Kärrypoluista nykypäivän huoltovarmuuden varmistajiksi

Kuva: Raskas Kalusto / JP

Sorateiden osuus koko Suomen maantieverkosta on suuri, noin 35 prosenttia, mutta liikennettä niillä on kohtalaisen vähän. Vaikka tyypillisellä soratiellä ajaa alle sata ajoneuvoa päivässä, niillä on kuitenkin oleellinen merkitys tien varren asukkaille, huoltovarmuudelle, elinkeinoelämälle ja kuljetusketjuille. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle ympärivuotinen liikennöitävyys sorateillä on erittäin tärkeää.

Kilometreissä mitattuna sorapintaisia maanteitä on Suomessa noin 27 000 km. Suuri osa niistä on vanhojen kapeiden kulkureittien päälle vähitellen paranneltuja teitä.

Sorateillä on myös taipumus leventyä ajan kuluessa, kun murskeita siirtyy ojan luiskaan. Sorateiden yleinen ongelma onkin tien liian suuri leveys, joka johtaa siihen, että tie alkaa olla hankalasti hoidettavissa mitoissa. Liikaa levinneitä sorateitä kavennetaan takaisin uuteen tavoiteleveyteen ja tien muoto palautetaan tasaisen kaltevaksi hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tien pinnan oikea sivukaltevuus takaa veden johtumisen ojiin, sillä tiellä makaava vesi aiheuttaa kuoppaisuutta ja epätasaisuutta. Ylileveällä soratiellä on usein myös ongelmana liian jyrkkä luiskakaltevuus, joka entisestään edesauttaa tien leventymistä, kun tien reunaa kuormitetaan.

Leveämpi tie ei ole turvallisempi, sillä usein nopeudet suurenevat samassa suhteessa tien leventyessä. Ylileveät tiet vaikuttavat suoraan myös teiden sorastuksen materiaalikulutukseen. Jos tie on ylileveä, jää kulutuskerros jää ohuemmaksi. Lisäksi huomioon pitää ottaa myös luonnonvarat, sillä murske ajetaan ja otetaan aina jostain. Mitä enemmän materiaaleja tarvitaan, sitä enemmän kulutetaan kallioalueita.

Sorateiden pinta elää jatkuvasti – laatuvaatimukset sallivat myös virheitä

Lähtökohtaisesti liikennettä vaarantavia puutteita ei saa esiintyä soratieverkolla. Ajomukavuutta haittaavia puutteita saa esiintyä yksittäisillä lyhyillä jaksoilla, jos pääosa tiestöstä on laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa ennen toimenpidetarpeen rajaa. Tienkäyttäjää saattaakin ihmetyttää, kun annettu palaute ei aina johda toimenpiteisiin, vaan soratien todetaan olevan laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa.

Laatuvaatimukset sallivat aika paljon laatuvirheitä sorateillä. Sorateiden kuntoarvo 3 on tavoitearvo, jossa tienpinta on suurimmaksi osaksi tasainen, ajourat ovat kiinteät, mutta ajourien ulkopuolella on irtonaista ainesta, etenkin kunnostustoimenpiteen jälkeen.

Soratien ei tarvitse olla aina tasainen ja siellä on käytännössä aina kuoppia, mutta ne eivät saa olla syviä, eikä niitä saa olla paljon. Ajoneuvolla pitäisi päästä liikkumaan omaa kaistaa myöden. Liikennettä vaarantavaa tai ajoneuvoa rikkovaa kohtaa ei saa olla.

Sorateiden rakenteellinen kunto on monien tekijöiden summa. Soratiet kestävät päällystettyä tietä heikommin liikennekuormitusta. Lisäksi rankat sateet, kuivat kesät ja routa vaurioittavat sorateitä. Soratielle on iso haaste, jos vettä tulee kerralla paljon. Toisaalta jatkuva kuivuuskin aiheuttaa ongelmia, koska tie tarvitsee myös kosteutta pysyäkseen hyvässä kunnossa. Vuodenaikojen ja sääolosuhteiden vaihdellessa soratiet tarvitsevat monenlaisia toimenpiteitä liikennöitävässä kunnossa pysyäkseen.

 Turvapressu estää veden jäätymisen katolle 

Pressukatteen päälle kertyvä vesi ja jää muodostavat liikenneturvallisuusriskin, jota on mahdollista pienentää Ukatan Trading Oy:n ja Muotopeite Oy:n yhteistyössä kehittämällä Turvapressulla. Kattopeitteeseen integroitava Turvatunneli muodostaa harjakaton, joka estää veden kertymisen katolle. 

Suomen vaihtelevat keliolosuhteet haastavat omalta osaltaan kuljetusyrittäjiä ja kuljettajia. Pressukatteella varustettujen autojen kuljettajien harmina ovat kuormatilan katolle kertyvät sadevedet, jotka talvikaudella saattavat jäätyä huomattavan suuriksi jääkimpaleiksi. Kymmenien, jopa satojen kilojen painoiset jääkimpaleet pressukatteiden päällä muodostavat samalla liikenneturvallisuusriskin kanssa-autoilijoille. 

”Olen jo vuosien ajan miettinyt helppoa ja samalla kustannustehokasta ratkaisua, jolla voitaisiin estää sadeveden kertyminen pressukatteen päälle”, avaa Aku Silvennoinen Ukatan Trading Oy:stä. Silvennoisella on selkänojana vuosien kokemus niin kuljetusalasta kuin pressujen valmistamisestakin. 

”Turvapressun ensimmäinen versio valmistui muutamia vuosia sitten ja käytöstä saadut kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Tuotekehityksen aikana olemme tehneet tuotteeseen ainoastaan pieniä muutoksia”, jatkaa Silvennoinen tuotteen kehityskaaresta. 

Kattopeitteeseen integroitu 

Turvapressu koostuu pressukankaasta valmistettavasta Turvatunnelista, joka integroidaan kiinteästi kattopeitteen keskiosaan saumaamalla. Ilmatiivis tunneli täytetään ajoneuvon paineilmajärjestelmän avulla, jolloin katolle muodostuu maksimikorkeudeltaan 200-millinen harja. Katon harjasta johtuen pressukatteen päälle satava vesi valuu välittömästi alas. 

Rakenteesta ja valmistustavasta johtuen Turvatunneli ei vaikuta millään tavoin katon muihin ominaisuuksiin. Turvatunneli voidaan toteuttaa vaivatta kaikkiin pressukattoihin, myös liukukattoihin ja jopa kahteen suuntaan avattaviin kattoihin. 

”Turvatunneli täytetään paineilmalla auton paineilmajärjestelmästä kuormatilaan asennettavan venttiilin avulla. Täyttäminen kestää noin minuutin ja tyhjentäminen saman verran. Järjestelmä saa tarvittavan paineilman perävaunun tai auton paineilmajärjestelmästä, mutta muutoin järjestelmä toimii täysin itsenäisesti. Esimerkiksi vuoto perävaunun jarrujärjestelmässä ei tyhjennä omaksi järjestelmäksi erotettua Turvatunnelia”, kertoo Silvennoinen IPR-suojatusta ja maailmanlaajuisesti patentoidusta turvaratkaisusta. 

Silvennoisen mukaan Turvapressu eroaa markkinoilla jo olevista tuotteista integroitavuuden osalta. Turvapressussa Turvatunneli integroidaan kiinteästi kattopeitteeseen, jolloin valmistaminen tapahtuu aina kattopeitteen valmistamisen yhteydessä. Silvennoisen mukaan tavoitteena oli saada aikaan tuote, jonka pressuvalmistaja pystyy valmistamaan kattopeitteen valmistamisen yhteydessä. 

Nopeutta ja helppokäyttöisyyttä 

”Turvapressun käyttö on äärimmäisen helppoa ja vaivatonta, joten sitä voidaan hyödyntää pitkäaikaispysäköinnin ohella myös työpäivän sekä vuorokausilevon aikana”, painottaa Silvennoinen. 

Sadevettä kertyy kuormatilan katolle huomattavissa määrin jo muutaman tunnin odottelun aikana. Turvatunnelin käyttö esimerkiksi satamassa laivaan ajoa odottaessa estää veden ja osittain myös lumen kertymisen katolle. Tämän ansiosta kuljettaja voi olla varma, että laivasta ja satamasta ulosajettaessa kuormatilojen katot ovat varmuudella tyhjät. 

Turvapressun ansiosta kuormatilojen katot ovat jäästä ja vedestä vapaat myös pidempien seisokkien jälkeen. 

”Kokemukseni perusteella Suomessa on varsin olemattomat mahdollisuudet kattojen puhdistamiseen terminaaleissa ja lastauspaikoilla”, harmittelee Silvennoinen. ”Vaikka lumenpudotuspaikka olisi turvallinen, vaatii käsin tehtävä tyhjennys huomattavan määrän työaikaa, mistä on vaikea saada perittyä korvausta. Turvapressun avulla katto tyhjenee turvallisesti muutamassa minuutissa”, painottaa Silvennoinen. 

Muotopeite Oy valmistaa ja markkinoi 

Turvapeitteen kaupallinen markkinointi on alkanut yhteistyössä perinteikkään tamperelaisen pressuvalmistaja Muotopeite Oy:n kanssa. Autopressujen ja -katteiden sekä PVC-hallien parissa vuodesta 1971 toimineen yrityksen toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki pitää Turvapressua tarpeellisena varusteena talvisia olosuhteita tarjoavilla markkinoilla niin Suomessa kuin laajemminkin pohjoisella pallonpuoliskolla. Lähteenmäellä on toiveikkaita ajatuksia Turvapeitteen suhteen ja hän uskoo uuden turvaratkaisun löytävän tiensä nopeasti suomalaisiin kapellikattorakenteisiin. 

”Tämä on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen ja siten toimintavarma ja kustannustehokas ratkaisu liikenneturvallisuuden lisäämiseen”, painottaa Lähteenmäki, jonka mukaan Turvapressu voidaan asentaa sekä uusiin että käytössä jo oleviin kuormatiloihin. 

Silvennoinen muistuttaa, että Turvapressu auttaa vähentämään myös pitkäaikaispysäköinnin kapellikehikolle aiheuttavia rasituksia, jotka voivat pahimmillaan jopa romahduttaa kapellikehikon. Turvapressu ei pelkästään estä veden kertymistä katolle, sen avulla voidaan myös tyhjentää kattopeitteen päälle kertynyt vesimassa ennen ajoa tai vaikkapa katon kautta tapahtuvaa lastausta. 

Arctio Truck Stop etenee – Plugit suunnittelee raskaan liikenteen latausasemaa Tornioon

Pohjoisen liikenteen solmukohtaan suunnitellun, tulevaisuuden raskaan liikenteen taukopaikan, Arctio Truck Stopin toimenpiteet etenevät laajalla rintamalla, kun Business Tornio ja Plugit tekevät töitä puhtaamman toimitusketjun puolesta.

Plugit Finland Oy on tehnyt suunnitteluvarauksen sähköisen liikenteen latausasemaa varten Tornion Arctio Truck Stop -alueelle. Suunniteltu latausasema tulisi palvelemaan pääasiassa raskaan kaluston tarpeita, mutta latausasema on käytettävissä myös henkilöliikenteelle.

Plugit on laajentanut latausverkostoaan systemaattisesti etelästä pohjoiseen, minkä vuoksi myös Tornion rooli logistisena solmukohtana on tullut esille. Suunniteltu asema tulee olemaan osa Pro DC -suurteholatausasemaverkostoa, jonka ensimmäinen asema avautui Tampereelle 2023.

”Plugitin missio on luoda raskaan liikenteen vihreitä käytäviä, jotka mahdollistavat sähköistymisen keskeisillä tavaraliikenteen väylillä. Plugitin asemaverkoston laajentuminen Tornioon on looginen osa tätä kehityskulkua”, kertoo Plugit Finland Oy:n latauspalveluliiketoiminnasta vastaava Lauri Keskinen

Sijoitteluluonnos suunnittelun helpottamiseksi

Business Tornio on edistänyt Arctio Truck Stop -alueen kehittymistä. Hukasta hyötyä – Tulevaisuudessa tuottoa -hankkeessa on teetetty sijoitteluluonnos, jossa eri toimintoja on sijoiteltu alueelle turvaetäisyydet huomioiden tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja alueen toimijoiden kanssa. Suunnittelutyön tuotoksena luotiin opas, jonka tarkoituksena on auttaa vastaavia alueita kehittäviä organisaatioita ympäri Suomen.

”Nyt tehdyn suunnitelman myötä Arctio Truck Stop ottaa selkeän askeleen kohti alueen toteutumista. Suunnitelmassa on otettu huomioon eri toimintojen vaatimia turvallisuustekijöitä, minkä myötä alueen kehittämiseen on selkeä ja konkreettinen näkemys. Selvitystyössä on käyty keskustelua myös viranomaisten kanssa ja lopputuloksena on tuotettu suunnittelutoimintoja helpottava sijoitteluluonnos ja suunnittelua helpottava tiekartta”, kertoo Business Tornion Hukasta hyötyä – Tulevaisuudessa tuottoa -hankkeen projektipäällikkö, yrityskehittäjä Miikka Laitinen.

Volvon Euroopan huoltomestaruus Suomeen

Volvo Truck Center Kuopio voitti Volvo Action Service European Dealer of the Year -palkinnon. Palkinto saatiin Suomeen ensimmäistä kertaa, ja se on hieno kunnianosoitus erinomaisesti toimivasta tiepalvelusta Volvo kuorma-autoille. 

Volvo Action Service, eli ”VAS”-tiepalvelu, on ympärivuorokautinen päivystys, johon soittamalla tai VAS-painiketta painamalla, Volvo-kuljettaja saa apua ongelmatilanteissa tien päällä omalla kielellään missä päin Eurooppaa tahansa.  
 
VAS-palvelun Belgiassa sijaitseva toimintakeskus koordinoi hätäkorjauspalveluita koko Euroopassa. VAS kutsuu vuosittain markkinoilta parhaiten menestyneet korjaamot VAS Awards -gaalaan Belgiaan. Tänä vuonna tapahtuma, jossa Volvo Truck Center Kuopio palkittiin Euroopan parhaana, järjestettiin 10.-12.6. Brysselin ulkopuolella sijaitsevassa Terblockin linnassa. Palkinnot jaetaan kaikkien palkittujen korjaamoiden yhteisellä gaalaillallisella.  

Tiukat kriteerit 

VAS-keskusorganisaatio valitsee Euroopan parhaan jälleenmyyjän Dealer of the Yearin tiukkojen kriteereidensä pohjalta. Valinnassa otetaan huomioon mm. korjausajat, neljän tunnin sitoumuksen lupauksessa pysyminen, asiakaspalaute, korjaamon yhteistyökyky VAS-koordinaattoreiden palautteen perusteella, digitaalisten viestivälineiden käyttö tehtäväraportoinnissa jne. Jokaisen markkinan parhaat korjaamot palkitaan ja VAS valitsee yhden korjaamon European Dealer of the Year -palkinnon voittajaksi. Tänä vuonna Suomesta palkittuja korjaamoita oli kaksi: Volvo Truck Center Kuopio ja Raskaspari Oy Kouvolan korjaamo. Volvo Truck Center Kuopio oli ehdolla European Dealer of the Year -palkinnon saajaksi ja voitti.  
 
”Tämä on huikea juttu. Päivystäjät ovat tehneet työnsä suurella sydämellä”, Volvo Truck Center Kuopion Mestarikadun sekä Kolmisopien huoltokorjaamon huoltopäällikkö Harri Sinokki kommentoi voittoa tuoreeltaan.  
 
Tunnustus on hieno kunnianosoitus pitkään tehdystä työstä Volvo Truck Centereissä: ”Tuntuu mahtavalta saada tunnustusta 16 päivystysvuoden jälkeen”, mekaanikko Janne Ihalainen sanoi. 

Suomen vaativat työskentelyolosuhteet ja laadukas tekeminen tunnistetaan myös Euroopassa: Upeaa saada Volvo Action Service -tunnustus Suomeen. Markkina-alueemme olosuhteet haastavat koko korjaamoketjuamme aivan erityisellä tavalla. Meillä on Euroopan pisimmät ja raskaimmat yhdistelmät ja pisimmät välimatkat. Lisäksi olosuhteet, kuten kylmät ja lumiset viime talvet tai märät ja pehmeät kelirikkotiet tuovat VAS-toimintaan vielä omat lisämausteensa. On hienoa huomata, että meidän sinnikäs tekemisemme asiakkaan auttamiseksi huomataan ja tunnistetaan organisaatiossa näin hienolla tavalla”, VAS-palveluista Suomessa vastaava päällikkö Markus Heiskanen toteaa.   

Mukana palkintomatkalla Volvo Truck Center Kuopion (Mestarinkatu ja Kolmisoppi) päivystäjät Janne Ihalainen, Aapo Savolainen ja Antti Airaksinen. Kuvissa lisäksi Ronja Luukkonen, Customer Service Advisor VAS Nordic team, ja oikealla Markus Heiskanen, teknisen palvelutiimin päällikkö, Suomen VAS-yhteyshenkilö, Volvo Finland Ab. 

Luokkala jatkaa kaasulla

Pohjois-Suomen ensimmäisellä kaasukäyttöisellä 31-metrisellä ajoneuvoyhdistelmällä on nyt ajettu noin miljoona kilometriä. Scania osoittautui kokonaistaloudeltaan niin toimivaksi, että yhdistelmää käyttänyt Kuljetus Luokkala hankki uuden samanlaisen.

Neljä vuotta sitten kemiläisen kuljetusyrittäjän Juha Luokkalan uudesta Scaniasta kirjoitettiin ympäri maailmaa. Pohjois-Suomen pisin kaasulla kulkeva ajoneuvoyhdistelmä nousi ensin uutiseksi Scanian verkkosivuilla, josta se levisi eurooppalaisiin kuljetusalan lehtiin. Amerikassa siitä kirjoitti mm. Advanced Biofuels USA ja jäässä ja pakkasessa kulkevaa 31-metristä jättiläistä ihmeteltiin Intiassa Motorindian sivuilla.

Kuljetus Luokkala on tehnyt hyvää kasvua: autojen määrä on noussut 23:sta 30:een. Lisää kuljettajia saatettaisiin myös tarvita.
Kuljetus Luokkala on tehnyt hyvää kasvua: autojen määrä on noussut 23:sta 30:een. Lisää kuljettajia saatettaisiin myös tarvita.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan kaasu-Scanialla piti ajaa noin miljoona kilometriä. Tämä myös toteutui, ja samalla Kuljetus Luokkala on myös ajanut Scania-yhdistelmällään pidempään kuin kukaan muu vastaavan kokoluokan kaasukäyttöisellä ajoneuvoyhdistelmällä Pohjois-Suomessa. Minkälaista oli auton käyttö, ja minkälaisia kokemuksia siitä saatiin?

Tuhansien eurojen säästöt

Scania veti 410-hevosvoimaisen ottomoottorin turvin Lindströmin vaihtomattoja, työvaatteita ja hygieniatarvikkeita Oulun, Kemin ja Rovaniemen sekä Oulun, Kajaanin ja Ylivieskan välillä. Ajoa oli kahdessa vuorossa: kuljettaja vaihtui, Scania jatkoi. Lähes 1 000 kilometrin reitti ajettiin viitenä päivänä viikossa. Yrityksessä huomattiin polttoainetta kuluvan suunnilleen saman verran kuin dieselkäyttöisellä vetojuhdalla, mutta kaasu oli keskimäärin 10-20 senttiä halvempaa. Kun ajaa 22 000 kilometriä kuukaudessa, se tarkoittaa 500 – 1 000 euron säästöä, vuodessa 6 000 – 12 0000 euroa.

”Vaikka kaasukuorma-auton hankintahinta on perinteistä dieseliä kalliimpi, kokonaiskustannukset tekivät siitä edullisemman vaihtoehdon. Olen sanonut kaikille, että kaasukuorma-autoa kannattaa harkita”, Juha Luokkala toteaa laskelmiensa pohjalta.

”Valitsin Scanian, koska se on aito kaasuauto: ei tarvitse toimiakseen dieseliä eikä ureaa. Eikä siten ole kolmen auton ongelmia. Urealaitteiden kanssa oli ylipäätään viime talven pakkasissa pohjoisessa todella paljon ongelmia, mutta kaasuauto kulki kelistä riippumatta.”

Luokkalan valintaa vaikuttivat myös pitkät ja hyvät kokemukset Scania-huolloista ja -korjaamoista. Hän suositteleekin kattavaa Scania Vabis -huoltosopimusta, joka on käyttäjälle huoleton.

Kaasuautojen buumi käynnissä

Luokkalalla on ollut tapana vaihtaa kuorma-autoa neljän – kuuden vuoden välein. Sama päti kaasuautoon. Scania Rovaniemen Tommi Ollila otti sen vaihtoon, kun Luokkala hankki uuden. Tilalle tuli uusi Scania, sekin kaasulla kulkeva. ”Kysyin myös asiakkaan mielipidettä ja he olivat sitä mieltä, että ehdottomasti jatketaan kaasulla”, Luokkala kertoo. Hän on myös huomannut, että käynnissä on kaasukuorma-autojen hankintabuumi.

”Kaksi vuotta moni odotti sähkön tuloa kuorma-autoihin. Se on kuitenkin niin kallis hankintahinnaltaan, että kaasu on isommissa kuorma-autoissa järkevä vaihtoehto. Lisäksi tankkausverkosto on parantunut: nyt LBG:tä voi tankata Kemissä ja Rovaniemellä. Asemat ovat toimineet hyvin.”

Ollila vahvistaa Luokkalan havainnon kaasukuorma-autojen kysynnän kasvusta. Esimerkiksi Posti investoi vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevaan postinjakoon. Rovaniemeläinen Kuljetus Hyvönen Oy ajaa kahdella Scanian kaasuautolla kummallakin jopa 1 200 kilometrin matkoja yhdellä tankkauksella.

Ammattikuljettaja Atte Haaraniemen mielestä kaasu-Scania on ollut hyvä ajettava.
Kuljettaja Atte Haaraniemen mielestä kaasu-Scania on ollut hyvä ajettava.

Viisi vuotta ja 80 miljoonaa kilometriä sähkö-Volvoilla

Volvon mukaan sen sähkökuorma-autot ovat ajaneet yli 80 miljoonaa kilometriä tai 2000 kierrosta maailman ympäri siitä lähtien, kun Volvo lanseerasi ensimmäisen sähkökuorma-autonsa vuonna 2019.

Volvon uusimmat seurantatiedot paljastavat, että sen sähkökuorma-autot ovat ajaneet yli 80 miljoonaa kilometriä kaupallisessa liikenteessä ympäri maailman vuodesta 2019 lähtien. Valmistaja on laskenut, että saman matkan suorittaminen vastaavilla dieselkäyttöisillä kuorma-autoilla olisi kuluttanut yli 25 miljoonaa litraa dieseliä ja pakoputkesta tulevat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 68 000 tonnia.

”Olen iloinen nähdessäni, kuinka kuljetusyritykset omaksuvat sähkökuorma-autojen hyödyt päivittäisessä toiminnassa. Liikennesektori edustaa 7 prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä, ja akkusähkökuorma-autot ovat tärkeä väline ilmastojalanjäljen pienentämisessä. Monien varhaisten käyttäjien ansiosta voimme jo nyt nähdä tämän tekniikan valtavan potentiaalin”, Volvo Trucksin johtaja Roger Alm sanoo.  

Viiden vuoden kokemus sähkökuorma-autoista

Volvon varhainen tulo sähkökuorma-autojen segmenttiin on rakentanut sen mukaan ainutlaatuista osaamista sähköisistä päästöttömistä kuljetuksista – oppia, jota kerrottaan hyödynnettävän Volvon seuraavan sukupolven tarjooman kehityksessä.

Volvon suosittelee myös asiakkailleen varhaista heräämistä sähkön pariin. Vovlon mukaan varhainen käyttöönotto kannattaa, sillä sähkökuorma-autoilla operoivilla kuljetusyrityksillä on vahva kilpailuetu, kun ne pystyvät tarjoamaan kuljetusten ostajille päästöttömän kuljetuksen. Investoinnin hyödyntämisen maksimointi sekä sähkökuorma-auton että latausinfrastruktuurin osalta myös rakentaa Volvon mukaan vahvan liiketoimintaedellytyksen kuljetusyrityksille. Tämä tapahtuu optimoimalla logistiikkaa ja ajoreittejä sekä jakamalla lataustiloja toimijoiden kesken. 

Volvolta myös vakuutetaan sähkökuorma-autojen etujen menevän ympäristöhyötyjä pidemmälle, kun kuljettajat kokevat huomattavasti paremman työympäristön, jossa melu- ja tärinätasot ovat paljon alhaisemmat.

Sähkökäyttöisyys kasvaa maailmanlaajuisesti

Volvo Trucksin maailmanlaajuiset sähkökuorma-autojen toimitukset kasvoivat 256% eli 1977 kuorma-autoon vuonna 2023, ja yhtiö näkee asiakkaiden kiinnostuksen jatkuvan vuonna 2024. Euroopassa yli puolet sähkökuorma-autojen asiakkaista valitsi Volvon tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä – Volvon osuus sähkökuorma-autojen segmentissä oli 56 %. Yhdysvalloissa Volvon osuus kaikista myydyistä sähkökuorma-autoista oli 44 prosenttia.

Volvo on tähän mennessä toimittanut yli 3500 sähkökuorma-autoa asiakkaille 45 maassa kuudella mantereella. Vuoden 2023 aikana Volvo Trucks laajensi sähkökuorma-autojen läsnäoloaan toimittamalla ensimmäiset raskaat sähkökuorma-autonsa Latinalaiseen Amerikkaan, ja ajoneuvot toimitettiin asiakkaille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa. Volvosta tuli myös ensimmäinen kuorma-autovalmistaja, joka toimitti akkukäyttöisiä raskaita sähkökuorma-autoja Marokossa, Etelä-Koreassa ja Malesiassa.

”Kuljetusyritysten lisäksi myös kuljetus- ja logistiikkapalvelujen ostajat ovat liittymässä SBTi – Science Based Target -aloitteeseen ja alkavat vaatia kestäviä kuljetusratkaisuja tarjoajiltaan. Tämä on jälleen yksi ajuri siirtymässä sähkökuorma-autoihin”, Roger Alm sanoo. 

Akkusähkökuorma-autot kaikkiin kuljetustarpeisiin

Volvon sähkökuorma-autojen kerrotaan vastaavan tarpeisiin monenlaisissa tehtävissä – kaupunkijakelusta ja jätehuollosta alueellisiin kuljetuksiin ja rakentamiseen. Viiden sähköistämisvuoden aikana Volvo kertoo myös rakentaneensa vahvaa asiantuntemusta asennetun energian käytön, latauksen ja sähkökuorma-autojen huollon optimoinnissa.

Vuodesta 2019 tähän päivään Volvo Trucks on asteittain laajentanut sähkökäyttöistä tarjontaansa nykyiseen valikoimaan, joka sisältää kahdeksan täyssähkökuorma-autoa. 

Tarjolla olevat Volvon sähkökuorma-automallit ovat Volvo FL Electric, FE Electric, FM Electric, FM Low Entry, FMX Electric, FH Electric, FH Aero Electric ja VNR Electric. Eniten myyty Volvo FH Electric palkittiin arvostetulla International Truck of the Year 2024 -palkinnolla.

Tuhansia ammattipätevyyksiä umpeutuu syyskuussa – ajoissa uudistamalla välttää ruuhkat

Monien kuorma-auton kuljettajien ammattipätevyys päättyy 10.9.2024. Uudistamalla ammattipätevyyden 10.9. mennessä, sen voimassaolo jatkuu 10.9.2029 saakka. Ammattipätevyyden uudistaminen edellyttää vähintään 35 tuntia jatkokoulutusta.

Kuluvan vuoden syyskuun alkupuoli merkitsee monelle kuorma-autonkuljettajalle ammattipätevyyden umpeutumista, ellei uusintatoimiin ryhdy ajoissa. Ammattipätevyyden ylläpitämiseksi vaaditaan vähintään 35 tuntia jatkokoulutusta. ”Kuljettajan kannattaa valita työtehtävään ja omaan kokemukseen sopiva koulutus. Neuvoni kuljettajille onkin, että valitse koulutus, mistä koet saavasi eniten hyötyä”, toteaa Traficomin johtava asiantuntija Marjo Immonen.

Ammattipätevyyskorttia haetaan Ajovarmalta

Koulutuksen jälkeen uutta ammattipätevyyskorttia tai ammattipätevyysmerkintää haetaan Ajovarmalta. ”Jos haet uutta korttia aikaisintaan puoli vuotta ennen kuin aikaisemman kortin voimassaolo päättyy, uuden kortin voimassaolo päättyy aikaisemman kortin päättymisestä viiden vuoden päästä”, tarkentaa Immonen.

64 vuotta sitten: tax-free huoletti tulliviranomaisia

1960-luvun alussa Suomen ja ulkomaiden välille avautui yhä uusia autolauttareittejä. Lauttamatkailun suosiota lisäsi erityisesti mahdollisuus verovapaisiin ostoksiin. Tax free -ostosten ansiosta laivayhtiöt pystyivät pitämään lauttalippujen hinnat edullisina. Verottomasta ostosmatkailusta tuli nopeasti kaikkien Pohjoismaiden tulliviranomaisten yhteinen huolenaihe. Autolauttojen historiaan voi tutustua koko kesän ajan Suomenlinnassa sijaitsevan Tullimuseon näyttelyssä.

Tänäkin kesänä moni lähtee laivamatkalle tai risteilylle – joko huvin tai työn puolesta. Yli 60 vuotta sitten, 1960-luvun alussa, autolauttamatkat alkoivat yleistyä. Tullihallitus antoi 22. kesäkuuta 1961 tullitoimipaikoille tarkempia määräyksiä verovapaasta ostosmatkailusta. Tilanne näytti olevan menossa huolestuttavaan suuntaan: ”viime aikoina on yhä useammin järjestetty lyhyehköjä matkoja, joiden aikana tapahtuvaan tarjoiluun varustamot ja lentoyhtiöt ovat vaatineet verottomia väkijuomia ja muitakin muonitustavaroita”. Tullikamarit olivat niille esitettyjen vaatimusten edessä epätietoisia, sillä verovapaata laivamuonaa koskeva tullilain kohta oli ”suhteellisen niukkasanainen”.

Mikä on ulkomaanmatka?

Tullihallitus täsmensi tullitoimipaikoille, että oikeuden verottomaan muonaan sai vain silloin, kun matka oli tarkoitettu henkilöiden kuljettamiseksi tiettyyn määräpaikkaan ulkomailla. ”Pelkkä kierros kansainvälisille vesille” ja takaisin ei vielä tehnyt laivamatkasta ulkomaanmatkaa.

Matkan piti myös olla ennalta suunniteltu, vaikkei aluksen tarvinnutkaan noudattaa ehdotonta reittiaikataulua. Lisäksi matkojen piti olla luonteeltaan toistuvia. Määräsatamaa oli kuitenkin mahdollista vaihtaa.

Tullin mukaan ulkomaanliikenne tarkoitti aina kauppamerenkulkua tai ammattimaista matkustajien kuljettamista eri valtioiden välillä. Niinpä ollakseen ulkomaanliikennettä meri- tai ilma-aluksen oli aina poikettava ulkomaisessa satamassa tai ulkomaisella lentoasemalla.

Jotta aluksessa voitiin käyttää verotonta muonaa, aluksen piti poistua Suomen tullialueelta. Tilapäisillä matkoilla tätä oikeutta ei saanut. Esimerkiksi satamahinaajalla, huviveneellä tai yksityislentokoneella tehtävään tilapäiseen ulkomaanmatkaan ei voinut lastata verovapaata muonaa.

Päähuolena verovapaa alkoholi

Vuoden 1960 syyskuussa Pohjoismaiden tullihallinnot olivat olleet koolla Helsingissä. Ne olivat antaneet yhteisen lausuman, jolla ilmoittivat pyrkivänsä yhdessä estämään väärinkäytökset ja ostosmatkat, jotka perustuivat ”hintaeroilla spekulointiin”. Vuoden 1960 lopulla Suomessa oli jo tullut esille väärinkäytöksiä ”erityisesti ns. autolauttojen lyhyillä reiteillä”.

Huolensa verottomasta myynnistä oli ilmaissut myös Pohjoismainen raittiuskomitea: sen mukaan autolautoilla oli tarjoiltu ja myyty alkoholia alle 21-vuotialle. Tullihallituksen mielestä oli selvää, että ainakin ”tietyissä tapauksissa” autolauttaliikenteen kannattavuus nojasi yksinomaan alkoholin ja tupakan verottomaan myyntiin.

Lain mukaan matkustaja sai ostaa verotonta alkoholia ja tupakkaa aluksesta rajoitetun määrän myös maihin. Valvonnan tehostamiseksi Tulli vaati matkalippuihin erilliset revittävät osat. Ne laivahenkilökunnan piti repäistä irti, kun matkustaja osti aluksen myymälästä sallitun määrän verovapaata alkoholia ja tupakkaa. Näin voitiin varmistua siitä, että sama henkilö hankki verovapaan määränsä matkansa aikana vain kerran.

Vuonna 1969 saatiin aikaan Pohjoismainen muonitussopimus, joka loi yhtenäiset käytännöt matkustaja-alusten verovapaan tarjoilun ja myynnin suhteen. EU:n sisämarkkinoilta verovapaa myynti poistui vuonna 1999. Nykyisin verovapaata myyntiä on vain Ahvenanmaan kautta kulkevilla matkustaja-aluksilla.

Tutustu autolauttojen historiaan Tullimuseon kesänäyttelyssä

Tullimuseon näyttely ”Lautalla lännestä” kertoo autolauttaliikenteen historiasta sen alkuajoista nykypäivään. Näyttelyssä on esillä erilaisia autolauttojen historiaan liittyviä esineitä ja videoita. Museon perusnäyttelyssä tutustut tullauksen, tullivalvonnan ja salakuljetuksen historiaan. Tullimuseo on oiva ja ilmainen vierailukohde Suomenlinnassa kesäloman aikana!

Tullimuseo sijaitsee Suomenlinnassa (Kurtiini Hamilton-Polhem, Suomenlinna B 20 D) ja se on auki läpi koko kesän tiistaista sunnuntaihin kello 12.30-17.30. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lisätietoja Tullimuseon verkkosivuilta.

Ensirekisteröinnit 1990-luvun lamavuosien tasolla – ensi vuodelle maltillista kasvua

Kuorma-autojen rekisteröinnit ovat vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana jääneet 6,2 prosenttia viime vuoden alkuvuotta alemmas. Kaikkiaan kuorma-autoja on rekisteröity tammi-kesäkuussa 1 982.

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan autojen kokonaisrekisteröintimäärät hipovat jo surkeudessaan 1990-luvun alun lamavuosien tasoa. Kuorma- ja pakettiautoissa kysyntä on jäämässä edellisvuosista, mutta ammattiliikenteen ajoneuvojen rekisteröinneissä odotetaan kuitenkin hienoista kasvua ensi vuodelle.

Kuorma-autojen rekisteröinnit ovat vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana jääneet 6,2 prosenttia viime vuoden alkuvuotta alemmas. Kaikkiaan kuorma-autoja on rekisteröity tammi-kesäkuussa 1 982. Yli 16 tonnin painoluokan kuorma-autoja on alkuvuoden aikana ensirekisteröity 1 514, joka on 2,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Keskiraskaita 6–16 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna rekisteröity 92, joka on 13,2 prosenttia viime vuotta vähemmän. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja on rekisteröity 376, joka on 17,4 prosenttia viime vuoden alkua vähemmän.

Kuorma-autoja ensirekisteröitiin kesäkuussa yhteensä 328, mikä on 19,4 prosenttia viime vuoden kesäkuuta vähemmän. Kuorma-autojen ensirekisteröintien arvioidaan tänä vuonna jäävän noin 3 200 autoon, kun viime vuonna rekisteröitiin 3 949 uutta kuorma-autoa. Kuorma-autojen ensirekisteröintien määrän ennakoidaan kääntyvän kasvuun ensi vuonna.

Uusia pakettiautoja rekisteröitiin kesäkuussa 1 023, mikä on 13,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Pakettiautoja on ensirekisteröity alkuvuoden aikana 5 624, mikä on 7,6 prosenttia viime vuoden ensimmäistä vuosipuolikasta vähemmän. Tänä vuonna pakettiautojen ensirekisteröintien ennakoidaan jäävän noin 10 000 autoon, kun viime vuonna rekisteröitiin hieman yli 11 000 pakettiautoa. Vuonna 2025 myös pakettiautomarkkinan ennakoidaan kääntyvän hienoiseen kasvuun.

Linja-autojen rekisteröinnit jo kasvussa

Uusia linja-autoja on alkuvuoden aikana rekisteröity yhteensä 260, kun samaan aikaan viime vuonna määrä oli 115. Alkuvuonna rekisteröidyistä linja-autoista noin puolet on ollut kaupunkiliikenteen sähköbusseja ja noin 40 prosenttia dieselkäyttöisiä alle 30-paikkaisia pienikokoisia linja-autoja. Rekisteröintien määrä on alkuvuonna kivunnut poikkeuksellisen korkealle, sillä linja-autoja on vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana rekisteröity tätä enemmän viimeksi vuonna 2014.

Rekisteröintien kasvun taustalla on kaupunkiliikenteen kilpailutettujen hankintojen ajoittuminen touko-kesäkuulle. Lisäksi pienikokoisten linja-autojen kysyntä on piristynyt alkuvuoden aikana. Pienten linja-autojen kannan uusiutuminen hidastui vuosina 2020–2023 poikkeuksellisen heikon bussiliikenteen kysynnän varjostamana. Tänä vuonna on rekisteröity lähes kaksinkertainen määrä pienikokoisia linja-autoja kuin keskimäärin vuosien 2020–2023 alkupuolikkaiden aikana.

Henkilöautoissa merkittävä vähennys

Alkuvuoden aikana on rekisteröity 39 157 uutta henkilöautoa. Määrä on 16,5 prosenttia viime vuoden ensimmäisen vuosipuolikkaan lukemaa pienempi. Kesäkuussa rekisteröitiin 6 764 uutta henkilöautoa, mikä on 26,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.

Alkuvuoden aikana ensirekisteröidyistä henkilöautoista noin 27 prosenttia on ollut täyssähköautoja ja noin 20 prosenttia ladattavia hybridejä. Bensiiniautojen osuus alkuvuoden ensirekisteröinneistä ollut noin 47 prosenttia ja dieselautojen noin 6 prosenttia. Täyssähköautojen osuus on hieman alempi kuin viime vuoden ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana, jolloin 33 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli täyssähköisiä.

Sähköautojen kysynnän ennakoidaan hieman kasvavan loppuvuoden aikana, mutta niiden osuus ensirekisteröinneistä on tänä vuonna jäämässä viime vuoden ennätyslukemaa alemmas. Sähköautoja rekisteröitiin viime vuonna poikkeuksellisen paljon aiempien vuosien hyvän tilauskannan siivittämänä”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta. 

Autoala ennakoi, että uusia henkilöautoja rekisteröidään tänä vuonna vain noin 75 000. Määrä olisi noin 14 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Korkea korkotaso, epävarmuus talouskehityksestä ja heikko kuluttajaluottamus ovat vähentäneet erityisesti kotitalouksien mahdollisuuksia hankkia uusi auto. Lisäksi käytettynä maahantuoduista autoista on tullut monille houkutteleva vaihtoehto uuden auton hankinnalle. Uusien autojen kysyntä on viimeksi ollut näin alhaalla vuonna 1994, kun talous kääntyi 1990-luvun alussa syvään taantumaan.

”Uusien autojen ensirekisteröintien ennakoidaan ensi vuonna kääntyvän maltilliseen kasvuun ja kipuavan noin 82 000 henkilöauton tasoon. Talouden kääntyminen kasvuun, korkotason hidas aleneminen ja hidastunut inflaatio piristävät uuden auton markkinaa, mutta käänne näkyy rekisteröinneissä hitaasti”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Käytetty henkilöauto hankitaan yhä useammin autoliikkeestä

Käytettyjen autojen kauppa on ollut vilkasta koko alkuvuoden ajan. Erityisesti vuoden ensimmäinen neljännes oli käytettyjen autojen kaupassa vilkasta aikaa. Alkuvuoden aikana käytettyjä autoja on autoliikkeissä myyty noin 6 prosenttia viime vuotta enemmän ja lähes 160 000 käytettyä henkilöautoa on löytänyt alkuvuoden aikana uuden omistajan autoliikkeiden kautta. Kesäkuussa käytettyjen autojen kauppa kääntyi autoliikkeissä kuitenkin hienoiseen noin 0,9 prosentin laskuun viime vuoden kesäkuuhun verrattuna.

Käytetty auto hankintaan nykyisin yhä useammin autoliikkeen kautta – autoliikkeiden osuus käytettyjen autojen autokaupasta on kasvanut tänä vuonna noin 54 prosenttiin. Osuus on viitenä edellisenä vuonna ollut keskimäärin 50 prosenttia.

Iveco S-Waylle Red Dot -palkinto tuotesuunnittelusta

Red Dot Award on yksi maailman suurimmista design-kilpailuista. Kilpailun tuomaristo koostuu noin 40 kansainvälisestä asiantuntijasta, jotka kokoontuvat kerran vuodessa palkitsemaan vuoden parhaat tuotteet. Tänä vuonna jury antoi tunnustusta Iveco S-Way:n 2024-mallisarjan laadukkaalle designille ja huomioi erityisesti kuorma-auton mukautuvat ominaisuudet sekä kojelaudan tarkan suunnittelun.

Iveco S-Way on voittanut tavoitellun Red Dot Award Product Design 2024 palkinnon. Palkinto on vakiintunut yhdeksi tavoitelluimmaksi tunnustukseksi tuotesuunnittelun alalla. Tuomarit arvioivat tuotteen ominaisuuksista toiminnallisuutta, estetiikkaa, käyttöystävällisyyttä, kestävyyttä ja vastuullisuutta.

”Olemme iloisia siitä, että Red Dot -tuomaristo huomioi asiakaskeskeisen suunnittelumme, jota IVECO S-Wayn premium-luokan laatu edustaa, ja joka yhdistää tehokkaasti estetiikan, käytännöllisyyden ja innovaation”, sanoo Marco Armigliato, Iveco Groupin suunnittelujohtaja, ja jatkaa: 

”Keskityimme suunnittelussa premium-tunnelman aikaansaamiseen sekä muunneltavissa oleviin väriyhdistelmiin, jotta asiakkaamme saisivat mahdollisuuden muokata ajoneuvonsa oman brändi-ilmeensä mukaisesti. Hytin sisäosan muotoilu on toteutettu kuljettajan ja hänen toimintojensa näkökulmasta. Jokainen osio kojelaudasta tutkittiin tarkasti, ja esimerkiksi digitaalisen kojetaulun graafinen ilme kehitettiin parhaan mahdollisen tasapainon varmistamiseksi estetiikan ja optimaalisen luettavuuden välillä.”

Marraskuussa 2023 kansainvälisille markkinoille lanseerattu ja palkittu Iveco S-Way on rakennettu valmistajansa mukaan kuljettaja keskiössä.

”S-Wayn hytin sisusta on suunniteltu tarjoamaan ylivoimainen elämys erinomaisine ergonomioineen, muokattavissa olevine kojelautoineen, johon voi itse valita materiaalit ja värit, ja kokonaan digitaalisen kojelaudan TFT-näyttöineen, viihdeinformaatioineen ja peilittömine kameroineen. Ulkoasun suunnittelu yhdistää tyylin funktionaalisuuteen valikoimalla erilaisia toimintoja kuten muokattavan kolmiosaisen etumaskin. Iveco S-Wayhin kuuluu myös kokonainen ekosysteemi palveluita, jotka huomioivat ajoneuvon käyttöiän ja tehokkuuden, kuljettajan turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden”, ylistää Kåre Neergaard, IVECO:n Business Line Manager. 

Häntä täydentää Håkan Jönsson, IVECO Nordicsin Business Director, joka summaa: 

”On suuri kunnia vastaanottaa tämä palkinto, joka korostaa meidän sitoutumistamme sellaisten ajoneuvojen kehittämiseen, joissa asiakkaan viihtyvyys ja mukavuus ovat keskiössä.” 

Palkintoseremonia järjestettiin 24.6. Red Dot-museossa Essenissä, Saksassa. Iveco S-Way esitellään Red Dot Design -vuosikirjassa ja voittajien alueella Red Dot Awardsin verkkosivuilla. Ajoneuvon design tullaan esittelemään myös näyttelyssä Essenin Red Dot-museossa.

Uusimmat julkaisut

Teos suomalaisen autotuonnin historiasta 

Autotuojat ja -teollisuus ry on julkaissut ensimmäisen sadan vuoden taipaleestaan historiikkiteoksen Sata lasissa – Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Teos luotaa autotuonnin vaiheita vuodesta 1925,...