Kuljetusyritykset ovat tottuneet toimimaan markkinaehtoisesti, ilman tukea yhteiskunnalta. Nyt on kuitenkin se hetki, jolloin yhteiskunnan on tukemalla yrityksiä varmistettava Suomelle elintärkeiden kuljetusten jatkuminen.

SKAL:n ”koronabarometri” 8.4.2020

SKAL ry:n ylimääräiseen barometrikyselyyn koronatilanteen vaikutuksista vastasi yhteensä 828 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely toteutettiin noin 4 400 jäsenyrittäjälle 27.3.–6.4.2020. 

Kuljetusyrityksiä valmiina palvelukseen

Kyselyn yhteydessä SKAL kartoitti jäsenyrittäjien halua tarjota kuljetuspalvelua kaupan ja teollisuuden tarpeisiin koronatilanteessa. Kartoitus tuotti 149 kyllä-vastausta toimijoilta maakunnittain. Näiden yritysten yhteystiedot löytyvät SKAL:n verkkosivuilta. 

SKAL: Tiestön päällystäminen on nyt kannattavampaa kuin koskaan

Öljyn poikkeuksellisen alhainen maailmanmarkkinahinta tekee teiden asfaltoinnista tänä vuonna erityisen kannattavaa. Tiestön päällystäminen on investointina tehokasta ja suoraan valtiota hyödyttävää talouden elvytystä. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL odottaa nopeita päätöksiä lisärahoituksesta tieverkon päällystämiseen.

Tiestön päällystysmäärät ovat jääneet pahasti jälkeen tarpeista ja tieverkon korjausvelka on kasvanut. SKAL muistuttaakin päättäjiä, että kuluvan vuoden alusta raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut yli 70 prosenttia, mikä näkyy väistämättä päällystystöiden kustannuksissa. Näin ollen valtio saisi nyt tilaajana samalla rahalla enemmän kilometrejä. Markkinoilla on myös tarjolla kuljetuskalustoa ja työvoimaa näihin töihin, SKAL linjaa, ja peräänkuuluttaa päättäjiltä kehysriihessä määrärahoja tieverkon kunnostamiseen.

”Tiestön päällystämistoimet eivät mene hukkaan. Kun olemme selviytyneet koronasta, pääsemme hyödyntämään parempikuntoista tieverkkoa, jolla ihmiset ja tavarat liikkuvat taas turvallisesti ja vähemmillä päästöillä”, toteaa SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen

Kelirikosta tulossa lievempi, päällysteet kärsineet pahasti

Maanteillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa, mutta alueellisia eroja on. Talven runsaat vesisateet Etelä-Suomessa ja runsas lumimäärä Pohjois-Suomessa aiheuttavat eniten epävarmuutta kelirikon vaikeuden ennustamiseen keväällä.

Sorateillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa. Kelirikkotilanne vaihtelee kuitenkin alueellisesti. Rannikkoseuduille ennustetaan keskimääräistä vaikeampaa kelirikkoa, joka voi ilmetä myös tienpintojen pehmentymisenä.

”Pohjaveden pinnat ovat rannikkoseuduilla olleet korkealla, mikä voi altistaa tiestöä kelirikolle. Myös Lapissa kelirikon vaikeusennusteessa on alueellisia eroja ja talven lumikertymä on ollut suuri”, kertoo teiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylästä.

Erittäin leudon talven vuoksi roudan syvyys on koko maassa tavanomaista pienempi. Vesisademäärät ovat talvella olleet monin paikoin suuria, mikä on lisännyt kosteutta ja voi näkyä liikennettä haittaavana pintakelirikkona, jos tienpinnat eivät pääse kuivumaan.

”Kelirikon vakavuus riippuu silti suurelta osin kevään säistä”, Kärki sanoo. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin, pitävät kurissa uhkaavan kelirikon.

Eniten runkokelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon. Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Pintakelirikko koetaan vähintään yhtä suureksi ongelmaksi kuin runkokelirikko. Pintakelirikko syntyy siten, että soratien pintakerroksiin kertyy liikaa vettä, joka ei pääse haihtumaan tai valumaan pois. Ja kun tien pinta on kostea, se pehmenee.

Lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä

Päällystetyt tiet ovat kärsineet poikkeuksellisen paljon erittäin lämpimästä ja sateisesta talvesta. Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä kulkee yli puolet maamme tieliikenteestä, tiet ovat olleet käytännössä koko talven lumettomia. Tästä johtuen säävaihteluiden ja liikenteen aiheuttama kulumisrasitus ovat olleet poikkeuksellisen suuria.

Keski- ja Pohjois-Suomessa lämpötila on vaihdellut tiheästi nollan molemmin puolin, mikä on lisännyt teiden vaurioita. Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon reikiä ja halkeamia sekä muita vaurioita. Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu. Tilapäisiä alennettuja nopeusrajoituksia joudutaan käyttämään aiempaa useammissa kohteissa.

Kevät näillä näkymin keskimääräistä helpompi tulvien ja kelirikon osalta

Tulvien ennustetaan jäävän keväällä vähäisiksi. Pohjois-Suomessa tulvat ovat mahdollisia paksun lumipeitteen vuoksi.

Kelirikon vuoksi painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Poikkeuksena on vuosi 2018, jolloin runkokelirikko oli poikkeuksellisen vaikea ja painorajoituksia oli yli 4000 km. Viime keväänä painorajoituksia oli vajaa 1600 kilometrillä maanteitä. Syksyllä 2019 painorajoitettujen teiden määrä jäi alle sataan kilometriin.

Saaristoliikenteen kelirikko-ongelmat vähäisiä

Kuluneen talven jäätilanne on ollut erittäin helppo saaristossa. Yhteysalusliikenne on hoidettu normaalisti ja saaristo on ollut koko talven pääosin sula.

Kemijärvellä Räisälässä on ollut käytössä virallinen jäätie, joka on edelleen auki. Maantielauttaliikenne on hoitunut hyvin koko talven, eikä sisävesien ja Hailuodon lauttapaikkojen jäiden lähdön odoteta aiheuttavan häiriöitä lauttaliikenteeseen. Vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat aiheuttaa ongelmia maantielauttaliikenteelle lopputalven aikana etenkin sisävesien lossipaikoilla.

Vaarallisten aineiden kuljetukset poikkeusoloissa turvataan

Valtioneuvosto on antanut asetukset, joilla saatetaan voimaan vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat erillissopimukset.
Näillä kansainvälisillä erillissopimuksilla pyritään varmistamaan vaatimustenmukaisten VAK-kuljetusten jatkuminen myös vallitsevassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Erillissopimuksia voidaan soveltaa tie- ja rautatieliikenteen kuljetuksiin, joiden kautta suurin osa vaarallisten aineiden kuljetuksista tapahtuu.
Poikkeuksellisessa tilanteessa ei välttämättä pystytä järjestämään kaikkia ammattipätevyyksiin liittyviä VAK-koulutuksia ja –kokeita, säiliöiden määräaikais- ja välitarkastuksia ja ajoneuvojen VAK-katsastuksia.
Erillissopimukset sallivat sen, että lähiaikoina umpeutuvien lupien, hyväksyntöjen ja todistusten voimassaoloaikoja voidaan pidentää poikkeuksellisesti vuonna 2020.
Liikenne- ja viestintävirasto on allekirjoittanut erillissopimukset 30.3.2020. Valtioneuvosto päätti tänään 2.4.2020 erillissopimusten voimaansaattamisesta valtioneuvoston asetuksilla. Asetukset tulevat voimaan 3.4.2020.
Sopimukset tulevat Liikenne- ja viestintäviraston verkkosivuille. Liikenne- ja viestintävirasto antaa erillissopimuksista tietoja suomeksi ja ruotsiksi.

Lapin Kumi laajentaa Kittilään

Rovaniemeläinen rengasalan perheyritys Lapin Kumi Oy on ostanut 1.4.2020 solmitulla kaupalla Kittilän Kumin liiketoiminnan. Vuodesta 1996 alkaen Kittilän keskustassa toimineesta rengaskaupasta tulee Lapin Kumin kymmenes toimipiste.

Kittilän Kumin toimitusjohtajana ja osaomistajana alusta lähtien toiminut Jukka Siivola siirtyy eläkkeelle tyytyväisin mielin.
”Yrityskaupan myötä henkilökohtainen yrittäjä- ja työura loppuu.  Lapin Kumi oli luonnollinen vaihtoehto liiketoiminnan jatkajaksi. Olemme tehneet heidän kanssa jo pitkään yhteistyötä ja tiedän, että tällä kaupalla Kittilän Kumi saa luotettavan ja uudistuskykyisen uuden isännän”, sanoo pitkän päivätyön rengasalalla tehnyt Jukka Siivola.

Etelässä Kittilä tunnetaan lähinnä kruununjalokivestään eli Levin matkailukeskuksesta, mutta rengaskauppiaalle Kittilä on paljon muutakin.
”Kittilä on lähes 7000 asukkaan kasvava ja elinvoimainen kunta jonka kasvulle matkailu on luonut pohjan, mutta on täällä paljon muutakin. Kittilässä on Europan suurin kultakaivos jonka vinotunnelista ajetaan kuorma-autoilla 5000 tonnia malmia vuorokaudessa. Myös metsätalous on Kittilässä voimakasta. Kyllä täällä kumipyöriä tarvitaan”, toteaa Lapin Kumin toimitusjohtaja Ville Ruokanen.

Ville Ruokanen

Hän on myös luottavainen siihen, että tulevaisuus on koronaviruksesta huolimatta hyvä.
”Koronavirus epidemialla on suuret vaikutukset talouteen, joten yrityskaupan ajankohtaa moni varmasti ihmettelee. Luotan kuitenkin siihen että viimeistään loppuvuodesta talouden pyörät pyörivät jälleen täysillä. Tuotevalikoimamme tulee Kittilässä sisältämään kaikenkokoiset renkaat; henkilöautoista aina kaivoskoneiden järeisiin renkaisiin.”

Lapin Kumi Oy on vuonna 1947 Rovaniemellä perustettu perheyritys ja yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Ville Ruokanen on jo kolmannen polven ”kumilainen”. Villen isoisä Veikko Keskiruokanen aloitti liiketoiminnan kumisaappaita korjaamalla. Uusimman liiketoimintakaupan myötä Lapin Kumi Oy toimii kymmenellä paikkakunnalla ja lisäksi yhtiöllä on Rovaniemellä erillinen pinnoitustehdas. Lapin Kumi työllistää 124 vakituista työntekijää ja renkaanvaihtosesongeissa yhtiön palveluksessa on lähes 200 henkilöä. Toimitusjohtaja Ville Ruokanen omistaa Lapin Kumin setänsä Risto Keskiruokasen kanssa.

Auramaa-yhtiöt avaa terminaalin Joutsenoon

Kuljetusliike Y. Auramaa Oy:n uusi Kaukokiito-terminaali Joutsenossa valtatie 6:n varrella on viiden miljoonan euron investointi, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman lähetysten käsittelyn. Toiminta terminaalissa alkaa 6.4.2020.

Joutsenon Lampikankaalle kohonneessa terminaalissa on lämmintä terminaalitilaa 3000 m², josta 1000 m² on erotettu varastointitilaksi. Lisäksi pihassa seisoo 1600 m²:n kylmähalli. Lastauslaitureita on kaikkiaan 17, ja tontti on lähes seitsemän hehtaarin kokoinen. Terminaalissa käsitellään maanteitse kulkevan rahdin lisäksi myös lentorahtia.

”Kuljetus- ja varastointipalvelut räätälöidään aina asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tilamme soveltuvat lähes minkä tahansa kappaletavaran varastointiin kuivista elintarvikkeista autonrenkaisiin”, kertoo Kuljetusliike Y. Auramaan Itä-Suomen aluejohtaja Erik Suolahti.

Joutsenon terminaalissa työskentelee kuusi henkilöä myynti-, ajoesimies- ja terminaalitehtävissä sekä parikymmentä kuljettajaa, jotka vastaavat lähialueen nouto- ja jakeluliikenteestä. Vuositasolla terminaalin kautta kulkee noin 110 000 lähetystä.

Joutsenon terminaalin rakennusprojekti alkoi kesällä 2019, mutta ajatus oli ehtinyt kypsyä paljon pidempään.

”Alueelta ei tahtonut löytyä uudelle terminaalille sopivaa tonttia. Kävimme katsomassa nykyistä ensimmäisen kerran jo kuusi vuotta sitten, mutta silloin se oli vielä varattu ja alueelle kaavoitettu useampi tontti. Varaus kuitenkin poistui ja kaavamuutoksella saimme tästä tarpeisiimme sopivan”, Suolahti kertaa.

Kuljetusliike siirtää toimintansa Joutsenoon Lappeenrannan Lapvedeltä, jossa se on ollut vuokralla 17 vuotta. Tila oli käymässä pieneksi, joten isommalle terminaalille oli selkeä tarve. Uusi, kaksi kertaa suurempi terminaali mahdollistaa lähetyksille aiempaa väljemmät käsittelytilat, mikä parantaa tavaravirtojen läpimenoaikaa ja sesonkiaikojen toimitusvarmuutta entisestään.

”Uusi terminaali on meidän oma, ja se sijaitsee keskeisellä paikalla Lappeenrannan ja Imatran välissä. Sijainti tehostaa lähikuntien nouto- ja jakelutoimituksia. Lisäksi terminaali- ja pihatilaa on kasvatettu merkittävästi, jotta voimme tukea alueen tulevaisuuden kasvua”, toteaa Kuljetusliike Y. Auramaan myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Auramaa.

Finbo Cargo aloittaa liikennöinnin rahtialuksena maanantaina 6.4.2020

Eckerö Linen rahdin kuljetuskapasiteetti kaksinkertaistuu ensi viikon alusta lähtien, kun m/s Finbo Cargo palaa telakalta m/s Finlandian rinnalle Helsingin ja Tallinnan väliseen rahtiliikenteeseen. Rahtikapasiteetin lisääminen Suomen ja Viron välillä on erityisen merkittävää Suomen huoltovarmuuden ja kuljetusten varmistamiseksi koronakriisin aiheuttamissa poikkeusoloissa. Rahtialus Finbo Cargo ei kuulu Huoltovarmuuskeskuksen matkustaja-autolauttojen tuen piiriin.

M/s Finbo Cargo aloittaa liikennöinnin rahtialuksena maanantaina 6.4. ms Finlandian rinnalla Helsingin Vuosaaresta Tallinnaan. Finbo Cargo on ollut tammikuun lopusta lähtien telakalla. Siellä aluksen jääluokkaa korotettiin, jotta se voi liikennöidä Suomenlahden vaativissa olosuhteissa läpi vuoden. Alus ei toistaiseksi valtion matkustusrajoituksista johtuen kuljeta henkilöliikennettä, eikä henkilöliikenteen ajoneuvoja. 

”Olemme tyytyväisiä siihen, että pystymme tuomaan rahtialuksemme liikenteeseen tässä tilanteessa, jossa matkustajaliikenne on keskeytynyt ja reitiltä on poistunut merkittävä määrä rahtikapasiteettia. COVID-19-tilanteesta johtuen Finbo Cargo liikennöi toistaiseksi pelkästään rahtialuksena ja poikkeuksellisesti Muugan sataman sijasta Tallinnan Vanhaan satamaan”, kertoo Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.

Hyvät rahtiyhteydet Suomen ja Viron välillä ovat kriittisiä Suomen yhteiskunnan kannalta varsinkin tämänhetkisissä poikkeusoloissa. Laivakuljetusten osuus normaalioloissakin Suomen tuonnista on noin 80 prosenttia ja viennistä noin 90 prosenttia.

Myös M/s Finlandia jatkaa liikennettään poikkeusaikataululla 38 kertaa viikossa. Sekä m/s Finbo Cargolla että m/s Finlandialla lääkekuljetukset priorisoidaan siten, että lääkerekat merkitään erityisillä tunnuksilla ja ne lastataan sekä puretaan ensimmäisenä.

”Kun molemmat alukset ovat liikenteessä, tarjoamme 10 lähtöä päivässä, mikä helpottaa tilapäistä kapasiteettivajetta Helsinki-Tallinna-reitillä. Näin pystymme osaltamme tukemaan Suomen huoltovarmuutta ja varmistamaan teollisuuden, lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljetukset”, Keronen kertoo.

M/s Finlandia ja m/s Finbo Cargo liikennöivät Suomen lipun alla. 

”Työllistämme aluksilla yhteensä noin 320 suomalaista merimiestä. Näin pystymme omalta osaltamme varmistamaan suomalaisten työllisyyttä tilanteessa, jossa monet alukset ovat joutuneet jäämään satamaan”, Keronen sanoo.

M/s Finbo Cargon ja ms/Finlandian aikataulut:

Uusimmat julkaisut

Teos suomalaisen autotuonnin historiasta 

Autotuojat ja -teollisuus ry on julkaissut ensimmäisen sadan vuoden taipaleestaan historiikkiteoksen Sata lasissa – Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Teos luotaa autotuonnin vaiheita vuodesta 1925,...