Semiautonomiset letkat voisivat sopia Suomeen
Oulun yliopisto tiedottaa tutkimuksen osoittaneen letka-ajamisen soveltuvuuden Suomen tieverkostoon ja olosuhteisiin sekä tuottaneen tietoa letka-ajamisen infrastruktuurille asettamista vaatimuksista, esimerkiksi letkojen odottamiseen ja muodostamiseen soveltuvista alueista. Tutkimuksen tulokset ovat yliopiston mukaan samansuuntaisia muissa maissa toteutettujen tutkimusten kanssa. Semiautonomisessa letkassa ensimmäistä ajoneuvoyhdistelmää seuraa 1–4 automaattisesti tai puoliautomaattisesti kulkevaa yhdistelmää. Peräkkäin ajavat ajoneuvot ovat teknisesti toisiinsa kytkettyjä ja ensimmäinen kuljettaja on aktiivisin.
”Letka-ajamisen mahdollistama polttoaineen säästö osoitettiin testiajoissa, mutta taso riippui johtavan kuljettajan ajotavasta ja ajoneuvon sijainnista suhteessa muihin”, luonnehtii tohtorikoulutettava DI, FM Veikko Pekkala, joka toimi kokeilussa Oulun yliopiston päätutkijana.
Semiautonomisessa letkassa ensimmäistä ajoneuvoyhdistelmää seuraa 1–4 automaattisesti tai puoliautomaattisesti kulkevaa yhdistelmää. Peräkkäin ajavat ajoneuvot ovat teknisesti toisiinsa kytkettyjä ja ensimmäinen kuljettaja on aktiivisin.
Tutkimuksessa kuljettajat kokivat letka-ajamisen ja sitä avustavat järjestelmät pääsääntöisesti myönteisinä ja työtä helpottavina. Positiivisena koettiin uuden teknologian käyttäminen, letka-ajamisen helppous, koettu turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys. Kuljettajat epäilivät kuitenkin työnkuvan muuttuvan enemmän valvontatehtäväksi.
Letka-ajamista tukevan automaation jatkuva kehittyminen ja laajempi hyödyntäminen luo uusia vaatimuksia infrastruktuurin lisäksi muun muassa lainsäädäntöön ja työntekijöiden koulutukseen. Lisäksi letka-ajamisen tehokkaampi hyödyntäminen vaatii ohjaus- ja valvontajärjestelmien kehittymistä esimerkiksi reitti- ja letkavaihtoehtojen optimointiin sekä saatavien hyötyjen jakamiseen.
Kuljetukset letkoissa vaativat myös rahti- ja liikennetiedon mahdollisimman avointa ja reaaliaikaista jakamista. Tämä puolestaan edellyttää koko kuljetusketjun toimijoiden yhteistyötä, jossa myös viranomaisten rooli on selvitettävä. Tutkimuksen havainnot osoittavatkin, että jatkuva teknologioiden ja toimintatapojen muutos on monitahoista ja edellyttää jatkossakin aktiivista tutkimusta murroksen hallintaan liittyvien päätösten tueksi.
”Yksi merkittävä lähtökohta raskaan liikenteen letka-ajamisen tutkimukselle ja kehitykselle on tieto, että Euroopassa on tällä hetkellä merkittävä rekkakuljettajien vajaus. Uusien tekniikoiden uskotaan houkuttelevan alalle uusia työntekijöitä”, kertoo professori Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta.
”Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee tällaisia innovatiivisia kokeiluja. Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, miten raskaan liikenteen digitalisaatiolla ja automaatiolla voidaan edistää entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä kuljetuksia”, toteaa projektin johtoryhmässä Traficomia edustanut johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola.
Oulun yliopiston toteutti kokeilupainotteisen tutkimuksen yhteistyössä Scania CV Ab:n, Oyj Ahola Transport Abp:n ja Oy Attracs Ab:n kanssa. Euroopan unionin osittain rahoittamassa kokeilussa viranomaistahoa edusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tutkimuksessa kartoitettiin letka-ajamisen mahdollisuuksia, edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa ensimmäistä kertaa. Testiajot ajettiin eri tyyppisillä teillä Etelä- ja Pohjois-Suomessa sekä kesä- että talviolosuhteissa. Kokeilu oli osa Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitettua yhteispohjoismaista NordicWay2-hanketta.
