Facebook Instagram
Tilaa Raskas Kalusto-lehti

Volvo Trucks tuo markkinoille uusia turvajärjestelmiä

Volvo Trucks pyrkii lisäämään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta sekä helpottamaan kuljettajien työtä tuomalla markkinoille useita uusia turvajärjestelmiä ajoneuvoihinsa.

Yksi Volvo Trucksin lanseeraamista turvallisuusjärjestelmistä on uusi etutörmäysvaroitin. Järjestelmä on suunniteltu havaitsemaan etututkan ja kameran avulla, jos pyöräilijä tai jalankulkija on kuorma-auton edessä riskialueella, ja varoittaa kuljettajaa välittömästä törmäysvaarasta. Toinen ominaisuus on uusi oven avaamisen varoitusjärjestelmä. Tämä järjestelmä on suunniteltu varoittamaan, jos jalankulkija, pyöräilijä tai auto lähestyy kuorma-autoa takaapäin, samalla puolella kuorma-autoa, jossa ovi avataan.

”Kehitämme ja otamme käyttöön jatkuvasti lisäturvajärjestelmiä, jotka voivat parantaa kuljettajan kykyjä ja auttaa suojelemaan sekä heitä että ihmisiä, joiden kanssa he jakavat tien. Volvo Trucksilla pitkän aikavälin visiomme on nolla tapaturmaa, ja turvallisuus on kaiken toimintamme ytimessä. Näiden uusien järjestelmien avulla otamme tärkeitä askelia saavuttaaksemme nämä tavoitteet”, sanoo Anna Wrige Berling, Volvo Trucksin liikenne- ja tuoteturvallisuusjohtaja.

Osa uusista ominaisuuksista on valmistajan mukaan kehitetty jo nyt täyttämään tai jopa ylittämään EU:n päivitetyn turvallisuuslainsäädännön, yleisen turvallisuusasetuksen (GSR), joka tulee voimaan heinäkuussa 2024. GSR:n tavoitteena on lisätä liikenneturvallisuutta ja parantaa kuljettajien, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden suojelua. GSR tekee useista edistyneistä kuljettajan tukijärjestelmistä pakollisia. Uudella lainsäädännöllä EU aikoo säästää yli 25 000 ihmishenkeä ja välttää 140 000 loukkaantumista vuoteen 2038 mennessä.

”Suhtaudumme myönteisesti tiukempiin turvallisuusmääräyksiin, ja Volvo Trucks tarjoaa jo muita järjestelmiä, jotka tulevat pakollisiksi vuonna 2024 GSR:n myötä”, Anna Wrige Berling sanoo. 

Volvo Trucksin uudet turvallisuusominaisuudet ovat:

Etutörmäysvaroitin (sisältyy GSR:ään)
Etututkaa ja kameraa käytetään havaitsemaan, jos joku on kuorma-auton edessä. Järjestelmä varoittaa kuljettajaa visuaalisella ja äänimerkillä, jos on olemassa välitön törmäysvaara.

Älykäs nopeusavustin (sisältyy GSR:ään)
Tämä ominaisuus pitää kuljettajan ajan tasalla nopeusrajoituksista tunnistamalla nopeusmerkit ja näyttämällä rajoituksen kojetaulussa. Järjestelmä näyttää todellisen ajoneuvoyhdistelmän nopeusrajoituksen ja varoittaa sekä visuaalisilla että äänihälyttimillä, jos nopeusrajoitus ylittyy.

Rengaspaineen valvontajärjestelmä (sisältyy GSR:ään)
Tämä järjestelmä valvoo kuorma-auton ja perävaunun rengaspaineita. Uusi GSR-asetus määrää, että jos paine putoaa 20 % vertailupaineen alapuolelle, kuljettajalle tulee ilmoittaa kuljettajan näytön kautta. Volvon järjestelmä ylittää lakisääteiset vaatimukset antamalla kuljettajan valita varoituksen jopa vaadittua 20 %:n painehäviötä aikaisemmin. Järjestelmä pystyy valvomaan monenlaisia ​​ali- ja ylipainelukemia. Lisäksi parempi energiatehokkuus saavutetaan, kun rengaspaineet ovat aina optimaaliset.

Ovenavausvaroitin
Tämä järjestelmä, joka on käytettävissä kuorma-auton molemmilla puolilla, varoittaa, jos liikkuva kohde, kuten jalankulkija, pyöräilijä tai auto lähestyy takaapäin valvotulla alueella, samalla puolella kuorma-autoa, jossa ovi avataan. Järjestelmä on aktiivinen, kun kuorma-auto on pysähdyksissä ja kaksi minuuttia sen jälkeen, kun moottori on sammutettu.

Automaattinen pito
Auto Hold -ominaisuus auttaa pitämään kuorma-auton paikallaan, kunnes kaasupoljinta painetaan. Tämä rauhoittaa ja auttaa kuljettajaa mäissä.

Älykäs nopeusavustin on saatavilla useimmilla markkinoilla, kun taas muut järjestelmät ovat maailmanlaajuisesti saatavilla diesel-, kaasu- ja sähkövoimansiirrolla varusteltuihin Volvo FH-, FM- ja FMX-malleihin tämän vuoden syyskuusta alkaen. Volvo FL- ja FE-mallit saavat turvajärjestelmät osana GSR-parannuksia vuoden 2023 loppuun mennessä.

Volvolle ennätyssuuri sähkökuorma-autotilaus

Volvo Trucks on allekirjoittanut aiesopimuksen 1 000 sähkökuorma-auton myymisestä vuoteen 2030 mennessä Holcimille, joka on yksi maailman suurimpia rakennusratkaisujen toimittajia. Kauppa on tähän mennessä suurin Volvon sähkökuorma-autojen kaupallinen tilaus, ja ensimmäiset 130 kuorma-autoa toimitetaan vuosina 2023 ja 2024.

Holcim on maailmanlaajuinen rakennusratkaisujen toimittaja, jonka pääkonttori sijaitsee Sveitsissä. Nyt yritys ja sen urakoitsijat ovat sopineet Volvo Trucksin kanssa suunnittelevansa 1 000 sähkökäyttöisen Volvo-kuorma-auton käyttöönottoa Holcimin toiminnoissa Euroopassa vuoteen 2030 mennessä.

Ensimmäiset 130 raskasta sähkökäyttöistä Volvo FH- ja Volvo FM -kuorma-autoa toimitetaan markkinoille, mukaan lukien Ranska, Saksa, Sveitsi ja Iso-Britannia, vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä ja koko vuoden 2024 aikana.

Sopimus mahdollistaa Holcimin ja Volvo Groupin laajemman kumppanuuden.  

”Pitkäaikainen yhteistyö ja vahva sitoutuminen todelliseen muutoksen tekemiseen ovat olennaista, jotta suuria hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Olen erittäin ylpeä kumppanuudesta, jonka olemme kehittäneet Holcimin kanssa, ja tuloksista, joita saavutamme yhdessä”, sanoo Martin Lundstedt, Volvo Groupin toimitusjohtaja.

”Nettonollasiirtymä edellyttää syvällistä yhteistyötä arvoketjujen välillä. Olemme innoissamme voidessamme tehdä yhteistyötä Volvon kanssa vähentääksemme hiilidioksidipäästöjä Euroopan toimintojemme logistiikasta sähköisellä kalustolla, mikä edistää tavoitettamme saavuttaa 30 % raskaista sähkökuorma-autoistamme päästöttömiksi vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Jan Jenisch, Holcimin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

Korvaamalla 1000 nykyistä Volvo FH -dieselkuorma-autoa Volvo FH Electric -kuorma-autoilla, jotka käyttävät vihreää sähköä tyypillisellä reitillä, voitaisiin säästää jopa 50 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

Molemmat yhtiöt ovat sitoutuneet Science-based targets -aloitteeseen, joka ajaa kunnianhimoisia ilmastotoimia yksityisellä sektorilla, ja molemmat ovat myös First Movers Coalitionin (FMC) perustajajäseniä. FMC on yritysten yhteenliittymä, joka käyttää ostovoimaansa luodakseen ​​varhaismarkkinoita innovatiivisille puhtaille teknologioille kahdeksalla vaikeasti hiilipäästöiltään hillittävällä alalla. 

Yötyön vähentämiseen tähtääviä kokeiluja maanteiden päällystystöissä

Maanteiden päällystystöitä on perinteisesti tehty öisin etenkin vilkkaimmilla teillä, jos yötyö on vähentänyt liikennehäiriöitä sekä parantanut työ- ja liikenneturvallisuutta. Nyt uudenlaisilla kokeiluilla selvitetään esimerkiksi sitä, missä tilanteissa pystyttäisiin työskentelemään päiväsaikaan nykyistä laajemmin ja tehokkaammin. Taustalla on tutkimustieto yötöiden haitallisuudesta työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Yötyönä tehtäväksi voidaan määrätä päällystyskohteita, joiden liikennemäärät päivisin ovat suuria ja joilla työskentely päiväsaikaan aiheuttaisi kohtuutonta liikenteen ruuhkautumista ja mahdollisia vaaratekijöitä työntekijöille tai tienkäyttäjille.

Yötyön yleisenä liikennemäärärajana on yksiajorataisella tiellä 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kaksiajorataisella tiellä 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa per ajorata. Yötyön kuitenkin tiedetään kuormittavan työntekijää selvästi enemmän kuin päiväsaikaan tehtävän työn.

”Väylävirasto haluaa tilaajana luoda mahdollisimman terveelliset ja turvalliset olosuhteet työntekijöille. Pyrimmekin nyt yhdessä ELY-keskusten kanssa selvittämään muun muassa sitä, millaisia vaikutuksia kokonaisuuteen aiheutuu, kun päällystystyö tehdään vilkkaassa kohteessa päiväsaikaan”, selvittää työturvallisuusasiantuntija Risto Lappalainen Väylävirastosta.

Kaksi erilaista kokeilua valtatie 3:lla

Uudenlaisia toteutustapoja kokeillaan kesäkuussa Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Yhdellä VT 3:n päällystyskohteella suljetaan tie päiväsaikaan pohjoisen suuntaan muutamaksi päiväksi. Toisen VT 3:n kohteen kokeilussa tehdään yötyötä, mutta suljetaan tie, jolloin yöllä työskennelty aika lyhenee toiminnan tehostuessa. Liikenne ohjataan molempien moottoritieosuuksilla tehtävien töiden ajaksi rinnakkaistielle.

”Päiväsaikaan tehtävän työn hyöty työntekijälle on selkeä, se vaikuttaa positiivisesti työterveyteen ja -turvallisuuteen. Kokeilujen avulla voidaan selvittää keinoja, joilla päällystystyöt aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle mutta myös liikenteelle”, toteaa elinkeinopoliittinen asiantuntija Kati Kaskiala Infra ry:stä.

”Tilaajan näkökulmasta päivätyöskentely on lähtökohtaisesti turvallisempaa, laadukkaampaa ja edullisempaa. Tien sulkeminen parantaa työntekijöiden turvallisuutta ja nopeuttaa työn valmistumista, jolloin haitta liikenteelle kestää vähemmän aikaa. Myös päällysteen ja etenkin keskisauman laatu paranee, mikäli työtä päästään tekemään kahdella levittimellä yhtä aikaa”, kertoo teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen Väylävirastosta.

Liikenteen sujuvuutta seurataan

Kokeiluissa seurataan myös liikenteen sujuvuutta päivällä tehtävän työn aikana. Sujuvat ja turvalliset kiertotiejärjestelyt sekä niistä ennakoivasti tiedottaminen ovat tärkeässä roolissa. Yksi tärkeä näkökulma onkin se, millaisilla liikennemäärillä voidaan työskennellä päiväsaikaan niin, että liikenne kiertotien kautta sujuu eikä työmaaliikennekään mene jumiin. Esimerkiksi massa-autojen pääsy työmaalle ei saa vaikeutua, sillä se voisi vaikuttaa päällysteen laatuun negatiivisesti.

”Kokeilujen tuloksia voidaan hyödyntää, kun päällystystyöohjeistusta päivitetään seuraavan kerran. Rajallisilla määrärahoilla on tärkeää saada aikaan mahdollisimman paljon uutta päällystettä. Yötöistä päällystehankinnoissa ei kuitenkaan olla luopumassa, sillä ruuhkaisimmilla alueilla ne voivat olla edelleen välttämättömiä laajojen liikennehäiriöiden välttämiseksi”, Lappalainen sanoo.

Kun liikenteessä kohtaa tietyömaan, on kaikkien turvallisuuden kannalta tärkeintä olla tarkkaavainen ja noudattaa alennettuja nopeusrajoituksia. Oikea tilannenopeus ja riittävät turvavälit auttavat varautumaan yllättäviinkin tilanteisiin. Hiljennä siis vauhtia ja ota tiellä työskentelevät huomioon.

Tienkäyttäjät viime vuotta tyytyväisempiä maanteiden talvihoitoon

Väyläviraston teettämä tutkimus kertoo, että tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon nousi valtakunnallisesti kaikilla osa-alueilla lähes aikaisemmalle tasolle talvella 2022–2023. Pääteiden talvihoitoon oltiin jälleen tyytyväisempiä kuin muiden teiden talvihoitoon.

Tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon nousi edelliseen vuoteen verrattuna melko tasaisesti sekä pääteiden että muiden teiden osalta kaikilla osa-alueilla, joihin kuuluvat esimerkiksi liukkauden torjunta, lumen auraus ja tienpinnan tasaisuus.

Kokonaistyytyväisyyttä tarkastellessa yksityishenkilöistä yli puolet (51 %) oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä maanteiden talvihoitoon. Raskaan liikenteen osalta joka neljäs (25 %). Kokonaistyytyväisyys nousi raskaan liikenteen osalta samalle tasolle kuin vuonna 2020, yksityishenkilöiden osalta selvästi sitä korkeammalle.

”Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus antaa meille tärkeää palautetta asiakkailta tiestön hoidosta ja tilasta. Tutkimuksen tuloksia käydään läpi yhdessä ELY-keskusten kanssa ja niitä hyödynnetään talvihoidon kehittämisessä”, sanoo teiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.

Väylävirasto määrittelee maanteille talvihoidon palvelutason. Sen toteutumisesta huolehtivat paikallisten ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueet, jotka tilaavat teiden kunnossapitotyön urakoitsijoilta.

Runsaslumisen talven polanteet näkyvät tuloksissa

Tienkäyttäjien mielestä eniten kehitettävää viime talven aikana oli tienpinnan tasaisuudessa. Suhteellisen runsaslumisena talvena polanteita eli tiehen pakkautunutta lunta ja jäätä ehtiikin syntyä erityisesti pääväylien ulkopuolella, mikä heijastuu myös tuloksissa. Tähänkin talvihoidon osatekijään oltiin silti tyytyväisempiä kuin edellistalvena.

Lisäksi suolan käyttö jakaa edelleen mielipiteitä: sekä yksityishenkilöiden että raskaan liikenteen vastaajajoukosta löytyi suurin piirtein yhtä paljon niitä, joiden mielestä suolaa käytettiin sopivasti, kuin niitä, joiden mielestä suolaa käytettiin liian vähän tai liikaa.

Myös kävely- ja pyöräilyväylien talvihoitoon oltiin selvästi tyytyväisempiä kuin edellisen talven aikana. Vastaajien mielestä parannettavaa kuitenkin jäi erityisesti liukkauden torjunnan suhteen, sillä useamman kuin joka neljännen (28 %) mielestä maanteiden yhteydessä olevia jalankulku- ja pyöräilyväyliä hiekoitettiin liian vähän.

Tienkäyttäjät olivat tyytyväisimpiä talvihoitoon seuraavien urakoiden alueella:

Erittäin vaativassa hoitourakassa Jyväskylässä (Terranor Oy), vaativissa hoitourakoissa Porvoossa (Destia Oy) ja Kouvolassa (YIT Suomi Oy) sekä perusurakoissa Kangasalla (Destia Oy), Vetelissä (YIT Suomi Oy) ja Ivalossa (Destia Oy).

Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoitoon oli parantunut eniten seuraavissa urakoissa:

Erittäin vaativassa hoitourakassa Oulussa (Destia Oy), vaativissa hoitourakoissa Porvoossa (Destia Oy) ja Paimiossa (Destia Oy) sekä perusurakoissa Vetelissä (YIT Suomi Oy), Nurmeksessa (Destia Oy) ja Pielavedellä (Destia Oy).

Tietoa tutkimuksesta

Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen edustajien maanteiden talvihoitoon liittyvistä kokemuksista ja mielipiteistä. Tutkimuksen tuloksia käytetään Väyläviraston ja ELY-keskusten toiminnan onnistumisen seurantaan sekä apuna toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa.

Tiedonkeruu toteutettiin 27.1.-3.4.2023 postikyselyllä, jossa oli myös internet-vastaamisen mahdollisuus. Tutkimukseen vastasi 6 947 yksityishenkilöä ja 1 275 ammattiautoilijaa. Tutkimuksen koko raportti julkaistaan myöhemmin Väyläviraston verkkosivuilla.

Postille sähköinen puolikasveturi

Posti on ottanut käyttöön ensimmäisen sähköisen Volvo FM 42T Electric –puoliperävaunun vetoauton.

Täyssähköinen Volvo FM 42T Electric on Postin fossiilittoman kuljetuskaluston uusin tulokas. Yhtiöllä on ollut aiemmin yksi sähköinen kuorma-auto. Niiden määrä kasvaa kuluvan vuoden aikana kymmeneen. Sähköisiä pakettiautoja oli viime vuoden lopussa noin 200 kappaletta ja määrää ollaan kuluvan vuoden aikana kasvattamassa 300:een. Kaikki Postin käyttämä sähkö on uusiutuvaa, joten sähköisellä kalustolla ajon kerrotaan olevan täysin fossiilitonta. 

Lisäksi Postilla on Suomen suurin nesteytettyä biokaasua eli LBG:tä käyttävä 29 kuorma-auton laivue. Näitä autoja ollaan ottamassa tämän vuoden aikana käyttöön kuusi kappaletta lisää. Lisäksi hankinnassa on 12 kappaletta paineistettua biokaasua eli CBG:tä käyttävää kuorma-autoa nykyisten kahden lisäksi.  

Posti kertoi lokakuussa 2022 uudesta puhtaan kuljetuskaluston tiekartasta, joka sisältää suunnitelman jopa tuhansien uusien sähkö-, biokaasu- ja vetyautojen käyttöönotosta vuoteen 2030 mennessä. 

“Tavoitteemme on olla kaikessa tiekuljettamisessa fossiilivapaita seuraavan kuuden ja puolen vuoden aikana. Autoilimme jo viime vuonna yli 20 miljoonaa kilometriä fossiilivapaasti ja nopeasti uudistuva puhdas kalustomme vie meitä kohti asettamaamme tavoitetta”, sanoo Postin ilmasto- ja luontojohtaja Anna Heino. 

Uusi FM Electric -vetäjä tullaan näkemään sekä pääkaupunkiseudun väylillä että pilotteina runkoliikenteessä Vantaalla sijaitsevan PKS-terminaalin, Turun Liedossa sijaitsevan terminaalin sekä Tampereen Pirkkalassa sijaitsevan terminaalin välillä.  

”Hankimme kokemuksia eri fossiilittomista käyttövoimista kaikissa kaluston kokoluokissa. Ajamme fossiilittomalla kalustolla erilaisilla reiteillä niin lähiliikenteessä taajamissa kuin pidempiä terminaalien välisiä runkoliikennevuoroja”, sanoo Postin kuljetuspalveluiden johtaja Ari Olli. 

“Olemme esimerkiksi jo käyttäneet Volvon 17-tonnista sähkökuorma-autoa rahtituotteiden jakelussa pääkaupunkiseudulla noin puolentoista vuoden ajan ja kokemukset käytöstä ovat positiivisia. Fossiilittomien käyttövoimien tekniikan kehittyessä nopeasti niiden toimintasäteet ja kustannustehokkuus dieseliin verrattuna paranevat koko ajan.” 

Auton akustokapasiteetti on 540 kilowattituntia ja sen toimintasäde on yli 300 km kilometriä. Pikalataus voidaan tehdä jopa 250 kilowatin teholla.  

Autoa ladataan tällä hetkellä pääasiassa Postin PKS-terminaalin sekä Pirkkalan ja Liedon terminaalien suurteholatausasemilla. Ajoneuvoa voidaan lisäksi jo nyt ladata myös asiakkaiden lastaus- ja purkupaikoilla, pääteiden levähdyspaikoilla, huoltoasemilla sekä muissa julkisissa latauspisteissä. 

Tekniset tiedot: Volvo FM 42T Electric 

  • Korkea makuuohjaamo: CAB-HSLP 
  • Voimalinja: 490 kW 
  • Akusto: 540 kWh 
  • Akseliväli: 3900 mm 
  • Lataus: AC 43 kW // DC 250 kW 
  • Latauspistoke: CCS2 // Type2 
  • Alusta: Täysilmajousitteinen 

Scania Charging Access helpottaa latausta

Scania kertoo tarjoavansa saumattoman pääsyn Euroopan kuorma- ja linja-autokalustolle tarkoitettuun latausverkostoon. Tämmän uskotaan helpottavan siirtymistä sähköistettyihin ajoneuvoihin.

Scania Charging Access -palvelun avulla asiakkaat voivat jatkossa helposti tavoittaa raskaalle kalustolle tarkoitetut latauspisteet. Palvelun luvataan tarjoavan myös kiinteät, ennakoitavat kustannukset ilman piilokuluja­ kätevän laskutusjärjestelmän avulla. Asiakkaat voivat suunnitella, käyttää ja maksaa­­ julkisen latauksensa yhden palvelun kautta. Scania Charging Access lanseerataan 2023 lokakuussa useissa Euroopan maissa, ja sitä laajennetaan kattamaan raskaalle kalustolle rakennetut julkiset latausverkostot.

Palvelu on käytettävissä asiakkailla My Scania-portaalin kautta, jonka kautta on mahdollisuus yleiskatsaukseen sekä latausten suunnitteluun ja hallintaan. Käyttö on mahdollista myös äskettäin julkaistun Scania Driver App -mobiilisovelluksen avulla. Mobiilisovelluksen avulla kuljettajat voivat selvittää, missä lähimmät laturit sijaitsevat, laskea etäisyyden niihin ja valvoa latausprosesseja. Scania Charging Access on myös avoinna asiakkaille, joiden kalustossa on eri automerkkejä.

Scania Charging Access lupaa koota erilaiset latausverkot yhteen palveluratkaisuun, mikä mahdollistaa kuljetusyritysten toiminnan kaikkialla Euroopassa ja takaa vaivattoman pääsyn kuorma-autoille sopiville latausasemille kohtuulliseen hintaan.

”Tällä aloitteella pyrimme luomaan latausratkaisun, joka parantaa todellista asiakasarvoa, kuten yksinkertaisuutta ja käytettävyyttä”, sanoo Fredrik Allard, Scanian eMobility-ratkaisuiden johtaja. ”Latauspalvelumme avulla asiakkaat voivat saada luotettavaa ja olennaista tietoa siitä, mistä löytää raskaalle kalustolle sopivia latausasemia ja he voivat olla varmoja siitä, että he maksavat lataamisesta oikeudenmukaisia paikallisia hintoja. Tähän mennessä asiakkaat ovat kamppailleet erilaisten sovellusten, toimitusehtojen sekä laskujen kanssa ja samoja kokemuksia on ollut käyttäjillä myös henkilöautopuolella.”

Päällystysammattilaisesta tulossa uhanalainen laji

Kuva: Raskas Kalusto / JP

Asfalttikoneiden kolonnan tien päällä bongaava saa onnitella itseään tänä kesänä. Koneista niitä käyttävine ammattilaisineen tuli harvinainen näky päällystysmäärien romahdettua. INFRA ry:n jäsenyrityksissä pelätään, ettei osaajia enää hevin löydy, kun korjausvelkaa aletaan joskus lyhentää.

Kesällä 2023 tien päällä nähdään ennätyksellisen vähän päällystysalan ammattilaisia töissä.

”Työntekijöitä ja kalustoa on kokonaismarkkinan laskun takia normaalia vähemmän kauden aloituksessa”, Peab Asfaltin operatiivinen johtaja Ossi Simonen vahvistaa.

Tilanne on seurausta päällystysmäärien nopeasta vähenemisestä. Väyläviraston mukaan tänä vuonna uusi pinta tulee enintään 1500 kilometrin matkalle. Edellinen pohjalukema 1800 kilometriä on vuodelta 2019. Teiden päällystekilometrit ovat pienimmät 60 vuoteen.

Noin 15 viime vuoden aikana teitä on päällystetty Suomessa keskimäärin 3000 kilometriä vuodessa. 

Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi teitä ja kevyen liikenteen väyliä pitäisi päällystää vähintään 4000 kilometriä vuosittain. Tavoitteeseen on vuoden 2005 jälkeen ylletty yhtenä vuotena. 

Lyhyeksi jäävä kausi ajaa ihmiset muihin töihin 

Alan yrityksissä nähdään, että töiden väheneminen on uhka osaajien rekrytoinneille tulevaisuudessa. 

”Osaajia on ollut aiemminkin vaikea löytää, ja nykyinen tilanne lisää haasteita merkittävästi. Tämä tulee olemaan suuri ongelma tulevaisuudessa”, Peab Asfaltin Simonen arvioi.

GRK:n tekninen johtaja Matti Honkonen huomauttaa, että alalla on ollut heikko pitovoima, koska työmääriä on ollut vaikea ennustaa. Tänä vuonna kauden lyheneminen tuo vielä lisähaastetta.

”Työkausi loppuu osalla todella aikaisin, jopa elokuulla. On ymmärrettävää, että työntekijät hakeutuvat muihin töihin taloudellisista syistä”, Honkonen pohtii.

Asfalttikalliolla henkilöstöä on jouduttu vähentämään viime vuosina noin 30 prosentilla: ”Osa on luonnollista poistumaa, osa ammattilaisia, jotka eivät enää usko alaan ja hakeutuvat muihin töihin. Sitä on ollut erittäin huolestuttavaa seurata”, toimitusjohtaja Mikko Mäkelä summaa.

”Tarve kalliimmille peruskorjauksille kasvaa” 

Suomen tiestössä on korjausvelka reilun 1,5 miljardin euron edestä. Synkästä nykytilanteesta huolimatta yrityksissä uskotaan, että sitoutumista velan nitistämiseen vielä löytyy: ”Tiestön tilasta on tullut kilpailukyvyn ja huoltovarmuudenkin kannalta kriittistä”, Mikko Mäkelä muistuttaa. 

Kiire kuitenkin tulee, kun osaaminen valuu muille aloille, eikä konekantaan nyt juuri investoida. 

”Hallitusneuvottelijoiden on hyvä muistaa, että kalliiden peruskorjausten tarve kasvaa sitä mukaa kun perusväylänpidosta tingitään. Perusväylänpidon rahoitus on ollut alimitoitettua koko 2000-luvun, eikä vähäpäästöisen kotimaisen tuotannon ylösajo käy sormia napsauttaen”, INFRAn johtaja Juha Laurila sanoo. 

FAKTOJA PÄÄLLYSTYSKAUDESTA 

  • Päällystyskausi on alkanut Etelä-Suomessa. Kevään edetessä töitä tehdään yhä pohjoisempana. Lapin korkeudella asfalttikoneet käynnistyvät kesäkuussa. 
  • Katso suunnitellut päällystystyöt Väyläviraston kartalla 
  • Urakoitsija voi toteuttaa päällystyskohteet haluamassaan järjestyksessä ja aikataulussa siten, että koko urakka valmistuu määräaikaan mennessä.
  • Säätilat voivat vaikuttaa töiden aikatauluun, sillä teitä ei voida päällystää kovalla sateella. 
  • Päällystettyjä maanteitä on Suomessa noin 51 500 kilometriä, ja niistä huonokuntoisia oli vuoden 2022 lopussa noin 8 000 kilometriä. 
  • Huonokuntoisen osuuden arvioidaan nousevan tänä vuonna 8700 kilometriin. 

Osamyynti Trucks ja Metsatek yhteistyöhön

Kuva: Raskas Kalusto / JP

Viitasaarelainen raskaan kaluston myyntiin erikoistunut Osamyynti Trucks Oy on aloittanut yhteistyön latvialaisen, Baltian suurimman puutavara-autojen päällirakentaja Metsatekin kanssa.

Osamyynti Trucksilta kerrotaan yhteistyön käynnistyneen Suomen markkinoille tulevien tuotteiden suunnittelulla jo viime syksynä. Riikan lähellä sijaitsevalla Metsatekin tehtaalla on nyt rakennettavana ensimmäinen Suomeen tuleva auto, johon on mahdollista tutustua Kuljetus2023-näyttelyssä Osamyynti Trucksin ja Metsatekin yhteisosastolla U 319.

Metsatek-päällirakenteet ovat saatavana joko alumiinisella tai teräksisellä apurungolla, ja myös sermi voidaan valmistaa kummastakin materiaalista asiakkaan haluaman mallin mukaan.

Rakenteissa käytetään perinteisiä, yleisesti käytössä olevia komponentteja. Tämän luvataan takaavan asiakkaalle nopean varaosien saatavuuden. 

Metsatek-tuotteisiin kuuluvat myös nosturitelineet ja teräsrakenteiset puutavarapankot sekä kiinteällä että irrotettavalla tolpalla.

Vahvuutena uudella tuotteella Suomen markkinoilla kerrotaan olevan asiakaslähtöinen yksilöllinen toteutus, nopea toimitusaika ja hieman yleistä markkinatasoa edullisempi hinnoittelu. Metsatek on valmistanut puutavara-autojen päällirakenteita jo 15 vuoden ajan.

Metsatek tuotteiden myynnistä Osamyynti Trucksilla vastaa Niilo Kuulasmaa.

Volvo Trucks testaa vetykäyttöisiä sähkökuorma-autoja yleisillä teillä

Pelkästään vesihöyryä päästävistä vetykäyttöisistä polttokennokuorma-autoista tulee tärkeä osa Volvo Trucksin päästötöntä tuotevalikoimaa. Nyt ajoneuvot ovat ylittäneet tärkeän virstanpylvään – koeajon yleisillä teillä.

Viime vuonna Volvo Trucks esitteli polttokennosähköautonsa ensimmäistä kertaa. Nämä päästöttömät kuorma-autot tuottavat oman sähkönsä vedystä ja voivat kulkea pitkiä matkoja, joten ne sopivat pidempiin kuljetustehtäviin.

Nyt kuorma-autoja on testattu ensimmäistä kertaa yleisillä teillä. Ja jotta testit olisivat erityisen haastavia, ne on suoritettu napapiirin yläpuolella Pohjois-Ruotsissa, eli erittäin kylmässä ilmastossa.

”Kuorma-autot liikennöivät seitsemänä päivänä viikossa ja kaikissa sääolosuhteissa. Pohjois-Ruotsin ankarat olosuhteet yleisillä teillä, joissa on jäätä, tuulta ja paljon lunta, muodostavat ihanteellisen testausympäristön”, sanoo Helena Alsiö, Volvo Trucksin voimansiirron tuotehallinnasta vastaava johtaja. ”Olen iloinen voidessani kertoa, että testit sujuvat hyvin, mikä vahvistaa testit, jotka teimme etukäteen, sekä digitaalisesti että suljetulla testiradallamme lähellä Göteborgia.”

Vetykäyttöiset polttokennosähkökuorma-autot sopivat Volvo Trucksin mukaan erityisen hyvin pitkille matkoille ja kun pelkkä akkukäyttö ei ole vaihtoehto: esimerkiksi maaseudulla, jossa latausinfrastruktuuria ei ole.

Kaupallisesti saatavilla tämän vuosikymmenen toisella puoliskolla

Volvo kertoo tarjoavansa tällä hetkellä alan laajimman akkusähkökuorma-autojen tuotevalikoiman kuudella sarjatuotannossa olevalla mallilla, jotka palvelevat hyvin monenlaisia ​​kuljetustarpeita kaupunkien sisällä ja niiden välillä.

Polttokennosähkökuorma-autot tulevat saataville tämän vuosikymmenen toisella puoliskolla. Testit kuljetusliikkeiden kanssa alkavat muutama vuosi ennen kaupallista lanseerausta.

Nopeuttaakseen kehitystä Volvo Group on yhdistänyt voimansa Daimlerin kanssa kehittääkseen ja tuottaakseen polttokennojärjestelmiä, jotka on räätälöity raskaisiin ajoneuvoihin.

Faktatiedot

Volvon vetykäyttöiset polttokennokuorma-autot käyttävät kahta polttokennoa, joiden kapasiteetti on 300 kW sähkötehoa.
Vihreä vety on loputon luonnonvara, jota tuotetaan käyttämällä uusiutuvia energialähteitä, kuten tuulta, vettä ja aurinkoa.

LiikenneSuomi: Polttoaineiden jakeluvelvoitetta alennettava Ruotsin tapaan

LiikenneSuomi-ryhmä eli Linja-autoliitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL sekä Taksiliitto esittävät, että Suomessa tulevaan hallitusohjelmaan sisällytetään samanlainen jakeluvelvoitetta alentava tavoite, josta Ruotsin hallitusyhteistyöhön osallistuvat puolueet kertoivat sopineensa 7.5.2023: Jakeluvelvoite alennetaan Ruotsissa kuuteen prosenttiin vuoden 2024 alusta. Dieselin jakeluvelvoite laskee 30,5 prosentista kuuteen. Suomessa aiotaan samaan aikaan nostaa jakeluvelvoitetta lähes kolmeenkymmeneen prosenttiin.

Jakeluvelvoitteen* alentamisella olisi suora ja konkreettinen alentava vaikutus polttonesteiden hintoihin myös Suomessa, LiikenneSuomi-ryhmä lausuu. Jakeluvelvoitteen kiristyminen jo säädetyn mukaisesti 28 prosenttiin on nostamassa dieselin hintaa 16–26 senttiä litralta vuoden 2024 alussa. Mikäli Suomessa jakeluvelvoite alennettaisiin kuuteen prosenttiin vuoden 2024 alussa, vältyttäisiin tältä korotukselta ja nykytilanteeseen verrattuna dieselin hinta laskisi 8–14 senttiä litralta.

LiikenneSuomi-ryhmä linjaa tiedotteessaan, että Suomessa jakeluvelvoite on osa ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamista. Se on kuitenkin vain yksi keino muiden joukossa, joilla Suomi voi ilmastonmuutosta torjua. Kuljetus- ja logistiikka-alan kannalta on löydettävä muita ja erityisesti kustannustehokkaampia politiikkakeinoja kuin maksurasituksen nostaminen liikenteessä.

Jakeluvelvoite ratkaiseva kustannustekijä ammattiliikenteessä

Tehokas ja toimiva maantieliikenne mahdollistaa niin teolliset kuin muutkin investoinnit Suomeen. Maantieteellinen sijaintimme ja maamme suuri pinta-ala edellyttävät kuljetuskustannusten hillitsemistä. Tässä tarkoituksessa uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitetta tulee alentaa Ruotsin esimerkin mukaisesti, LiikenneSuomi-ryhmän tiedote toteaa.

Järjestöjen mielestä pitää uskaltaa myös kyseenalaistaa Suomen ylikireän jakeluvelvoitteen vaikutukset päästöihin maailmanlaajuisesti. Vaikka Suomi alentaisi jakeluvelvoitetta, niukka uusiutuvan polttoaineen tuotanto kulutettaisiin kuitenkin toisaalla maailmassa, eivätkä globaalit päästöt päätöksen myötä kasvaisi.

*Jakeluvelvoite

Jakeluvelvoite määrittää sen, kuinka paljon jaeltavan polttoaineen sekaan pitää sekoittaa uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvan dieselin maailmanmarkkinahinta on ollut pitkään korkealla, mikä on nostanut dieselin hintaa korkean jakeluvelvoitteen Suomessa. Koska moottoribensiiniin bio-osuutta voi lisätä vain 10 prosenttiin asti, vaikuttaa velvoitteen kiristyminen erityisesti dieselin hintaan. Esimerkiksi vuonna 2023 voimassa olevan 13,5 prosentin jakeluvelvoite nostaa dieselin hintaa arviolta 18–24 senttiä litralta.

1...343536...111Sivu 35 / 111

Uusimmat julkaisut

Uutinen

Teos suomalaisen autotuonnin historiasta 

Autotuojat ja -teollisuus ry on julkaissut ensimmäisen sadan vuoden taipaleestaan historiikkiteoksen Sata lasissa – Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Teos luotaa autotuonnin vaiheita vuodesta 1925,...

Muutoksia ajoneuvolakiin – riskiyritysluokitus tarkentuu

Volvo Trucks myynyt jo yli 5000 sähkökuorma-autoa

Rahdin määrä kasvoi loppuvuodesta

Shellit siirtyvät muistoihin

Raskas Kalusto
Viipalemediat Oy
PL 350, 65101 Vaasa
Finland
Facebook Instagram
© Viipalemediat Oy 2021