Suomen ja Ruotsin välisessä tavaraliikenteessä tapahtui historiallinen muutos, kun ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu pituus Ruotsissa nousi joulukuun alussa 25,25 metristä 34,5 metriin. Suomessa yhdistelmän suurin sallittu pituus on ollut 34,5 metriä vuodesta 2019 saakka. Ruotsin muutos avaa mahdollisuuden tehokkaiden HCT-yhdistelmien käyttöön myös Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. 

Suomessa ja Ruotsissa on pitkään ollut käytössä muuta Eurooppaa pidemmät ja painavammat ajoneuvoyhdistelmät. Suuremmalla kaluston koolla maat ovat parantaneet harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien maiden saavutettavuutta. Suomi nosti ajoneuvoyhdistelmien pituuden kansallisessa liikenteessä 34,5 metriin vuonna 2019. Ruotsi teki vastaavan korotuksen 1.12.2023 alkaen, mikä laajentaa näiden tehokkaiden ja energiaa säästävien yhdistelmien käyttömahdollisuuden myös maiden väliseen liikenteeseen. 

Ensimmäisellä suomalaisella HCT-yhdistelmällä Ruotsiin Suomesta liikahti Ahola Transport heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä. Muitakin suomalaistoimijoita on jo sittemmin päässyt maistamaan länsinaapurin HCT-kelpoisuutta.

”Tämä muutos on historiallinen ja merkittävä. Kun Ruotsiin voidaan liikennöidä nykyisen 25,25 metrin sijaan 34,5 metriä pitkillä yhdistelmillä, kasvaa yhden yhdistelmän kuormatilan tilavuus jopa yli 35 prosenttia. Muutoksella on tiettyjen kevyiden tavaroiden kuljetusten tuottavuuteen, energiatehokkuuteen ja päästöihin todella positiivinen vaikutus”, kertoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin johtaja Petri Murto. 

Ruotsissa pitkillä yhdistelmillä voi aluksi liikennöidä noin 5 000 kilometrin rajatulla tieverkolla. Vaikka pitkille yhdistelmille sallitun tieverkon pituus ei vielä ole kovin suuri, avaa se Suomesta kuitenkin reittejä sekä Haaparannasta etelään että satamista kohti Ruotsin sisämaata. Muutos avaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuden käyttää pitkiä HCT-yhdistelmiä myös Ruotsiin suuntautuvassa liikenteessä. 

Kalustosäädökset ovat muutoksen alla EU:ssa, kun mitta- ja massadirektiiviä parhaillaan uudistetaan. Ruotsin nyt tekemällä pituuden kasvattamisella ei ole suoraa yhteyttä direktiiviuudistukseen. Suomi ja Ruotsi näyttävät kuitenkin esimerkkiä muulle Euroopalle, miten pitkiä ja painavia, ympäristöystävällisiä yhdistelmiä voidaan käyttää sekä kansallisessa että rajat ylittävässä liikenteessä ilman hallinnollista taakka. HCT-yhdistelmien on myös todettu olevan turvallisia liikenteessä. Yhdistelmien suuremmalla koolla ei ole ollut vaikutusta liikenneonnettomuuksiin, ja vähempi yhdistelmien määrä vähentää myös onnettomuusriskiä. 

”EU-lainsäädännön mitta- ja massadirektiiviä uudistettaessa tulee varmistaa se, että Pohjoismaiden hyvien käytäntöjen jatkamiselle ei aseteta esteitä. Rajat ylittävän liikenteen tulee olla mahdollista jatkossakin pitkillä, painavavilla ja korkeilla yhdistelmillä”, korostaa Petri Murto. 

 Ruotsin uusien pitkien yhdistelmien tekniset vaatimukset eroavat jonkin verran Suomen vastaavista. 

”On tärkeää kerätä kokemuksia kuljetusyrityksiltä siitä, kuinka suuri ongelma toisistaan eroavat tekniset säädökset ovat. Mikäli eroavaisuudet estävät kaluston tehokasta käyttöä maiden välisessä liikenteessä, tulee asia ottaa esiin maiden kesken”, Murto sanoo.