Raskas Kalusto 2/2019

Kalusto ja ihmiset

10 – Iso Pillari

Kuljetus Välimäki Ky:n Sisu E18 Evo2 edustaa aikansa puuautolegendaa.

24 – Raudan rahtaaja

Helsingin Metallipurkaus Oy hoitaa kuljetukset pääasiassa omalla kalustolla. 

32 – Pisteiden perusteella

Raahen kaupunki valitsi uudeksi tienhoitoautoksi C-sarjan Renaultin. 

40 – Taiteilijaelämää

Nina Myllymäki muuttaa kuorma-autoja taideteoksiksi. 

48 – Sanoista tekoihin

Aki Simulan Sisu Polar Rock Hybrid tuli Seepsula Oy:n ajoon.  

56 – Jakeluauto

Kuljetusliike Kaura Oy otti käyttöön 34,5-metrisen tuplapuoliperän. 

68 – Talvitieltä kelirikkovarastoon

Kävimme Niclas Hautasen kanssa puunajossa Volvo FH16 750:llä.

74 – Enemmän leipää

Kuljetusliike Pöytälaakso Oy sai lisää lavametrejä perävaunupäivityksellä.

80 – Musta & matala

Kuljetus K. Karttusen Volvo FM500 ”Viking” custom-esittelyssä.

86 – Hajottamon helmi

Kauppilan Autohajottamon Scania T142H on tinkimättä kunnostettu. 

Koeajot ja esittelyt

62 – Kovemmaksi keitetty

Koejossa Renault K520 8X4 2+2 -maansiirtoauto. 

76 – Tietoa tienpinnasta

Egrip-järjestelmä kerää ajoneuvon anturidataa liukkaustiedoksi.

94 – Mittatilaustyönä

VAK Oy on valmiina HCT-mittojen mukaiseen tuotantoon.

Vakiopalstat

16 – Uutiskuljetus

Raskas Kalusto 02/19 lehden ilmoitukset

Kuljetusbarometrin mukaan odotukset ovat laskusuunnassa

Vuoden ensimmäisen SKAL Kuljetusbarometrin mukaan myönteinen suhdannekehitys on taittunut ja kuljetusyrittäjien ennusteet kääntyneet laskuun. Alkuvuotta elettäessä useampi kuin joka neljäs (28 %) yrittäjä arvioi kuljetusmäärien laskevan. Nousua odottaa kuitenkin joka viides (21 %). Parhaat kasvuodotukset ovat tukki- ja kuitupuukuljetuksissa, joissa 49 prosenttia ennustaa kuljetusmäärien kasvua ja vain neljä prosenttia laskua. Maa-aineskuljetuksissa ennuste on taas synkin: 42 prosenttia yrittäjistä ennustaa laskua. Rakentamisen hiipuminen näkyi jo loppuvuonna 2018, jolloin ajosuoritteet laskivat maa-aineskuljetuksissa. Muilla suoritealoilla tilanne oli varsin vakaa. Loppuvuoden 2018 liikevaihtolukemat näyttävät positiivisilta. Syyskauden liikevaihto on kehittynyt suotuisasti erityisesti keskisuomalaisilla ja helsinkiläisillä yrityksillä. 

Kolme neljäsosaa kuljetusyrittäjistä arvioi, että teknologiakehityksellä ei ole vaikutusta kuljettajatarpeeseen. Joka kuudes kuljetusyrittäjä arvioi kuljettajatarpeen pikemminkin kasvavan. Alle kolmannes vastanneista arvioi autonomisten ajoneuvojen tulevan kaupalliseen tavaraliikenteeseen 2020-luvun loppuun mennessä. Yhtä moni arvioi niiden tulevan 2030-luvulla. Runsas kymmenes ei usko niiden tuloon lainkaan. Kuljetusyrittäjät arvioivat autonomisen tavarankuljetuksen soveltuvan suljetuille alueille tieliikenteen ulkopuolella (74 %) tai korkeintaan yksittäisten tuotantolaitosten tai satamien väliseen liikenteeseen (36 %). Suoritealoittain tarkasteltuna tukki- ja kuitupuukuljetuksissa nähdään vähiten tulevaisuutta autonomisilla ajoneuvoilla. 

Letkassa ajo eli platooning sai heikomman vastaanoton kuljetusyrittäjiltä. Vain kuusi prosenttia arvioi, että siitä olisi hyötyä kuljetustehtävissä. Näissä vastaajissa oli suhteessa eniten elintarvike- ja jakelukuljetusten suorittajia. Letka-ajon koetaan soveltuvan korkeintaan kuivalla kelillä hyväkuntoiselle moottoritielle, kun lastataan ja puretaan vain kerran ja asiakkaan toimitusaikataulu sallii letkasta aiheutuvan viiveen. 

Kuljetusyrittäjät aikovat parantaa kuljetustensa energiatehokkuutta seuraavan viiden vuoden sisällä hyödyntämällä erityisesti ennakoivaa ajotapaa (90 %) sekä käyttö- ja täyttöasteen maksimointia (84 %). Myös ympäristöystävällisen polttoaineen valinta kiinnostaa. Eniten suosiota saa biodiesel tai uusiutuva diesel (64 %), toisena maa- tai biokaasu (26 %). Joka kolmas aikoo hyödyntää asetusmuutoksella kasvatettua yhdistelmäpituutta (33 %). Sähkö houkuttaa noin joka kymmenettä kuljetusyrittäjää (12 %).

Ympäristöystävällisiin valintoihin motivoisi tehokkaimmin vaihtoehtoisen käyttövoiman edullinen hinta (90 %) ja sitä hyödyntävän kaluston edullinen hankintahinta (86 %). Myös investointituki kalustohankintoihin (80 %) sekä vaihtoehtoisen käyttövoiman kattava jakeluverkosto (71 %) houkuttaisi ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. 

SKAL ry:n kuljetusbarometriin 1/2019 vastasi yhteensä 481 jäsenyritystä.

Schmitz Cargobull jälleen konttiruototuotantoon

Saksalainen perävaunuvalmistaja Schmitz Cargobull ilmoittaa tuovansa konttipuoliperävaunut takaisin tuotantoon. Konttiruodot olivat pitkään poissa Schmitzin valikoimista, sillä yritys kertoo tuotteen kysynnän laskeneen voimakkaasti vuoden 2008 lopulla, kun kansainvälinen talouskriisi alkoi. Näin ollen tämän laman seurauksena yrityksessä päädyttiin lopettamaan konttipuolikkaiden valmistus alalle yhtäkkiä muodostuneen uusien ja käytettyjen vaunujen ylikapasiteetin vuoksi.

”Kysyntä on nyt toipunut, ja uskomme 9 000–12 000 konttivaunun vuosittaisiin markkinoihin”, arvioi myyntijohtaja Boris Billich.

Päämarkkinan arvellaan löytyvän Saksasta, Hollannista, Belgiasta ja Skandinaviasta.

Schmitz Cargobull tulee tarjoamaan konttien kuljetukseen vaunumalleja S.CF Gooseneck 45‘ Euro Light, S.CF Gooseneck 45‘ Euro and S.CF Gooseneck 40‘ LX. Niiden valmistamiseksi yritys on sopinut tuotantoyhteistyöstä turkkilaisen Koluman Otomotiv Endüstrin kanssa. Tuotantomääräksi on arvioitu tuhat konttiperävaunua vuodessa vuoteen 2021 mennessä. Scmhitz Cargobullilta kerrotaan, että turkkilainen yhteistyöyritys on tunnettu myös mm. Daimlerin kanssa tehdystä tuotannosta, ja samalla vakuutetaan laadunvarmistuksen olevan kohdallaan: ”Tuotantoprosessi on räätälöity täysin vastaamaan laatuvaatimuksiamme ja asiakkaidemme odotuksia. Asiakas voi olla varma, että hän saa aidon Schmitz Cargobull -tuotteen”, lausuu Andreas Schmitz.

Poliisi löysi valvonnassa runsaasti rikkeitä

Poliisin viime viikolla 18.2. – 24.2.2019 koko maassa suorittamassa raskaan liikenteen tehovalvonnassa todettiin ajo- ja lepoaikarikkomuksia 246 kappaletta, epäkuntoisen kaluston vuoksi matka jouduttiin keskeyttämään kokonaan 14 tapauksessa ja seuraamuksia epäkuntoisuuksista kirjattiin 53 kappaletta.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Onnisen mukaan suhteellisesti merkittävin muutos aiempiin valvontajaksoihin verrattuna oli tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavissa teoissa, kuten puhelinten, tablettien ja vastaavien laitteiden käyttämisessä ajon aikana. Toinen lisääntynyt puuttumisen aihe oli ajoneuvoissa olleet näkyvyyttä haittaavat esteet. Tämä aihe oli tällä kertaa yhtenä yksittäisenä valvonnan erityiskohteena ja seuraamuksia siitä jaettiin 48 kappaletta.

Lisäksi seuraamuksia määrättiin muun muassa kuorman varmistamiseen (48), kuljettajan ja ajoneuvon asiapaperirikkomuksiin (24) sekä ylikuormiin (21) liittyen.

”Erityisen huolissaan pitää olla edelleen siitä, että niin tehostetun valvonnan yhteydessä tehtyjen havaintojen kuin kentältä tulleiden raskaan liikenteen valvojien viestien mukaan ajo- ja lepoaikarikkeiden määrä on edelleen kohtuuttoman suuri suhteessa tarkastettujen ajoneuvon määrään. Muutosta parempaan ei ole tapahtunut”, Onninen sanoo.

Valvontajakson aikana tarkastettiin yhteensä 1 566 raskasta ajoneuvoa, joista 1 310 oli kotimaisia sekä 242 ulkomaisia. Lisäksi tarkastukseen liputettiin 14 linja-autoa.

Kuljettajille määrättiin kaikkiaan 391 seuraamusta. Osalle kuljettajista kirjoitettiin seuraamuksia useammasta kuin yhdestä rikkeestä.

DAF-myyntivoimaa Pohjois-Karjalaan ja Savoon

Iisalmelainen Driv-Yhtiöt Oy ja DAF-kuorma-autojen maahantuoja Nordic Truckcenter Oy ovat solmineet jälleenmyyntisopimuksen, jonka myötä DAF:n myyntiverkosto laajenee Savon ja Pohjois-Karjalan alueille.

”DAF-sopimus tukee hyvin liiketoimintaamme sekä kasvutavoitteitamme, ja siksi olemme erittäin iloisia alkavasta yhteistyöstä. Uskomme vankasti DAF:n kilpailukykyyn sekä kasvumahdollisuuksiin, ja haluamme olla osa DAF:n kasvua Suomessa”, sanoo Driv-Yhtiöt Oy:n omistaja Ari Nousiainen.

”Sopimuksemme Driv-Yhtiöiden kanssa tukee hienosti kasvustrategiaamme Suomessa. DAF:n myyntiedustus tuodaan nyt uudelleen Savon ja Pohjois-Karjalan seuduille, jotka ovat meille merkittäviä markkina-alueita. Yhdessä Driv-Yhtiöiden kanssa saamme lisättyä DAF:n tunnettuus ja näkyvyyttä näillä alueilla. Heidän kokeneet ja ammattitaitoiset myyjänsä tuovat arvokasta lisäosaamista DAF-kuorma-autojen myyntiin”, sanoo puolestaan Nordic Truckcenter Oy:n maajohtaja Sampsa Rouhiainen.

Ensimmäiset sähkö-Volvot asiakkaille

Volvo Trucks on 19. helmikuuta 2019 toimittanut ensimmäisen sähkökäyttöisen jäteauton jätehuolto- ja kierrätysyritys Renovalle, sekä jakeluauton DB Schenkerin kuljetusliikkeelle TGM:lle.

Uudet Volvo FL Electric ja Volvo FE Electric sähkökuorma-autot kehitettiin jakelu-, jätteiden käsittely- ja muita kaupunkiliikennekuljetuksia varten. FL Electric malli on kehitetty esituotantona yhteistyössä valittujen asiakkaiden kanssa. Volvo FL Electricin ja Volvo FE Electricin kuorma-autojen sarjatuotanto alkaa Euroopassa rajoitetulla erällä vuoden 2019 lopulla. Ajoneuvojen kehitys on tehty yhdessä kuljettajien ja asiakkaiden kanssa, ja kuljettajilla on ollut mahdollisuus kokeilla sähkökuorma-autoja ennen niiden toimitusta työkäyttöön.

Sähkökuorma-autojen valmistus liittyy osaltaan Volvo Trucksin pyrkimyksiin nopeuttaa ympäristöystävällisemmän kuljetuksen kehitystä. Sähkön lisäksi Volvo Trucksilla nähdään, että muita ympäristön kannalta edullisia ratkaisuja ovat maakaasu ja biokaasu. Nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävä Volvo FH tuottaa valmistajansa mukaan noin 20 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä dieseliin verrattuna, ja biokaasun avulla ajoneuvon käyttöpäästöjä voidaan vähentää 100 prosenttia, Volvo Trucks tiedottaa.

EU:n asettamat päästörajat asettavat ajoneuvojen valmistajille selkeän aikataulun, mutta niiden varsinainen tavoite – polttoainetehokkuuden parantaminen ja ilmastovaikutusten vähentäminen – on ollut yksi alan tärkeimmistä prioriteeteista jo jonkin aikaa, osittain siksi, että polttoainekulut muodostavat noin kolmanneksen kuljetusyrityksen kustannuksista, Volvo Trucks kertoo tiedotteessaan.

”Tavoitteenamme on aina ollut tarjota asiakkaillemme optimaalinen ja energiatehokas kokonaisratkaisu kuljetustehtävää varten”, Volvo Trucksin ympäristö- ja innovaatiojohtaja Lars Mårtensson toteaa.

Volvo Trucksin mukaan heidän asiakkaansa, kuten myös monet kuljetuspalveluita käyttävistä asiakkaista ovat erittäin kiinnostuneita kuljetusalan ympäristöystävällisyyden parantamisesta. Näin ollen investointitukien tai verohelpotusten laajentaminen niille, jotka haluavat investoida ilmaston kannalta tehokkaaseen teknologiaan, olisi merkittävä apu, Volvo Trucksilta linjataan.

Volvo FE Electric

  • Täysin sähkökäyttöinen kuorma-auto jakeluajoon, jätehuoltoon ja muihin käyttötehtäviin kaupunkiolosuhteissa, kokonaispaino 27 tonnia.
  • Voimansiirtolinja: Kaksi sähkömoottoria, enimmäisteho 370 kW (jatkuva teho 260kW), Volvon 2-vaihteinen vaihteisto. Sähkömoottorien vääntömomentti enintään 850Nm. Taka-akselin vääntömomentti enintään 28 kNm.
  • Energiavarastoinnin järjestelmä: Litiumioniakut, 200-300 kWh.
  • Toimintamatka: Jopa 200 km.
  • Lataus: Saatavana on kaksi erilaista latausjärjestelmää. CCS2: suurin latausteho 150kW (DC). Pienteholataus: suurin latausteho 22 kW (AC).
  • Latausaika: Tyhjästä akusta täyteen varaukseen (300 kWh): CCS2 150 kW, n.1,5tuntia, pienteholatauksella n. 10 tuntia.

Volvo FL Electric

  • Täysin sähkökäyttöinen kuorma-auto jakeluajoon, jätehuoltoon ja muihin käyttötehtäviin kaupunkiolosuhteissa, kokonaispaino 16 tonnia.
  • Voimansiirtolinja: Sähkömoottori, enimmäisteho 185 kW (jatkuva teho 130 kW), Volvon 2-vaihteinen vaihteisto. Sähkömoottorin vääntömomentti enintään 425 Nm. Taka-akselin vääntömomentti enintään 16 kNm.
  • Energiavarastoinnin järjestelmä: Litiumioniakut, yht. 100-300 kWh.
  • Toimintamatka: Jopa 300 km.
  • Lataus: Saatavana on kaksi erilaista latausjärjestelmää. CCS2: suurin latausteho 150kW (DC). Pienteholataus: suurin latausteho 22 kW (AC).
  • Latausaika: Tyhjästä akusta täyteen varaukseen: pikalataus 1-2 tuntia (DC-lataus), yölataus enint. 10 tuntia (AC-lataus) akun enimmäiskapasiteettiin 300 kWh.

Poliisi tehovalvoo tulevalla viikolla

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä koko maassa maanantaista sunnuntaihin 18.- 24.2.2019.

Valtakunnalliseen tehovalvontaan osallistuvat kaikki poliisilaitokset. Valvontajakso on samalla osa Euroopan liikennepoliisiverkoston (TISPOL) Euroopan laajuista valvontateemaa.

Raskaan liikenteen valvonta on yksi poliisille asetetuista liikenneturvallisuustyön painopistealueista vuonna 2019. Valvonnan tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä harmaan talouden ja kuljetusrikollisuuden torjunta.

”Liikenneturvallisuuden näkökulmasta valvontaa kohdennetaan aiemmilla valvontajaksoilla havaittuihin selkeimpiin epäkohtiin kuten ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen, kuorman varmistamiseen sekä ajoneuvojen kuntoon”, poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta sanoo.

Lisäksi tämän valvontajakson erityisteemana on ammattikuljettajien ajon aikaisen tarkkaamattomuutta aiheuttavien tekijöiden valvonta. ”Valvonnassa puututaan muun muassa kuljettajien puhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden käyttöön ajon aikana sekä näkökentän esteisiin kuten kojelaudan päälle rakennettuihin ja asennettuihin tasoihin tai tuulilasin kiinnitettyihin koriste-esineisiin. Varsinkin sellaisiin esineisiin ja esteisiin, jotka haittaavat kuljettajan näkyvyyttä ajosuunnassa oikealle”, Onninen kertoo.

Vuoden 2018 vastaavalla valvontajaksolla tarkastettiin 1973 ajoneuvoa joista yli neljännekselle jouduttiin antamaan tiedoksi joko sakko tai rikesakko ilmenneiden rikkeiden johdosta.

Kari Onnisen mukaan tälläkin kertaa tavoitteena on noin 1 800 – 2 000 ajoneuvon tarkastaminen.

Kaasu-Iveco Vähälän runkolinjalle

Logistiikkakonserni Vähälä Yhtiöt ottaa käyttöönsä ensimmäisenä Suomessa Ivecon raskaan kolmiakselisen, puhtaasti nesteytetyllä maakaasulla (LNG) toimivan rekkaveturin. Kahdeksanakselinen, 62 tonnin LNG-puoliperävaunuyhdistelmä liikennöi Jyväskylän ja Helsingin välisessä runkoliikenteessä. Dieselkäyttöiseen vastaavaan yhdistelmään verrattuna sen on laskettu tuottavan 50 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Samaan aikaan Vähälä Yhtiöt ottaa ensimmäisenä Pohjoismaissa testikäyttöön sähkökäyttöisen ja päästövapaan The New Cool -thermoperävaunun. Perävaunun kylmäkoneessa ei ole perinteistä dieselmoottoria, vaan puhtaasti sähkökäyttöinen kone ottaa voimansa liike- ja jarrutusenergian kautta. Tästä syystä uuden ajan kylmäteknisen ratkaisun käytöstä ei muodostu ympäristöön CO2- ja partikkelipäästöjä. Lisäksi se on poikkeuksellisen hiljainen. 

Vähälä Yhtiöt päätti investoida ympäristöystävällisempään kalustoon, koska yhtiö etsii aktiivisesti ratkaisuja maantieliikenteen päästöjen vähentämiseksi ja haluaa tarjota asiakkailleen ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita logistiikkaratkaisuja. Yhtiössä uskotaan vahvasti kestävään kehitykseen. ”Vastuullisuus on meille tärkein liiketoimintaa ohjaava arvo ja olennainen osa liiketoimintaa myös monelle asiakkaallemme. Haluamme tarjota heille mahdollisuuden vähäpäästöiseen logistiikkaan”, toteaa Vähälä Yhtiöiden toimitusjohtaja Ville Vähälä. 

Vaihtoehtoista polttoainetta käyttäväksi ajoneuvoksi Vähälässä valittiin Ivecon Stralis NP 460 6X2, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se käyttää 100-prosenttisesti nesteytettyä maakaasua ja tulee vetoautoksi yhtiön viisiakseliselle, lähes 20-metriselle HCT-puoliperävaunulle. Kokonaispainoa yhdistelmällä on 62 tonnia ja pituutta 23 metriä. 

Yhdistelmä liikennöi päivittäin Jyväskylän ja Helsingin välisessä runkoliikenteessä noin 230 000 kilometrin vuosittaisella ajomäärällä. ”Meillä on tilastotietoa tältä väliltä pitkältä ajalta dieselkäyttöisellä kalustolla. Lähdemme mielenkiinnolla tutkimaan, miten LNG-käyttöinen raskas ajoneuvo suoriutuu tällä kovasuoritteisella välillä. Arvioimme, että dieseliin verrattuna se tuottaa vuosittain 50 tonnia vähemmän CO2-päästöjä”, kertoo Vähälän hankintapäällikkö Ari Karjalainen. 

KOME Oy:lle uusi toimitusjohtaja

Jani Kortelainen on nimitetty KOME Oy:n toimitusjohtajaksi 1.1.2019 alkaen. Kortelainen on toiminut aiemmin Normet Oy:n sekä Ponsse Oyj:n erilaisissa tuotannon ja tuotekehityksen tehtävissä. 

KOME Oy käsittää neljä tehdasta, joissa yritys valmistaa kuorma-autojen päällirakenteita sekä perävaunuja. KOME Oy:n tuotemerkkejä ovat KOME, RKP, KOME Composite, BRIAB sekä AKM. KOME Oy omistaa myös osan Siimet Oy:stä.

Valio aloittaa maidonkeräyksen biokaasulla

Gasum ja Valio aloittavat yhteistyön, kun Valio ottaa käyttöönsä nesteytetyllä biokaasulla eli LBG:llä kulkevan keruuauton luomumaidon keruuseen helmikuussa 2019. Biokaasukäyttöisen ajoneuvon hankinta on osa Valion tavoitetta muuttaa maidon tuotantoketju kokonaan hiilineutraaliksi. Lisäksi Valio toteuttaa kiertotaloutta käytännössä luovuttaessaan tuotantoprosessissa syntyvää hävikkijaetta biokaasun valmistukseen.

10 prosenttia kaikesta Valio Luomu -maidosta tullaan helmikuusta alkaen keräämään biokaasukäyttöisellä Volvo LBG 460:lla. Maidonkeräysajoneuvo tulee liikennöimään eteläisessä Suomessa. Luomumaidon lisäksi sillä tullaan keräämään valiolaisten tuottajien perusmaitoa.

Joidenkin tutkimusten mukaan biokaasun liikennekäytöllä on mahdollista vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonepäästöjä jopa 85 prosenttia. Kotimaan liikenteen päästöistä 40 prosenttia tulee raskaasta liikenteestä. Näin ollen kuljetuslogistiikkaankin kohdistuu paineita päästövähennyksille. Valion tavoitteena onkin pitää uuden kaasukäyttöisen keruuajoneuvon ajoaika mahdollisimman pitkänä uuden kaasuauton tuomien päästövähennyksien maksimoimiseksi.

”On hienoa, että Valio hyödyntää biojätteistä tuotettua ympäristöystävällistä biokaasua polttoaineena ja sillä tavoin vähentää kuljetuslogistiikasta syntyviä päästöjä. Uusiutuvan biokaasun tuotantoon osallistuminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, koska sen avulla saadaan biojätteet tehokkaaseen hyötykäyttöön. Jotta liikenteen päästöjä saadaan pienennettyä, tarvitsemme Valion kaltaisia edelläkävijöitä”, kertoo Gasumin myyntipäällikkö Juha-Matti Koskinen.

Gasum ja Valio tuottavat yhteistyössä uusiutuvaa biokaasua Valion hävikkijakeesta. Tuotantoprosessista ylijäävän jakeen uudelleen käyttäminen toteuttaa kiertotaloutta erityisen hyvin, sillä biokaasun tuotannossa syntyvää orgaanista ainesta voidaan hyödyntää edelleen kierrätyslannoitteena.

”Prosessistamme syntyy meille tarpeetonta, mutta biokaasun valmistukseen sopivaa jätejaetta. Toimitamme siis raaka-ainetta Gasumille, jonka valmistamaa LBG:tä tankkaamme. Meillä on muitakin biokaasukäyttöisiä ajoneuvoja, kuten jakeluauto ja henkilöstön työsuhdeautoja. Logistiikkakokonaisuuden hiilijalanjäljen pienentäminen on merkittävää koko hiilineutraalin maitoketjun tavoitteen kannalta, sillä ajokilometrejä tulee paljon, kun maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita kuljetetaan”, Valion kehityspäällikkö Petteri Tahvanainen sanoo.

Valio harkitsee logistiikkakaluston täydentämistä uusilla kaasukäyttöisillä ajoneuvoilla tulevaisuudessa, missä erityisesti raskaille ajoneuvoille sopivan biokaasun jakeluverkon kattavuus ratkaisee. Gasum puolestaan tukee raskaan liikenteen liikkumista vähäpäästöisellä kaasulla pohjoismaissa. Tällä hetkellä Gasum investoi 50 uuden raskaan liikenteen kaasutankkausaseman rakentamiseen ja avaamiseen 2020-luvun alkuun mennessä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Uusimmat julkaisut

Tarkkala-konserni ja Konne Group yhdistyvät – Sponsor Capital mukaan tukemaan jatkokehitystä

25. huhtikuuta 2025 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti Tarkkala-konserni ja Konne Group -konserni yhdistyvät uudeksi yhtiöksi. Samassa yhteydessä Sponsor Capital tulee osakkeenomistajaksi uuteen kokonaisuuteen. Tarkkalan ja...