Sisulla vientiä sotilasajoneuvoissa

Kasvutavoitteidensa toteuttamiseksi Sisu Auto kertoo ottaneensa uuden suunnan tulevaisuuteen laajentamalla yhtiön toimintaa kuorma- ja sotilasajoneuvovalmistuksesta näiden pohjalta vientimarkkinoille tuotettaviin erikoisajoneuvoihin sekä ajoneuvojen suunnittelupalvelujen toimittamiseen kehittyvien maiden kuljetusvälineteollisuudelle.

Yhtiön mukaan sen liiketoiminnat ovat voimakkaassa kasvussa sotilasajoneuvojen vientitoiminnan kautta. Tähän kokonaisuuteen nivoutuu suojattujen ajoneuvojen Sisu GTP -tuoteperhe, joka on yhtiön mukaan nyt sarjatuotannossa.

”Raskaan Sisu ETP -sarjan ajoneuvojen rinnalle kehitetyn keskiraskaan, suojatun, modulaariseen tekniseen ratkaisuun pohjautuvan Sisu GTP:n esisarja oli Puolustusvoimien kenttätesteissä kesästä 2021 lähtien kokonaisen vuoden ajan. Testisarjan perusteella Puolustusvoimat päätti loppuvuodesta 2022 tilata tuotteen ensimmäisen sarjatoimituksen, 25 kappaletta miehistönkuljetukseen tarkoitettuja Sisu GTP 4×4 -ajoneuvoja, joiden tuotanto on nyt käynnistynyt”, kommentoi Sisu Auton Defence-liiketoimintaa johtava Jyri Ahonen.

Sisu Auto valmistaa sotilasajoneuvot siviiliautojen kanssa samalla tuotantolinjalla, mikä yhdessä ajoneuvokohtaisen komponenttitoimitusjärjestelyn kanssa antaa yhtiölle mahdollisuuksia tuottaa ajoneuvoja tarvittaessa hyvin suuria määriä nopeasti ja tehokkaasti.

”Nyt tuotantoon saatetun Sisu GTP:n ensimmäinen sarjatoimitus toimitetaan asiakkaalle tämän vuoden loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden täysin varustellun sotilasajoneuvon viikkotuotantoa syksyn aikana, joka samalla merkitsee lähes sadan ajoneuvon vuosituotantokapasiteetin saavuttamista ensi vuodesta alkaen. Työtä kapasiteetin kasvattamiseksi tulemme tekemään tästä edelleen, sillä markkinanäkymien mukaan meidän tulee jo vuonna 2025 kyetä tuottamaan lähes kaksinkertainen ajoneuvomäärä. Odotustemme mukaan näiden vankasti suojattujen ajoneuvojen kysyntä tulee jatkumaan vahvana koko tämän vuosikymmenen ajan”, arvioi Sisu Auton tuotannosta vastaava johtaja Petri Kananen ja kertoo myös tarvittavasta lisätyövoimasta, ”Vaikka pääosa kasvavan tuotannon henkilöstölisäyksestä tulee tapahtumaan ajoneuvojen osia valmistavassa kotimaisessa toimittajaverkostossamme, Sisu Auton oman tuotannon keskittyessä ajoneuvojen loppukokoonpanoon, on tavoitteemme kasvun varmistamiseksi rekrytoida useita kymmeniä työntekijöitä ja toimihenkilöitä Karjaan-tehtaallemme loppuvuoden aikana.”

Akkulinja starttasi Södertäljessä

Syyskuun alussa Scania tiedotti sen uuden akkukokoonpanolinjan vihkimisestä käyttöön Scanian kotipesässä Södertäljessä. Toiminnan aloittaminen uudella kokoonpanotehtaalla mahdollistaa osaltaan raskaiden sähkökuorma-autojen sarjatuotannon.

”Akkukokoonpanolinjan toiminnan käynnistyessä meillä on hallussamme yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka nopeuttaa siirtymistä kohti sähköistä liikennettä”, sanoo Christian Levin, Scanian ja Traton Groupin pääjohtaja.

Scania kertoo tavoitteekseen saavuttaa 50 prosentin sähköautojen myynti kuorma-autojensa kokonaismyynnistä jo vuonna 2030. 

”Sähköistymisen askeleet lanseerataan yksi kerrallaan, ja 1,5 miljardin Ruotsin kruunun investointi tähän uuteen akkukokoonpanolinjaan on yksi niistä”, Levin alleviivaa.

Keväällä Scania ja Northvolt esittelivät yhdessä raskaaseen liikenteeseen suunnitellun akkukennon, jolla kehutaan olevan erinomainen suorituskyky ja ainutlaatuisen pieni hiilijalanjälki. Nämä kennot valmistetaan Northvolt ETT:n gigatehtaalla Pohjois-Ruotsissa, ja kootaan akkupaketeiksi nyt avatussa 18 000 neliömetrin tehtaassa Södertäljessä. 

Sijoittamalla kokoonpanotehdas alustalinjan viereen Södertäljeen, joka suunniteltiin tänä kesänä uudelleen sähköajoneuvojen laajamittaiseen tuotantoon, luodaan Scanian mukaan edellytykset nopeille ja tehokkaille valmistusprosesseille. Akkukokoonpano työllistää 550 henkilöä, ja linja on pitkälle automatisoitu aina tavaran saapumisesta valmiiden akkupakettien toimitukseen.

”Toimitamme ratkaisuja, jotka ovat sekä korkealaatuisia että kestäviä. Ajoneuvoihin asennettaviksi moduuleiksi koottava kenno on täydellinen esimerkki tästä. Sen kapasiteetti kuorma-autoille on 1,5 miljoonaa kilometriä, mikä vastaa kuorma-auton käyttöikää”, kertoo Marcus Holm, Scanian tuotanto- ja logistiikkajohtaja.

Iveco On -palvelulla ripeästi hätiin

Iveco ilmoittaa sen keräämien lukujen osoittavan, että digitaalisen Iveco On -palvelunsa avulla 92 prosenttia kaikista Ivecon ajoneuvoissa ilmenneistä kriittisistä vioista käsitellään neljän tunnin kuluessa Pohjoismaissa.

”Tavoitteenamme on maksimoida asiakkaidemme ajoneuvojen käyttöaika ja samalla ehkäistä vahinkoja ja vakavia vikoja. Kokoamamme data osoittaa, että Iveco Onin avulla olemme pystyneet käsittelemään ja korjaamaan 92 prosenttia kaikista kriittisistä ajoneuvovioista sekä noin 94 prosenttia kaikista ei-kriittisistä vioista Pohjoismaissa. Lisäksi näemme, että noin 90 prosentissa tapauksista ongelman ratkeamiseen tai auton toimittamiseen korjaamoon on kulunut vain 24 tuntia”, kertoo Nico Jørgensen, Ivecon TCO Manager.

Iveco On -palvelun kerrotaan tarjoavan kuljettajalle ja kaluston omistajalle monipuolista reaaliaikaista tietoa – myös ongelmatilanteissa.

”Keskusvalvomomme on osa tarjoamaamme palvelua. Valvomo sijaitsee Torinossa, Italiassa, ja siellä työntekijämme istuvat ympäri vuorokauden ja valvovat kaikkia Iveco On -järjestelmäämme yhdistettyjä ajoneuvoja. Jos ajoneuvoon tulee vika, huoneessa alkaa soida hälytys. Tämän jälkeen henkilökuntamme ryhtyy hommiin ja tutkii, mikä virhe on ja miten he voivat auttaa. He antavat myös ilmoituksen asiakkaan kotimarkkinoiden jälleenmyyjälle, jotta paikallisessa teknisessä tuessa voidaan nähdä, ilmoittaako jokin ajoneuvoistamme viasta”, selvittää Henrik Vangsfeldt, Ivecon Customer & Product Support Manager.

Vakavissa vioissa valvomo voi ottaa suoraan yhteyttä asiakkaaseen ja antaa tietoa ajoneuvon tilasta, jos auto täytyy viedä heti esimerkiksi korjaamolle.

”Olemme myös aktivoineet geoaitauksen kaikissa ajoneuvoissa, jotta voimme nähdä, missä ne kulkevat. Näin valvomossa voidaan ottaa yhteyttä korjaamoon jo ennen kuin he puhuvat asiakkaan kanssa. He voivat tarkistaa, onko korjaamolla tarvittavia varaosia ja mitkä ovat vapaat kellonajat käynnille, ja kertoa tiedot suoraan asiakkaalle”, jatkaa Vangsfeldt.

Markkinointilinjauksia Veholta

Veho käynnistää strategisen muutosohjelman, jonka tarkoitukseksi se ilmoittaa asiakaskokemuksen tehostamisen niin hyötyajoneuvo- kuin henkilöautosektoreilla vuodesta 2024 alkaen.

Uudistuksen myötä autokauppasektoreiden toiminnot uudelleenorganisoidaan kolmeen liiketoimintayksikköön, joista jokainen keskittyy toimittamaan kohdennettuja, asiakaslähtöisiä ratkaisuja omilla toimialueillaan.

Veho Commercial Vehicles -liiketoimintayksikkö tulee keskittymään kuorma-autoihin, busseihin ja pakettiautoihin. Tämä kattavia hyötyajoneuvoratkaisuita tarjoava yksikkö tulee käsittämään raskaiden ajoneuvojen segmentissä sekä jälleenmyynnin että maahantuonnin toiminnot. Pakettiautojen maahantuonti tapahtuu puolestaan Veho Henkilöautot -yksikössä. Veho Hyötyajoneuvot -yksikön toiminta-alue kattaa Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Viron. Liiketoimintayksikköä johtaa Tobias Sigerstad, joka aloitti Veholla viime vuonna. Veholla tämän vuoden elokuussa aloittanut Reino Manninen tulee johtamaan kotimaan hyötyajoneuvot-liiketoimintaa.

Uudet piirturit tekivät rekisteröintipiikin

Kuorma-autojen rekisteröintien määrä oli elokuussa poikkeuksellisen suuri. Tuolloin rekisteröitiin yhteensä 557 uutta kuorma-autoa, kun keskimääräinen elokuun rekisteröintimäärä on viime vuosina ollut Autoalan Tiedotuskeskuksen numeroiden mukaan noin 250 kuorma-autoa.

Rekisteröintipiikki johtui 21.8. voimaan astuneesta vaatimuksesta toisen sukupolven älykkäistä ajopiirtureista uusissa kuorma- ja linja-autoissa. Toisen sukupolven ajopiirturien saatavuus on koko Euroopassa ollut heikko taustajärjestelmien keskeneräisyyden, piirturien viivästyneen tyyppi-hyväksynnän ja komponenttipulan takia. Piirturipulan takia elokuussa päädyttiinkin rekisteröimään satoja sellaisia kuorma-autoja, jotka normaalisti olisi ensirekisteröity vasta syksyn ja alkutalven aikana.

St1 brändää uudelleen Shell-asemaverkostonsa

Legendaarinen huoltoasemaketju Shell häviää tulevaisuudessa suomalaisesta maisemasta. Tuotemerkkiä Suomessa lisenssillä käyttävä St1 on siirtymässä yhden merkin strategiaan, joka tarkoittaa asemien muuttumista suomalaismerkin ulkoasuun.

St1:llä on valtakunnalliset huoltoasemaverkostot sekä St1- että Shell -brändeillä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. St1:n hankkiessa pääosan Shellin liiketoiminnoista vuonna 2010 Suomessa ja Ruotsissa ja vuonna 2015 Norjassa, yhtiö solmi samalla pitkäaikaisen lisenssisopimuksen Shell-brändin käytöstä hankituilla vähittäismyynnin alueilla. Nykyisen sopimuskauden päätyttyä St1 siirtyy yhden brändin strategiaan, jossa se keskittää koko vähittäismyyntinsä St1-brändin alle. Nykyinen brändin lisenssisopimus pysyy ennallaan vielä pari vuotta, joten muutokset tulevat näkyviin asemaverkostossa vasta sen päättyessä, St1:ltä kommentoidaan. Yhtenä näkyvänä esimerkkinä tästä muutoksesta on esimerkiksi Mäntsälän Shell, joka on viime aikoina muuttanut ilmettään St1:ksi.

Energiatransitioyhtiö St1:llä on laaja pohjoismainen vähittäismyyntiverkosto, joka käsittää noin 1270 St1- ja Shell-brändättyä huoltoasemaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sisältäen kasvavan määrän kaasunjakeluasemia ja sähköautojen latauspisteitä. Verkostoon kuuluu asemia, joilla on polttoaineiden jakelun ja sähköautojen latauspisteiden ohella kauppoja, ravintoloita ja autopesuloita. Uusiutuvat polttonesteet ovat tärkeä osa St1:n premium-polttonesteiden tarjontaa. Uusiutuvien polttoaineiden osuus yhtiön liikevaihdosta oli 17,4 % vuonna 2022.

”Johdonmukainen oman brändimme ja sen tarjonnan kehittäminen auttavat meitä pysymään entistäkin kilpailukykyisempinä ja tehokkaampina haastavassa markkinatilanteessa ja saavutamme sen kaksinkertaistamalla St1-brändin näkyvyyden markkinoilla. Pohjoismainen asemaverkostomme on vahvuutemme vähittäiskaupassa ja vahva kanava tuoda asiakkaillemme yhä enemmän uusiutuvan energian tuotteita sekä muita uusia palveluita. Lisäksi yhden brändin strategia tukee tavoitteitamme omalla energiatransition tiekartallamme. Tällä tiekartalla olemme luoneet vahvan yhteyden visiostamme – olla johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä – lyhyen ja keskipitkän aikavälin strategisiin painopistealueisiimme ja suunnitelmiimme tuleville vuosille”, sanoo St1 Oy:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen.

Vt 4:n toimenpidesuunnitelma Lusin ja Oravakivensalmen välille

Uudenmaan ELY-keskus on aloittanut toimenpidesuunnitelman laatimisen valtatielle 4, Heinolan Lusin ja Hartolan Oravakivensalmen väliselle osuudelle.

Suunnitelma on jatkoa aiemmin tänä vuonna valmistuneelle Vt 4 Lusi-Kanavuori toimenpideselvitykselle sekä vuonna 2020 laaditulle Valtatiekäytävän 4 ja 29 kehittämisen periaatteet välillä Helsinki – Tornio/Haaparanta -selvitykselle.

Suunnittelualue kattaa noin 50 kilometrin mittaisen osuuden valtatiestä 4. Hartolan eteläosassa sijaitseva Pohjolan ja Ahveslammen kohta ei sisälly tähän suunnitelmaan, koska siellä harkitaan tien parantamisvaihtoehtoja uudelle linjaukselle.

Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on tarkentaa aiemmissa selvityksissä esitettyjä periaateratkaisuja toteutettavuuden, laatutason ja kustannusten näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on parantaa tien tehokkuutta, hyödyntäen nykyistä tieverkkoa ja tunnistaa toimenpiteet, jotka vaikuttavat saavutettavuuteen ja liikenneturvallisuuteen parhaiten. Näitä toimenpiteitä tullaan myöhemmin edistämään jatkosuunnitteluun ensi vaiheen kehittämistoimenpiteinä.

Yhteysvälin tavoitetilaksi on aikaisemmassa toimenpideselvityksessä määritelty jatkuva ohituskaistatie koko suunnittelujaksolla. Ohituskaistat voivat sijaita kohdakkain (2+2 kaistaa) tai peräkkäin (2+1 kaistaa), ja lisäksi jaksolla voi olla lyhyitä 1+1-kaistaisia osuuksia.

Tavoitetilanteessa valtatien 4 liittymät ovat eritasoliittymiä, ja koko jaksolla on kattava rinnakkaistieverkko, joka mahdollistaa varareittijärjestelmän ja erottaa hitaan liikenteen valtatieliikenteestä. Tavoitteena on parantaa henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä vähentää liikenteen päästöjä. Lisäksi pyritään yhteensovittamaan pitkämatkaisen ja paikallisen liikkumisen tarpeita ja tavoitellaan kestävien kulkumuotojen olosuhteiden sekä liikenneympäristön yhtenäisyyden ja miellyttävyyden parantamista.

Maanteiden suunnittelussa edetään vaiheittain ja tarkasteltavan tiejakson tavoitetila tulee toteutumaan pitkällä aikajänteellä. Nyt käynnissä oleva työ on yleispiirteinen toimenpidesuunnitelma, jonka tarkoituksena on määrittää valtatien kehittämisen ja sen välivaiheiden periaateratkaisut jatkosuunnittelua varten. Suunnittelu tarkentuu myöhemmin tarkempien tie- ja rakentamissuunnitelmien laatimisen myötä.

Toimenpidesuunnitelman laatii A-Insinöörit ja työtä ohjaa hankeryhmä, johon kuuluvat Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten sekä Väyläviraston asiantuntijoiden lisäksi alueen kuntien, Päijät-Hämeen liiton sekä Päijät-Hämeen vastuumuseon edustajat. Toimenpidesuunnitelma valmistuu keväällä 2024.

Toimenpidesuunnitelman alkuvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus Hartolan Yhtenäiskoululla sekä verkkotapahtumana perjantaina 6.10. klo 17:30–19:30. Tilaisuudessa esitellään alustavia toimenpide-ehdotuksia, ja yleisöllä on mahdollisuus antaa kommentteja ja esittää kysymyksiä.

Lisäksi suunnitelmaan liittyviä kysymyksiä voi esittää suunnittelukonsultille puhelimitse ennen yleisötilaisuutta 3.–5.10. sekä tilaisuuden jälkeen 11.–13.10. puh. 040 669 3656 / Piritta Laitakari.

Mielipiteitä voi toimittaa suunnittelukonsultille 20.10.2023 mennessä sähköpostilla (lauri.sahramaa@ains.fi) tai postitse osoitteeseen A-Insinöörit Civil Oy, Lauri Sahramaa, Puutarhakatu 10, 33210 Tampere.

Lisää EU-rahaa turvalliseen pysäköintiin

Euroopan komissio on käynnistänyt aiempaa joustavamman rahoituskierroksen raskaan liikenteen turvallisen pysäköinnin edistämiseksi kaikkialla EU:ssa.

Euroopan komissio on myöntänyt jo kolmannen kerran 250 miljoonan euron rahoituskierroksen turvallisen liikkuvuuden hankkeisiin. Raskaan maantieliikenteen tarpeisiin suunnattu rahoitus kattaa uusien turvallisten pysäköintialueiden kehittämisen, vanhojen kunnostamisen sekä myös tiedottamisen pysäköintialueiden saatavuudesta, sijainnista ja hinnoittelusta.

Vaatimukset edellyttävät, että ns. Connecting Europe Facility (CEF) -rahoituksella rakennetut uudet turvalliset kuorma-autojen pysäköintialueet (SSTPA) ovat huhtikuussa 2022 hyväksyttyjen EU-standardien mukaisia.

EU-standardit määrittelevät palvelun vähimmäistason, joka SSTPA:n on tarjottava ammattikuljettajille. Tämä sisältää sukupuolet huomioon ottavat saniteettitilat, ruoka- ja juomapalvelut, internetin ja sähkön saatavuuden sekä hätäyhteydenottopisteet. Lisäksi palveluntarjoajalla pitää olla suunnitelma menetelmistä erilaisten hätätilanteiden varalle.

Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan EU:ssa on käytettävissä 300 000 kuorma-autopysäköintipaikkaa. Luvussa on yhä 100 000 paikan vajaus, jotta kokonaiskysyntä saataisiin täytettyä tyydyttävällä tasolla. Vain 7 000 paikkaa eli alle 3 % EU:n nykyisistä pysäköintipaikoista on SSTPA-sertifioiduilla turvallisilla alueilla. Tutkimusta päivitetään parhaillaan, ja uusien tulosten odotetaan ilmestyvän ensi vuonna.

Kansainvälinen maantiekuljetusliitto IRU huomauttaa, että vaikka monet hankkeet saivat EU-rahoitusta vuosina 2021 ja 2022, ja turvallisiin pysäköintialueisiin liittyviä hankkeita rahoitettiin useampiakin vuonna 2021, varojen käyttö ei ollut tyydyttävää vuonna 2022. Tilanne on edelleen kriittinen ja parkkipaikoista on edelleen huomattava pula kaikkialla Euroopassa.

Tällä kierroksella rahoitusta on mahdollista saada Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ja sen ns. kattavan verkon (comprehensive network) varrella oleville turvallisille pysäköintipaikoille. Suomessa tähän verkkoon kuuluu noin 5200 kilometriä maantietä

Oikeanpuoleisessa kuvassa TEN-T verkon ns. kattava verkosto, jonka maantieosuuksille on mahdollista hakea Euroopan komission rahoitusta SSTPA-hyväksyttyjen turvallisten raskaan liikenteen parkkipaikkojen perustamiseksi. (Kuva: Väylävirasto)

Scania muuttaa Vantaalle

Scania Suomen uusi pääkonttori ja pääkaupunkiseudun Scania-keskus nousevat Vantaalle. Nykyinen, vuonna 1984 valmistunut Helsingin Konalan toimipiste ei enää sijaitse tämän päivän mittapuun mukaisesti optimaalisella sijainnilla, joten uusi tontti on katsottuna Aviapoliksen suunnalta.

Vuonna 1984 Scanian uusi pääkaupunkiseudun Scania-keskus ja maahantuonnin pääkonttori valmistui Konalaan Helsinkiin. 40 vuotta sitten Konalan toimipisteen sijainti oli optimaalinen palvelemaan Etelä-Suomen kasvavaa Scania-kantaa. Aika on ajanut jo ohi Konalan huippusijainnin ja nyt Scania Suomi aloittaa uuden 24 miljoonan euron projektin maahantuonnin ja Pääkaupunkiseudun Scania-keskuksen pystyttämiseksi Vantaan Aviapolikseen.

Uudet mitta- ja painosäädökset sekä logistiikan liikenne investoinnin taustalla

Kehä I toimi pitkään pääkaupunkiseudun ohittavana raskaan kaluston pääväylänä. Nykyinen Muonamiehentien sijainti oli erinomainen pääkaupunkiseudun paikallisliikenteelle, linja-autoille ja ohikulkevalle raskaalle kalustolle. Nykyään tilanne on toinen: Suomen uusimmat mitta- ja painosäädökset mahdollistavat 34 metrin ajoneuvoyhdistelmät ja 76 tonnin kokonaispainot. ”Scanian nykyinen sijainti mutkaisen Muonamiehentien päässä ja liikennemääriltään kasvaneiden sisääntuloväylien, sekä Kehä I:n osalta ei enää palvele asiakaskuntaamme. Uudessa sijainnissa pystymme palvelemaan asiakaitamme aivan uudella tavalla”, kertoo tyytyväinen Scania Suomen Etelä-Itä alueen aluejohtaja Tommi Salminen. ”Pääkaupunkiseudun ohittava raskas liikenne on siirtynyt Kehä III:lle ja myös isot logistiikkayhtiöt sijaitsevat tulevan uuden Scania-keskuksen läheisyydessä. Tämä mahdollistaa meille aivan uuden palvelutason”, hän lisää.

Scania kertoo olevansa ensimmäisenä raskaan kaluston autovalmistajana sitoutunut tieteellisesti vahvistettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Tämä kunnianhimoinen tavoite sekä Scanian tuotteiden, että Scanian toiminnasta aiheutuvien päästöjen alentamiseksi edellyttää myös huolto- ja korjaamotoiminnan kiinteistöiltä energiatehokkuutta. Uusissa rakennuksissa Scanian onkin ottanut käyttöön maalämpötekniikkaa, aurinkopaneelien tuottamaa energiaa sekä ostetun energian osalta ympäristöystävällisiä valintoja.

Liikenteen sähköistyminen näkyy uudessa Scania-keskuksessa

Vaihtoehtoiset käyttövoimat ja varsinkin sähköistetyt raskaat kuorma-autot vaativat uutta korjaamotekniikkaa. Uudessa Scania-keskuksessa tullaan varautumaan myös täyssähköisten ajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaan uuden välineistön ja tilojen suunnittelun osalta. Sähköiset kuorma-autot myös vaativat nopeampia sekä tehokkaampia latauslaitteita ja tämä tullaan huomioimaan uudessa korjaamorakennuksessa ja koko kiinteistön suunnittelussa.

Uudet tilat asiakkaille ja henkilöstölle

Konalan nykyiseen Scania-keskukseen ja Scanian maahantuonnin tiloihin on tehty paljon uudistuksia, jotta tilat palvelisivat asiakkaita ja Scanian henkilöstöä. ”On aivan upeaa, että asiakkaamme ja henkilöstömme saavat ajanmukaiset tilat. Asiakaspalvelumme taso ottaa varmasti ison loikan eteenpäin ja sekä Scania-keskuksen, että maahantuonnin henkilöstö saa toimintaan arvoisensa tilat. Rakennusprojektia on valmisteltu useita vuosia ja nyt kun investointipäätös on tehty, odotamme innoissamme tulevaa uutta ja upeaa pääkonttoria sekä pääkaupunkiseudun Scania-keskusta”, iloitsee Scania Suomen toimitusjohtaja Henna Wickström.

Merkittävä lisä Aviapoliksen yrityskeskittymään

Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristön Aviapolis-alueen sijainti Kehä III:n keskipisteessä on koettu erinomaiseksi logistiikka-alan toimijoille, ja Vantaan kaupunki toivottaakin uuden tulijan tervetulleeksi mukaan. ”Aviapolis on portti Suomeen ja Scanian investointi työpaikkoineen on upea lisä lentokenttäympäristön logistiikkaklusteriin”, lausuu elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo Vantaan kaupungilta. 

”Vantaalla on rakentamisen suhdannetilanteesta huolimatta tällä hetkellä rakenteilla useita työpaikkahankkeita, joista Scanian pääkonttorihanke on yksi suurimmista. Hankkeen rakentamisen alkaminen erityisesti tässä markkinatilanteessa on meille hieno uutinen”, kommentoi kiinteistöjohtaja Antti Kari Vantaan kaupungilta.

Volvo aloittaa sähkökuorma-autojen sarjatuotannon Gentissä

Volvo Trucks lisää sähkökuorma-autojen tuotantoa ja aloittaa raskaiden akkusähkökuorma-autojen sarjatuotannon Gentin tehtaalla Belgiassa. Tämä tarkoittaa, että sähköisiä Volvo-kuorma-autoja valmistetaan nyt neljässä tehtaassa – kolmessa Euroopassa ja yhdessä Yhdysvalloissa.

”Olen innoissani! Gentin tehdas on verkostomme suurin, joten tämä on erittäin tärkeä virstanpylväs. Nyt entistä useammat kuljetusyritykset voivat siirtyä sähköön Volvon kanssa”, sanoo Roger Alm, Volvo Trucksin johtaja.

Gentissä rakennetaan kolmea eri sähkökuorma-automallia – Volvo FH, Volvo FM ja Volvo FMX Electric. Nämä kuorma-autot voivat operoida 44 tonnin kokonaispainolla ja ne voidaan mukauttaa monenlaisiin kuljetustarpeisiin.

”Kuorma-autoistamme pidetään erinomaisen laadun, turvallisuuden, suunnittelun ja kuljettajan mukavuuden vuoksi. Olen erittäin tyytyväinen, että asiakkaamme voivat saada kaikki nämä edut ja samalla kuljettaa tavaroita ilman hiilidioksidipäästöjä”, Roger Alm sanoo.

Gentin tehdas on Volvo Trucksin suurin tuotantolaitos, jonka vuosikapasiteetti on noin 45 000 kuorma-autoa. Sähkökuorma-autot kootaan samalle alustalle ja linjalle diesel- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen kanssa tuotantokokoonpanossa, joka antaa tehtaalle suuren joustavuuden erilaisten muunnelmien ja vaatimusten käsittelyssä. Akut tulevat hiljattain avatulta Gentin akkukokoonpanotehtaalta, joka sijaitsee aivan tuotantolinjan vieressä.

Gent on neljäs Volvo Trucksin tehdas, joka valmistaa akkusähkökuorma-autoja. Ensimmäisenä esiteltiin Blainville Ranskassa, jossa Volvo alkoi rakentaa sähkökuorma-autoja jätteenkäsittelyä ja kaupunkijakelua varten vuonna 2019. Vuotta myöhemmin New River Valleyssa Yhdysvalloissa aloitettiin alueelliseen liikenteeseen suunnitellun VNR Electricin sarjatuotanto. Tärkeä virstanpylväs saavutettiin viime vuonna, kun Volvo Trucks aloitti raskaiden sähkökuorma-autojen sarjatuotantoon Tuven tehtaalla Ruotsissa ensimmäisenä maailmanlaajuisena valmistajana.

Tähän mennessä Volvo Trucks on saanut tilauksia, mukaan lukien aiesopimukset, noin 6 000 sähkökuorma-autolle 42 maassa kuudella mantereella.

”Vain muutama vuosi sitten monet ajattelivat, että raskaiden kuorma-autokuljetusten sähköistäminen on mahdotonta. Päätimme kuitenkin jo varhain, että sähköistys on tärkein tiemme nollapäästöihin. Nyt voimme tarjota alan johtavan valikoiman räätälöityjä sähkökuorma-autoja kaupalliseen käyttöön kaikkialla maailmassa”, Roger Alm sanoo, ja jatkaa: ”Jotta suuri sähkösiirtymä tapahtuisi, hallitusten on toimittava nyt ja tarjottava kannustinohjelmia niille, jotka investoivat uuteen teknologiaan, lisättävä sähköverkon kapasiteettia ja otettava käyttöön myös hiilidioksidiveroja kestävien kuljetusten kilpailukyvyn parantamiseksi.”

Uusimmat julkaisut

Teos suomalaisen autotuonnin historiasta 

Autotuojat ja -teollisuus ry on julkaissut ensimmäisen sadan vuoden taipaleestaan historiikkiteoksen Sata lasissa – Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Teos luotaa autotuonnin vaiheita vuodesta 1925,...