Suomessa huumeiden käyttö liikenteessä on ehdottomasti kielletty, ja lainsäädäntö perustuu nollatoleranssiin huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamiseen. Poliisi lisää huumetestien määrää liikenteessä. Kuljettajien kuntoa tarkastetaan sekä ratsioiden että yksittäisten pysäytysten kautta.
Poliisi valvoo huumeiden, alkoholin kuin muidenkin päihteiden käyttöä liikenteessä. Poliisi voi pakkokeinolain perusteella suorittaa testin kuljettajalle alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi ilman epäilyä rattijuopumukseen syyllistymisestä. Seulontalaitteet mahdollistavat alkoholin tunnistamisen hengitysilmasta ja huumausaineiden havaitsemisen syljestä.
Huumerattijuopumusten kehitys ja seulontatestien määrä Suomessa
Tilastojen mukaan huumerattijuopumusten määrä nousi huippuunsa vuonna 2020, jolloin huumerattijuopumuksia oli lähes yhtä paljon kuin alkoholirattijuopumuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemät jätevesitutkimuksetkin osoittivat huumeiden käytön lisääntyneen kyseisenä vuonna. Tällöin ”tikutuksia” eli syljestä tehtäviä seulontatestejä tehtiin yhteensä 20 000 kpl. Poliisi on tehnyt viime vuosina n. 17 000 ”tikutusta” vuosittain. Seulontatestejä tehdään Suomessa selkeästi enemmän kuin muissa Euroopan maissa, kun testien määrät suhteutetaan väestön määrään.
Vuoden 2024 aikana huumerattijuopumusten määrä oli merkittävästi alhaisempi verrattuna vuoden 2020 huippulukemiin. Liikennejuopumustutkimustenkin (huume- ja alkoholitutkimukset yhteensä) kokonaismäärä on vähentynyt 22 000:sta hieman yli 16 000:een. Vuonna 2025 alkuvuodesta huumerattijuopumusten osuus on ollut noin 39 % kaikista rattijuopumuksista. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 34 % ja määrällisesti huumerattijuopumuksia oli noin 7 600, mikä vastaa vuoden 2017 tasoa.
Huumausaineiden vaikutus ajokykyyn ja liikenneturvallisuuteen
Huumausaineet vaikuttavat ajokykyyn monin tavoin, ja eri huumeet näkyvät liikenteessä eri tavoin. Yleensä ajovirheet, aggressiivinen ajotapa tai epätavallinen reagoiminen liikennetilanteisiin ovat tyypillisiä huumaantuneena ajaville ja ne kiinnittävät muun muassa poliisin huomion. Toisaalta kuljettaja voi myös reagoida selvästi hitaammin tai ajaa poikkeavalla nopeudella verrattuna muuhun liikenteeseen. Lisäksi epävarmuus, kuljettajan fyysinen tila ja olemus voivat olla merkkejä päihtymyksestä.
Päihteet yleisesti lisäävät riskinottoa liikenteessä. Huumausaineet voivat heikentää sensorisia, motorisia ja psyykkisiä taitoja sekä vaikuttaa näkökykyyn. Keskushermostoa lamaavat huumeet hidastavat liikenneympäristöstä saatavan informaation käsittelyä, mikä heikentää suoriutumista liikenteessä. Lisäksi huumausaineet voivat aiheuttaa aistiharhoja, jotka vääristävät kuljettajan havainnointikykyä ja lisäävät onnettomuuksien riskiä.
Kuljettajan ajokuntoon vaikuttavat paitsi huumausaineet ja alkoholi, myös muut päihteet, väsymys sekä terveydelliset tekijät. Tieliikennelaki edellyttää, että ajoneuvoa ei saa ajaa henkilö, jolla sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi puuttuvat siihen tarvittavat edellytykset. Poliisi kertookin valvovansa kuljettajan ajokykyä kokonaisuutena.
