Helsingissä Vuosaaren tunneli suljetaan liikenteeltä suunta kerrallaan 23.–25.4.2024 klo 22.00–05.00

Helsingissä Vuosaaren satamatiellä (Mt 103) sijaitseva Vuosaaren tunneli suljetaan tunnelin pesua ja huoltotöitä varten 23.–25.4.2024 klo 22.00–05.00.

Vuosaaren tunnelin A-putki satamaan päin suljetaan 23.–24.4.2024 väliseksi yöksi ja tunnelin satamasta poispäin johtava B-putki suljetaan 24.–25.4.2024 väliseksi yöksi klo 22.00–05.00.

Tunnelin sulun aikana liikenne ohjataan Itäväylän, Kallvikintien, Niinisaarentien ja Satamankaaren kautta. Vuosaaren tunnelin putket avataan liikenteelle heti tunnelin pesun ja huoltotöiden päätyttyä

Mikkeliin uusi Scania-palvelukeskus

Scanian pitkäaikainen palvelukumppani S ja V Varis aloittaa uuden, nykyaikaisen raskaan kaluston palvelukeskuksen rakennustyöt Mikkelissä. Yli 50 vuotta palvelleet toimitilat saavat nyt mukautua uusiin tehtäviin, kun yritys varautuu tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Mikkelissä jo pitkään Scania-palvelukumppanina toiminut Korjaamo S ja V Varis Oy aloittaa uuden palvelukeskuksen rakennustyöt.
”Uusi palvelukeskus merkitsee meille uutta aikakautta. Olemme innoissamme voidessamme investoida tulevaisuuteen ja tarjota asiakkaillemme entistä parempia palveluita”, sanoo toimitusjohtaja Ville Varis.

Uuden palvelukeskuksen sijainti tuo mukanaan lukuisia etuja. Muuttunut kalusto ja vanhan tielinjan haasteet ovat innoittaneet etsimään ratkaisuja, jotka palvelevat paremmin niin nykyisiä kuin tulevia asiakkaita. ”Vaikka nykyinen sijaintimme on palvellut meitä hyvin, tulevaisuuden tarpeet vaativat meitä uudistumaan. Nykyisen Viitostien linjauksen myötä raskaan liikenteen määrä on ollut kasvussa, ja Mikkelin sijainti logistiikan solmukohtana on vahvistunut. Uusi sijainti Viitostien läheisyydessä takaa hyvät kulkuyhteydet ja vahvistaa tunnettavuuttamme”, kommentoi korjaamoyrittäjä Ville Varis. ”Nykyiset toimitilat sijaitsevat uuden läheisyydessä ja ne pystyvätkin myös tulevaisuudessa toimimaan tukipalveluita tuottavina yksikköinä, raskaan kaluston pysäköintitarpeiden ja pesupalveluiden muodossa”, Ville lisää.

Kohti sähköistä tulevaisuutta

Raskaskin kalusto sähköistyy vauhdilla ja sähköistymisen aikakauteen tunnettu Scania-korjaamo on varautunut jo huolella. ”Olemme jo pitkään panostaneet koulutuksiin, jotka varmistavat valmiutemme sähköisten autojen huoltoon ja korjaukseen. Valmistuvat tilat on suunniteltu ottaen huomioon sähköistymisen tuomat mahdolliset tarpeet”, kertoo S ja V Variksen korjaamopäällikkö Jani Varis.

Ympäristönäkökulmasta uusi toimitila mahdollistaa toiminnan tehostamisen, kierrätyksen ja lajittelun parantamisen. ”Nykyaikainen jäteasema on keskeisessä roolissa, ja paikalliset yhteistyökumppanit ovat mukana ympäristösuunnittelussa. Tämä on askel kohti ympäristöystävällisempää toimintaa”, toteaa Ville Varis. 

Osana Scanian verkostoa

Scanian mukaan sen palveluverkosto Suomessa on alansa kattavin. Scania Suomi Oy:llä onkin 19 omaa Scania-keskusta Suomessa, ja Mikkeliin nouseva S ja V Variksen uusi Scania-palvelukeskus on yksi seitsemästä Scanian sopimuspalvelupisteestä Suomessa. ”Scania haluaa tarjota asiakkailleen aina parhaan kokonaisratkaisun ja siinä huolto- ja korjaamopalveluilla on ratkaiseva rooli. On aivan upeaa, että Mikkeliin nousee Scanialle uusi täyden palvelun keskus. Sillä takaamme asiakaslupauksemme täyttymisen ei pelkästään Mikkelin talousalueella, vaan kaikille Scania-perheen jäsenille”, iloitsee Scania Suomen toimitusjohtaja Henna Wickström. ”Variksen pitkä historia ja toiminta meidän kumppanikorjaamonamme on ollut asiakkaidemme keskuudessa erittäin arvostettua. Valmistuva toimitila edelleen vahvistaa heidän rooliaan laadukkaan Scania-palvelun tuottajana Suomessa”, Henna Wickström lisää. 

Valmistuminen ja tulevaisuudennäkymät

Variksen palvelukeskuksen on määrä valmistua loppuvuodesta 2025, tuoden mukanaan myös paremmat tilat Scanian automyynnille ja vahvistettua tukea Suomen jo ennestään laajalle Scania-huolto- ja -korjausverkostolle. Viitostien liikennemäärät ovat olleet kasvussa ja keskuksen tulevan sijainnin ohitse kulkeekin 800-900 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Sijainti lähempänä asiakaskuntaa tukee uuden kokonaisuuden menestystä.

MAN laajentaa vedyllä tuotevalikoimaansa 

Avaukseksi suunniteltu noin 200 auton piensarja lähtee asiakaskäyttöön Saksassa, Alankomaissa, Norjassa, Islannissa sekä muutamissa Euroopan ulkopuolisissa maissa jo vuonna 2025. 

MAN kertoo olevansa ensimmäinen eurooppalainen kuorma-auton valmistaja, joka tuo markkinoille pienen sarjan vetykäyttöisellä polttomoottorilla varustettuja kuorma-autoja. Tämä avaussarjaksi suunniteltu 200 auton erä toimitetaan asiakkaille Saksassa, Alankomaissa, Norjassa, Islannissa ja muutamissa Euroopan ulkopuolisissa maissa jo vuonna 2025.

MAN hTGX:ksi kutsuttava sarja tuo päästöttömän vaihtoehdon raskaampiin kuljetussovelluksiin, joiksi mainitaan esimerkiksi rakennusteollisuuden kuljetukset sekä säiliökuljetukset ja puunkuljetukset. Uuden hTGX:n mainitaan olevan myös ympäristöystävällinen vaihtoehto akkukäyttöisille kuorma-autoille sellaisilla alueilla, joilla ei ole riittävää latausinfrastruktuuria, tai markkinoilla, joilla vetyä on jo saatavilla riittävästi. MAN kertoo luovuttavansa ensimmäiset hTGX:t asiakkaille jo vuonna 2024 ja skaalaa tuotantoa ylöspäin vuodesta 2025 lähtien.

”Jatkamme keskittymistä akkukäyttöisiin ajoneuvoihin tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tällä hetkellä ne ovat selvästi muita käyttövoimakonsepteja edellä energiatehokkuuden sekä käyttö- ja energiakustannusten suhteen. Silti vetykäyttöisellä polttomoottorilla toimivat kuorma-autot ovat hyödyllinen lisä erikoissovelluksille ja -markkinoille. Ennakoimme, että voimme palvella parhaiten valtaosaa asiakkaidemme kuljetustarpeista akkukäyttöisillä kuorma-autoilla. Erityissovelluksissa vetykäyttöinen polttomoottori tai tulevaisuudessa polttokennoteknologia tuo kuitenkin sopivaa täydennystä valikoimaan”, sanoo Friedrich Baumann, MAN Truck & Busin johtoryhmän jäsen sekä myynnin ja asiakasratkaisujen vastuuhenkilö. ”MAN hTGX:n avulla olemme nyt lisänneet houkuttelevan tuotteen nollapäästöiseen tuotevalikoimaamme”, hän linjaa.

Vetykäyttöinen H45-polttomoottori perustuu MAN:n D38-dieselmoottoriin ja se valmistetaan Nürnbergin moottori- ja akkutehtaalla. Tutun teknologian käyttö mahdollistaa markkinoille tulon jo varhaisessa vaiheessa ja voi osaltaan antaa sysäyksen myös vetyinfrastruktuurin laajentamiselle.

Vetykäytön uskotaan sopivan erityisen hyvin sellaisiin kuljetustehtäviin, jotka vaativat erityistä akselikonfiguraatiota tai joissa alustan rakentamisen tarve ei jätä tilaa akuille. MAN hTGX:n kerrotaan tarjoavan suuria hyötykuormia ja maksitoimintamatkaa aluksi ainakin 600 kilometriä tarjolla olevilla 6×2- ja 6×4-vetotavoilla. H45-vetypolttomoottori tuottaa 383 kW:n tai 520 hv:n tehon sekä 2500 Nm:n väännön 900–1300 k/min kierrosnopeudella. Vedyn suorasuihkutus moottoriin varmistaa erityisen nopean tehovasteen. Vety paineistetaan 700 baariin (CG H2) jolloin 56 kg:n vetoisella säiliöllä varustettu ajoneuvo voidaan tankata alle 15 minuutissa. Alle 1g CO2/tkm:n päästöillään MAN hTGX täyttää ”nollapäästöiselle ajoneuvolle” uudessa EU:n CO2-lainsäädännössä asetetut kriteerit. 

MAN H45 on vetykäyttöinen polttomoottori, ja se perustuu tuttuun D38-dieselmoottoriin. Sitä valmistetaan Nürnbergissä sijaitsevassa moottori- ja akkutehtaassa. 

MAN ei ole suinkaan kylmiltään lähtenyt vedyn pariin, sillä yritys on tutkinut sitä jo vuosikymmeniä. MAN Truck & Bus esitteli ensimmäisen vetykäyttöisen bussin Hannoverin messuilla vuonna 1996: SL 202-kaupunkibussi oli varustettu maakaasumoottorilla, joka oli muokattu vedyn käyttöä varten. Hannoverin messujen jälkeen ajoneuvo suoritti yhdeksän kuukauden pituisen testivaiheen Erlangenissa, jonka aikana se ajoi 13 000 kilometriä ja kuljetti 60 000 matkustajaa. Bussi saapui lopulta Müncheniin vuonna 1997 ja se otettiin siellä menestyksekkäästi käyttöön säännöllisessä liikenteessä. Tätä seurasi vuonna 1998 kolme nivelbussia Münchenin lentokentälle, jotka olivat käytössä vuoteen 2008 asti, sekä lisäksi vielä 14 vetykäyttöistä bussia vuosien 2006 ja 2009 välillä. 

Kaiken kaikkiaan MAN kertoo kehittävänsä ja testaavansa vetykäyttöisiä moottoreita MAN Engines -divisioonalle monissa sovelluksissa maantiellä, maastossa ja vesillä. Vedyn luonnehditaan sopivan erityisen hyvin esimerkiksi erikoisajoneuvoihin – kuten rinnekoneisiin tai junille ei-sähköistettävillä reiteillä sekä vaikkapa kaivinkoneisiin ja nostureihin. Sitä voidaan käyttää myös lämmitys- ja voimalaitosten yhteydessä.

Raskas Kalusto 3/2024

Kevään tuore Raskas Kalusto on lunastettavissa lehtipisteistä ja odotettavissa jakelun kantamana 18.4.42024. Sisältö on koostettu talvisissa tunnelmissa ja vahvasti kevättä odottaen. Pinolla lähdetään käymään Niko Kaijankosken puutavara-Volvolla, ja Karjalaisen NostoKuljetuksen luona käydään todistamassa uutta vaihtolava-Scaniaa. Koukkutunnelmissa ollaan myös MAN-koeajon myötä, ja nostalgiaa hengitellään F10-Volvon ympärillä. Onko muuta? On muuta, katso tästä:

Kalusto ja ihmiset

6 Ahma jäällä

Kuusitukkikeikalla NMK-Kuljetus Oy:n Volvo FH16 650 -puuautolla.

18 Super-Sininen

Karjalaisen NostoKuljetus Oy:n uusi ja sininen Scania 560R Super. 

30 Urakan muutto

Lastauskoneille järjestettiin liikettä Pohjois-Suomen tieverkolla.

42 Monen toimen tekijä

Mikko Aaltoselle kuljetusyrittäjyys oli selvä asia jo varhain.

48 Vilkkukeikkaa

Hinaus Liikaselle rakentui liikenteenohjauksen tehoyksikkö.

54 Nostoja ja kuljetuksia lakeuksilla

Lakeuden Nostokuljetus A. K. Mäkelä Oy:n vieraana Ilmajoella. 

72 Tasakatto villatehtaan vaikutteilla

Vähä-Tourun Volvo F10 muistelee aikanaan yleistä työjuhtaa.

Koeajot ja esittelyt

24 Koukuttava

MAN TGS 26.400 6X2*4 koukkuauton roolissa.

36 Varma kevättalven merkki

VehoTrucksin talvitapahtuman satoa Kuopiosta.

38 Omalla konseptilla

Lahden Rekkapaja on tullut vuosikymmenen ikään.

60 Pintaa syvemmälle

Tulevaisuus vaatii renkailta entistä enemmän.

64 Täsmätyökalu toiminnan hallintaan

LogiApps helpottaa hallinnollisia huolia.

68 Kevään sisustusvinkit

Väriä ja tyyliä työpaikalle tien päällä!

78 Veekasilla 55 vuotta seitsemällä vuosikymmenellä

Scanian V8-asiaa vuodesta 1969 nykypäivään.

Vakiopalstat

12 Uutiskuljetus

82 Seuraavassa numerossa

Osaamista ja intoa kaivataan

Traficomin tuore tutkimus tarjoaa näkemyksen Suomen kuljetusalan ammattikuljettajien saatavuuden ongelmiin.

Vaikka tilastot osoittavat ammattipätevyyden omaavia kuljettajia olevan riittävästi, on kuljetusalalla koettu työvoimapulaa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tutkimuksen mukaan ammattikuljettajien saatavuudessa on ollut ongelmia koko maassa ja etenkin Uudellamaalla. Taustalla on puute riittävän osaamistason omaavista kuljettajista.

Työttömien työnhakijoiden määrä on moninkertainen avoimiin työpaikkoihin nähden, vaikkakin tämä suhdeluku on vuosien 2010–2023 välillä pienentynyt merkittävästi. Toisaalta pääosa tutkimuksessa kyselyyn vastanneista ammattikuljettajista koki, että vakituisen työpaikan saa helposti ja yli kaksi kolmasosaa heistä koki, että sen saa helposti omalta työssäkäyntialueelta. 

”Tulokset osoittavat, että tarjolla on aiempaa huomattavasti vähemmän riittävän osaamistason omaavia ja alalle todellisuudessa haluavia kuljettajia”, kommentoi erityisasiantuntija Elina Uusitalo.

Tutkimus niin ikään viittaa, että kuljetusalalla kohdattavat haasteet ovat monitahoisia, mutta ne voitaisiin ratkaista kohdennetuilla toimenpiteillä. Traficomin mukaan työolojen kehittäminen, koulutuksen uudistaminen ja joustavampien työaikajärjestelyjen käyttöönotto ovat avainasemassa kuljetusalan vetovoiman lisäämisessä ja alalla pysymisen pitovoimassa ammattiin aikovien kohdalla.

Erityisen tärkeää olisi keskittyä kaikilla koulutustasoilla kuljettajien käytännön osaamisen kehittämiseen ja antaa realistinen kuva ammatista jo varhaisessa opintojen vaiheessa. Tämä ei ainoastaan tukisi kuljettajien ammatillista kasvua vaan myös tekisi alasta houkuttelevamman uusille osaajille.

”Kuljetusalan työvoimahaasteiden ratkaiseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä. Meidän on yhdistettävä voimamme viranomaisten, koulutuslaitosten ja alan yritysten kesken, jotta voimme kehittää kestäviä ratkaisuja, jotka parantavat kuljettajien saatavuutta. Tämä tutkimus valaisee niitä kriittisiä alueita, joihin meidän on keskityttävä. Sitoutuminen yhteistyöhön ei ole vain välttämätöntä, vaan se on avain alan tulevaisuuden turvaamiseen”, painottaa Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.

Tutkimus on tavoitettavissa Traficomin verkkosivuilta haulla ”kuorma- ja linja-autojen ammattikuljettajien saatavuustutkimus”.

Kaivattua pintaa

Väylävirasto ennakoi, että maantieverkon korjausvelan kasvua pystyttäisiin tänä vuonna taittamaan hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin: hallituskaudelle on osoitettu korjausvelan purkuun 520 miljoonaa euroa, josta vuonna 2024 saadaan käyttöön 250 miljoonaa euroa.

Väylävirasto ja ELY-keskukset tavoittelevat valtakunnallisesti noin 4 000 kilometrin päällystysohjelmaa; samaan suuruusluokkaan mainitaan päästyn viimeksi vuonna 2020.

Kohonneet kustannukset ja käytettävissä ollut rahoitus ovat viime vuosina näkyneet päällystyskilometreissä, ja maantieverkon korjausvelka on kasvanut. Väyläviraston mukaan vuonna 2023 maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä päällystettiin yhteensä vain 1 682 kilometriä, mikä oli koko 2000-luvun pienin määrä.

Viime vuosina rahoituskehys on ollut niukka, joten päällystystyöt on priorisoitu vilkkaimmalle noin 10 000 kilometrin verkolle, jossa liikenteestä kulkee noin kaksi kolmasosaa. Siten muun tieverkon kunto on heikentynyt, mutta nyt uutta pintaa on luvassa myös keskivilkkaille ja vähäliikenteisemmille teille. Keskivilkkaiden teiden päällystyskilometrien luvataan tuplaantuvan viime vuosiin verrattuna. Lopulliseen päällystyskilometrien toteumaan vaikuttaa oleellisesti myös asfaltin sideaineena käytettävän bitumin hinnan kehittyminen työkauden aikana, sillä bitumin osuus päällysteen hinnasta on Väyläviraston mukaan 30–40 prosenttia.

Väyläverkon laskelmien mukaan tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain juuri nyt tavoitellun noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli vuoden 2023 lopussa noin 8 700 kilometriä, ja niiden määrä lisääntyi vuoden aikana noin 720 kilometrillä.

Kesätöitä Kehä III:n ja Lahdenväylän liittymässä

Vantaalla Lahdenväylän (Vt 4) ja Kehä III:n liittymässä korjataan tulevana kesänä viisi siltaa. Työt alkoivat jo maaliskuussa, ja töitä tehdään moottoritien molemmissa ajosuunnissa ja moottoritien länsipuolella sijaitsevassa rampissa.

Korjaustöiden aikana Vt 4:n liikenne siirretään moottoritien siltojen korjauksen ajaksi vuorotellen toiselle ajoradalle. Tällöin käytössä on kaksi ajokaistaa kumpaankin suuntaan ja nopeusrajoitus työmaiden kohdalla on 50–60 km/h kaistojen kaventamisen ja sivusiirtojen vuoksi. Yöaikaan käytössä on ajoittain yksi ajokaista. Rampilla käytössä on yksi kavennettu ajokaista.

Töiden kokonaiskesto yhdellä siltapaikalla on noin 2,5–3 kuukautta ja osa silloista on työn alla yhtä aikaa. Kokonaisuudessaan siltojen korjaustyöt valmistuvat lokakuun aikana. 

Vuosina 1990–1991 rakennettujen siltojen korjauksissa siltojen vesieristeet ja kaiteet uusitaan sekä reunapalkkeja ja pilareita korjataan.

Ajo- ja lepoaikojen noudattamisessa ei merkkejä paremmasta

Poliisin helmikuinen liikennevalvonta viittasi myönteiseen kehitykseen ajo- ja lepoaikojen noudattamisen suhteen, mutta aluehallintovirastojen kokemus on kielteisempi.

Aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat havaitsivat ajo- ja lepoaikarikkomuksia viime vuonna kolmella neljästä tarkastetuista kuljetusyrityksistä. Eniten kerrotaan laiminlyödyn kuljettajien taukoja. Ajopiirturien vakavaa väärinkäyttöä havaittiin puolestaan lähes joka toisessa tarkastetussa yrityksessä. Kokonaisuutena laiminlyöntien kokonaismäärissä ei ole aluehallintovirastojen mukaan tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan viime vuosina.

”Vuodesta toiseen valvonnan tulokset näyttäytyvät samanlaisina eikä selkeää positiivista kehitystä kokonaisuutena ole nähtävissä. Kuljettajien tekemiä rikkomuksia havaitaan paljon, mikä kertoo piittaamattomuudesta ja välinpitämättömyydestä yhteiseurooppalaista tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä kohtaan. Myös kuljetusyritykset työnantajina usein laiminlyövät valvontavastuuta kuljettajiensa tekemistä rikkomuksista tai tietoisesti sallivat kuljettajien väärän toiminnan”, kommentoi työsuojelutarkastaja Ville Gröndahl Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden 27 tarkastajaa tarkastivat vuonna 2023 yhteensä 589 maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetusyritystä eri puolella Suomea. Tarkastettuja kuljettajia oli 4 651. Tarkastettuja päiviä kuljettajilta kertyi yhteensä 320 953.

Ajo- ja lepoaikarikkomuksia havaittiin 448 yrityksellä, eli noin 76 prosentilla tarkastetuista yrityksistä. Eniten ajo- ja lepoaikarikkomuksia oli kuljettajien tauoissa. Taukorikkomuksia havaittiin yhteensä 7 064, ja niistä vakavia oli 2 931. Erityisesti vakavien taukorikkomusten määrän kerrotaan kasvaneen.

Kuljettajien vuorokautinen vähimmäislepoaika alittui yhteensä 4 626 kertaa, ja vuorokautisen lepoajan rikkomuksista noin puolet (2 324) olivat vakavia. Kuljettajien viikoittaisten lepoaikojen rikkomukset olivat myös lisääntyneet: viikoittaisten lepoaikojen rikkomuksia havaittiin yhteensä 1 117, joista vakavia oli 749.

Vuorokautisen ajoajan enimmäismäärä ylittyi yhteensä 1 955 kertaa. Ylityksistä vakavia oli 636 rikkomusta. Viikoittaisen ajoajan sekä kahden peräkkäisen viikon ajoajan rikkomuksia havaittiin myös, mutta selvästi vähemmän kuin muita ajo- ja lepoaikarikkomuksia.

Ajo- ja lepoajan valvontalaitteissa havaittiin vakavaa väärinkäyttöä 265 yrityksessä, eli lähes joka toisessa tarkastetuista kuljetusyrityksistä. Osassa yrityksistä havaittiin työsuojelutarkastajien mukaan useita eri väärinkäytöksiä. Yhteensä 212 yrityksessä kuljettajat olivat ajaneet työpäiviä osittain tai kokonaan käyttämättä kuljettajakorttia tai ajopiirturilevyä.

Myös ajo- ja lepoaikatietojen sekä ajopiirturien käsittelyissä oli puutteita. Ajoneuvokohtainen valvontalaitteen yrityslukitus oli asettamatta digitaalisiin ajopiirtureihin tai se oli väärä 172 yrityksen tapauksessa. Ajopiirtureiden määräaikaistarkastuksia oli suorittamatta 33 yrityksessä ja valvontalaite ei toiminut oikein 32 yrityksessä.

”Yllättävintä kuitenkin vuodesta toiseen on, että ammattikuljettajilla esiintyy edelleen paljon puutteita aikaryhmävalitsimen käytössä, mikä on ajopiirturin perustoiminto. Tarkastajat havaitsivat asiassa puutteita 167 yrityksen kuljettajilla, mikä on paljon. Johtuuko se sitten osaamattomuudesta vai piittaamattomuudesta, onkin sitten toinen asia”, Gröndahl toteaa.

Yhteensä 125 kuljetusyritystä ei ollut säilyttänyt ajo- ja lepoaikatietoja vähintään vuoden ajalta, kuten tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö edellyttää. 

Aluehallintovirastot muistuttavat, että yrityksen on jäljennettävä omaa yritystään koskevat ajo- ja lepoaikatiedot ajoneuvon digitaalisesta ajopiirturista. Tiedot on jäljennettävä Suomessa olevasta ajoneuvosta vähintään kahden kuukauden välein. Lisäksi tiedot on jäljennettävä, kun yritys luovuttaa ajoneuvon pois omasta hallinnasta tai poistaa digitaalisen ajopiirturin käytöstä. Ulkomailla olevasta ajoneuvosta tiedot on jäljennettävä ajoneuvon tultua Suomeen. Kuljettajakorttien ajo- ja lepoaikatiedot tulee jäljentää vähintään kolmen viikon välein niiltä viikoilta, joilla kuljettaja on työssä. Ajossa käytetyt alkuperäiset piirturilevyt tulee säilyttää ajon päätyttyä vähintään vuoden ajan kuljettajakohtaisessa aikajärjestyksessä. Kopioidut tiedot digitaalisista ajopiirtureista ja kuljettajakorteista tulee säilyttää vähintään 12 kuukautta niiden kirjaamisen jälkeen.

Ajo- ja lepoaikoja koskevat määräykset ovat yhdenmukaisia koko Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella (ETA). Suomessa kuljetusyritysten viranomaisvalvonta tapahtuu moniviranomaisyhteistyönä. Poliisi-, tulli- sekä rajavartioviranomaiset hoitavat tienvarsivalvonnan ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet hoitavat yritysvalvonnan.

Havaittujen rikkomusten perusteella työsuojelutarkastajat antoivat viranomaisohjausta kuljetusyrityksille. Lisäksi merkittävimmät tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomukset työsuojeluviranomaiset ilmoittivat poliisille sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.

”Rikkomustiedot vaikuttavat kuljetusyritysten hyvämaineisuuden arviointiin ja yrityksien riskiluokan määräytymiseen. Havaitut rikkomukset voivat johtaa sakkorangaistuksiin ja vakavimmillaan niillä voi olla vaikutusta kuljetusyrityksen liikennelupiin”, Gröndahl kertoo.

Osana EU:n jäsenmaiden yhteisvalvontaa Suomea koskevat valvonnan tulokset raportoidaan myös EU:lle.

Liqui Moly esitteli AdBluen lisäaineen

Liqui Moly on esitellyt tuotteen AdBlue-liuoksen höyrystymisessä mahdollisesti syntyviin ongelmiin.

”Liuoksen höyrystyessä voi muodostua myös jäämiä, sillä pakoputken pinnalle muodostuu nestekalvo, josta vesi haihtuu nopeammin kuin urea voi hajota”, kertoo Liqui Molyn tutkimus- ja kehitysjohtaja David Kaiser

Ratkaisuksi tähän on yhtiö kehittänyt DEF Anti Crystal Additive K -lisäaineen.

”Lisäaineen avulla lämpötilaa lasketaan niin kutsutun Leidenfrostin efektin saavuttamiseksi. Tämä ilmiö edistää AdBlue-liuoksen hajoamista ilman haitallisia jäämiä. Pakoputken pinnalle muodostuva nestekalvo vähenee Leidenfrostin efektin seurauksena”, kertoo Kaiser.

Yhtiö kertoo uuden lisäaineen vaikutuksen kohdistuvan pakokaasun jälkikäsittelyssä SCR-järjestelmään (Selective Catalytic Reduction, selektiivinen katalyyttinen pelkistys), jonka avulla dieselmoottorin palamisprosessin aikana syntyvät typpioksidit pelkistyvät katalysaattorissa alkuainemuotoiseksi typeksi ja vedeksi.

”Järjestelmän putkiin tai annosteluventtiileihin muodostuu ureakiteitä. Näin tapahtuu, kun vesi haihtuu tai höyrystyy putkissa”, kehitysjohtaja selittää.

Ääritapauksessa tämä voi johtaa AdBlue-järjestelmän tukkeutumiseen. Tämä puolestaan voi vaurioittaa pumppua ja ruiskutussuuttimia tai aiheuttaa moottorinohjauksen virheilmoituksen. 

”Lisäaineen sisältämä tensidi vähentää AdBlue-nesteen pintajännitystä. Se estää puolestaan pisaroiden muodostumisen. Näin vältytään häiritsevien kiteiden muodostumiselta ja ruiskutussuuttimen kerrostumilta”, Kaiser sanoo.

Vesiliuoksen toinen heikkous on kylmäherkkyys. Ajoneuvovalmistajat käyttävät lämmittimiä SCR-järjestelmän suojaamiseksi jäätymiseltä. Lämmittimet aktivoituvat kuitenkin vain moottorin käynnistyksen yhteydessä. 

”AdBlue jäätyy -11,5 °C:n lämpötilasta alkaen. Lisäaineemme avulla jäätymispiste voidaan laskea noin -16 °C asteeseen”, Kaiser sanoo. 

Uusi DEF Anti Crystal Additive K tuote on saatavana 2,5 litran muovipakkauksessa.

Scanialta vahva viime vuosi

Scania on julkaissut konsernin vuotta 2023 koskevan vuosi- ja ympäristöraportin, jonka mukaan konsernin liikevaihto kasvoi 28 prosenttia 204,1 miljardiin Ruotsin kruunuun (18,0 mrd. euroa), ja liikevoittoa kertyi 26,0 miljardia kruunua (2,3 mrd. euroa).

Scania kertoo, että ajoneuvotoimitukset kasvoivat vuodesta 2022 peräti 13 prosenttia 96 727 autoon. Perinteiset voimanlähteet ovat kuitenkin käytännössä suvereenisti toimitetuissa autoissa ykköspaikalla, sillä lähes sadasta tuhannesta ajoneuvosta paikallisesti päästöttömiä ajoneuvoja oli 246 autoa. Piristynyttä toimituskantaa selitti osaltaan tietenkin vielä viime vuonna kohtalaisesti positiivisen puolella olleet talous- ja hankintanäkymät globaalisti, myös vielä 2022 riivannut komponenttipula ja sen laukeaminen. Tilauskertymän kerrotaan kasvaneen kahdella prosentilla 84 080 autoon.

Scania-konsernin liikevaihto vuodelle 2023 kasvoi 28 prosenttia 204,1 miljardiin Ruotsin kruunuun (18,0 mrd. euroa), ja liikevoittoa kertyi 26,0 miljardia kruunua (2,3 mrd. euroa).

Uusimmat julkaisut